KUNTAVAALIT 2021

ASIAT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN

Perussuomalaisten kuntavaaliohjelma

SUOMI TAKAISIN!

ASIAT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN
Ensin suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus
Kyllä kotimaiselle ja paikalliselle
Loppu hyvävelijärjestelmälle

TERVETTÄ JÄRKEÄ JA SUHTEELLISUUDENTAJUA
Jotain rajaa ideologiselle vouhotukselle
Liikennerakentaminen liikkumisen lähtökohdista
Suhteellisuudentajua ilmastotoimiin
Turvalliset koulut ja rauhalliset kirjastot
Kohtuullisuutta rakentamiseen

HAITALLINEN MAAHANMUUTTO KURIIN
Ruotsin tie ei ole meidän tiemme
Loppu maahanmuuttajien hyysäämiselle

SUOMI TAKAISIN

Asiat ovat Suomessa sekaisin. Verotus on kovaa, mutta verorahoille saa vähemmän ja vähemmän vastinetta. Haittamaahanmuuton edistäminen, kehitysapu ja eurotukien kaltaiset punavihreän hallituksen lempilapset menevät taas kaiken muun edelle. Suomalaisille jää yhä enemmän pelkkä maksajan rooli omassa maassaan.

Meno ei ole kunnissa sen kaksisempi. Yhteisten varojen jakamisen tärkeysjärjestys ei ole kohdillaan. Maahanmuuttoon, ilmastoposeeraukseen ja identiteettipolitiikkaan liittyvä epäkohdat valtaavat alaa myös kunnissa, suuret kaupungit edellä. Lisäksi hallituksen valtakunnan tason politiikka syö elinvoimaa peruspalveluista – mitä enemmän rahaa käytetään valtion tasolla turhuuteen, sitä vähemmän sitä riittää kuntapalveluiden tukemiseen.

Perussuomalaiset haluaa asettaa asiat tärkeysjärjestykseen niin valtion tasolla kuin kunnissa: Ensin suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus – kaikesta toissijaisesta, turhasta ja haitallisesta tulee leikata.

Perussuomalaisissa kunnissa paikalliselle yrittäjälle annetaan reilu mahdollisuus ja kunnan palvelut tuotetaan järki eikä ideologiset intohimot edellä. Koko kunnan edun ajatteleminen on keskiössä kapeiden eturyhmien intressien sijaan. Epärealistiselle ilmastopolitiikalle ja ideologiselle vouhottamiselle pannaan loppu.

Kuntien rakenteellinen velkaantuminen korjataan ainoastaan kunnan tehtäviä karsimalla ja keskittymällä järkevään taloudenpitoon. Ökyinvestoinnit pitää panna jäihin. Liikennerakentaminen on järjestettävä mitään kulkumuotoa syrjimättä tai suosimatta. Koulujen turvallisuus tulee taata määrätietoisin ottein.

Suomi seuraa taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti haitallisen maahanmuuton tiellä Ruotsia. Perussuomalaiset haluavat tehdä kunnissa kaiken tehtävissä olevan, jotta tältä tieltä päästään pois. Kunnat voivat tehdä monia maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen vaikuttavia päätöksiä.

Tulevissa kuntavaaleissa voit vaikuttaa sekä kunnallisiin että valtakunnan asioihin. Äänestämällä perussuomalaisia voit äänestää kotikuntasi valtuustoon henkilön, jolla on tervettä järkeä ja asioiden tärkeysjärjestys kohdillaan. Ääni perussuomalaisille on myös ääni hallituksen politiikkaa vastaan – ääni hallituspuolueille on ääni hallituspolitiikan hyväksymisen puolesta.

Otetaan huhtikuussa Suomi takaisin – kunta kunnalta!

Jussi Halla-aho, Puheenjohtaja
Simo Grönroos, Puoluesihteeri

ASIAT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN

Ensin suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus

Kuntien tärkein tehtävä on suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Verotus on Suomessa ankaraa, mutta silti varat eivät aina riitä edes peruspalveluiden riittävään ylläpitoon. Valtio ja kunnat ovat ennätysvelkaisia. Velanotto ja verotuksen kiristäminen kuitenkin lähinnä kurjistavat kansalaisia, sillä yhteiset varat käytetään yhä kasvavalta osin vääriin asioihin. Veroasteen korotuksen sijaan yhteiset varat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Maahanmuuton, ilmasto- ja sukupuolipolitiikkaan liittyvän ideologisen vouhotuksen sekä yliampuvien rakennusinvestointien kaltaisista turhista ja haitallisista menoista tulee leikata. Olemassa olevat resurssit tulee keskittää kuntien ydintehtäviin kuten terveyskeskusten, sosiaali- ja terveyspalveluiden, koulujen ja katujen pitämiseen kunnossa. Valtio ei voi asettaa kunnille uusia tehtäviä antamatta näihin resursseja – kuntien tulee vaatia valtiolta kasvavan tehtävätaakan keventämistä. Verojen keräämisen oikeutus murenee, mikäli yhteiset varat käytetään muuhun kuin suomalaisten yhteisen hyvän edistämiseen.

• Suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus ensin.
• Veronkorotusten ja velanoton tie on käyty loppuun.
• Turhista, toissijaisista ja haitallisista menoista leikattava.
• Olemassa olevat resurssit keskitettävä ydintehtäviin.
• Kuntien tehtävien ja resurssien tulee olla tasapainossa.

Kyllä kotimaiselle ja paikalliselle

Julkisten palveluiden tuottamisessa toinen politiikan äärilaita haluaisi kuntien tuottavan lähtökohtaisesti kaiken itse ja toinen taas ostavan kaiken yksityisiltä firmoilta. Perussuomalaisten mielestä hyvän hinta-laatu-suhteen varmistamiseksi tällaiset ideologiat on kuitenkin heitettävä syrjään. On syytä tapauskohtaisesti arvioida, onko kunnan mielekästä tuottaa palvelu itse vai tilata markkinoilta. Kunnan ei tule olla mukana luomassa yksityisiä monopoleja yksityistämällä vesi- ja sähkölaitoksia. Tämä on ainoa keino estää kuntalaisten maksujen kohtuuton nousu. Kunnan tulee lisäksi kilpailuttaa palvelut siten, että paikallisilla kotimaisilla toimijoilla on mahdollista osallistua tarjouskilpailuihin. Siinä ei ole mieltä, että kouluruokaloiden perunat tuodaan Puolasta tai katujen kivet Kiinasta. Omavaraisuuden merkitys etenkin ruuantuotannossa on maailman muuttuessa epävarmemmaksi entistä tärkeämpää. Kotimaisen tuotannon mahdollistamisesta hyötyy sekä kansantalous että työllisyys.

• Palveluiden tuotantotavassa ei tule suosia ideologisista syistä julkista tai yksityistä tuotantomallia.
• Vesilaitokset, sähkölaitokset ja muut luonnolliset monopolit tulee säilyttää yhteisessä omistuksessa.
• Pienten paikallisten ja kotimaisten toimijoiden osallistuminen kilpailutukseen on mahdollistettava.

Loppu hyvävelijärjestelmälle

Poliitikkojen, virkamiesten ja yritysten välille syntyvät epäterveet hyväveliverkostot ovat uhka hallinnon läpinäkyvyydelle ja verovarojen tehokkaalle käytölle. Kaverikapitalismi, kähmintä ja suhmurointi voidaan purkaa helpoiten vaihtamalla korruptoituneet poliitikot. Suomesta löytyy edelleen kuntia, joita yksi ja sama puolue on hallinnut yksinvallalla pahimmillaan jo yli vuosisadan. Tällaisissa kunnissa todellinen poliittinen valta on käytännössä pienen piirin käsissä ja asetelma luo erityisen otolliset olosuhteet rakenteellisen korruption syntymiselle. Perussuomalaiset eivät ole SAK:n, EK:n tai MTK:n kaltaisten eturyhmien tai suuryritysten ja lobbarien juoksupoikia. Pystymme näin ollen toimimaan itsenäisesti kuntalaisten yhteisen edun puolesta.

• Korruptoituneet rakenteet murtuvat helpoiten äänestämällä korruptoituneet poliitikot ulos.
• Perussuomalaiset eivät ole riippuvaisia etujärjestöistä ja pystyvät siksi ajamaan kuntalaisten kokonaisetua.

TERVETTÄ JÄRKEÄ JA SUHTEELLISUUDEN TAJUA

Jotain rajaa ideologiselle vouhotukselle

Kuntien ei tule lähteä mukaan pienten mutta äänekkäiden ideologisten ryhmien vouhotuksiin. Emme kannata rahan tuhlaamista sukupuolineutraaleihin liikennemerkkeihin, jatkuviin syrjinnän ja rasismin vastaisiin iskulausekampanjoihin tai keinotekoiseen sukupuolitietoisuuden korostamiseen. Suomalaisesta kulttuurista ei tule tinkiä ammattiloukkaantujien takia. Suvivirsi ja joulujuhlat kuuluvat suomalaiseen kulttuuriin ja kouluihin. Suomalaisia syyllistävät ja sananvapautta kaventavat "vihapuheen" torjunnan nimissä käydyt asennekampanjat eivät kuulu kunnan edistämiin asioihin. Maailmalla on nähty, kuinka kansojen historiasta muistuttavia patsaita hävitetään ja paikannimiä poistetaan poliittisen korrektiuden nimissä – tällaiseen ei tule Suomessa lähteä mukaan.

• Pienten ääriryhmien ideologiseen puuhasteluun ei tule lähteä verovaroin mukaan.
• Suomalaisen kulttuurin tulee näkyä ja kuulua.
• Poliittisen korrektiuden nimissä ei historiaa tule unohtaa tai ihmisten suita tukkia.

Liikennerakentaminen liikkumisen lähtökohdista

Liikennerakentamista tulee miettiä sen mukaan, että se palvelee liikkumista ja on kustannustehokasta. Rakentaminen ei saa tapahtua sellaisista lähtökohdista, joissa jotain kulkemisen muotoa syrjitään ja toista suositaan ideologisista syistä. Tästä esimerkkinä käy nykyinen raideliikenteen ylikorostaminen ja toisaalta autoilun hankaloittaminen esimerkiksi ruuhkamaksuilla, jotka eivät perussuomalaisten mielestä kuulu Suomen teille. Kaikilla kulkumuodoilla on oma paikkansa siinä, että Suomi saadaan pidettyä liikkeessä. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja valtaosassa maata ei ole mahdollista pärjätä ilman omaa autoa.

• Liikenneratkaisut suunniteltava kustannustehokkaasti liikkumisen näkökulmasta.
• Julkisella liikenteellä, pyöräilyllä ja yksityisautoilulla on oma paikkansa – mitään liikkumisen muotoa ei saa rankaista tai suosia ideologisista syistä.
• Toimivaa bussiliikennettä ei saa hankaloittaa ideologisilla raideratkaisuilla.
• Teiden ylläpitoa ei voi jättää tiheästi asutuilla alueilla asukkaiden itsensä huolehdittavaksi. Tien kulkukelpoisena pitäminen kuuluu kunnan perustehtäviin.

Suhteellisuudentajua ilmastotoimiin

Suomi on jo vuosikymmeniä ollut edelläkävijä ympäristöasioissa. Nykyinen ylikierroksilla käyvä ilmastoposeeraus on kuitenkin uhka suomalaisten hyvinvoinnille. Se karkottaa maasta työpaikkoja ja kurjistaa kohtuuttomasti tavallista kansalaista. Kuntien ei tule harjoittaa valtiota jyrkempää ilmastopolitiikkaa, kohtuuttomasti lisätä julkisia menoja ja heikentää yritysten toimintaedellytyksiä. On myös muistettava, että liian kunnianhimoisen ilmastopolitiikan Suomesta Kiinaan karkottama tehdas ei vähennä päästöjä, vaan lisää niitä – suomalainen tehtaanpiippu onkin ilmastoteko.

• Kuntien ei tule ajaa valtiota jyrkempiä ilmastotoimia.
• Öljylämmityksen kiellolla ei saa kasvattaa kuntien ja kansalaisten kustannuksia.
• Teollisuuden toimintaedellytyksistä tulee pitää huoli myös kunnissa.

Turvalliset koulut ja rauhalliset kirjastot

Koulujen tulee olla turvallisia paikkoja, joissa voidaan keskittyä uuden oppimiseen. Kasvavat ongelmat kouluissa ja kirjastoissa liittyvät osaltaan nuorten syrjäytymiseen ja enenevässä määrin maahanmuuton mukanaan tuomiin lieveilmiöihin. Häiriköinti, kiusaaminen ja väkivalta tulee karsia kouluista määrätietoisin ottein. Rikoksista tulee tehdä hyssyttelyn sijaan rikosilmoitus. Kiusaajan tulee vaihtaa koulua eikä kiusatun. Erityisoppilaiden laittaminen tavallisiin luokkiin on karhunpalvelus kaikille. Suomi on laaja maa, ja toisaalla koulumatkoja varjostavat turvattomat liikenneratkaisut – toisaalla taas monelle kaupunkilaiselle vieraammat uhat kuten sudet ja muut suurpedot. Kouluteiden pitää olla turvallisia. Kirjastojen tulee olla lähtökohtaisesti tiloja, joissa voi rauhoittua ja keskittyä, ei meluisia ja levottomia oleskelutiloja. Koulun tulee tukea kotien työtä siinä, että nuoria opetetaan noudattamaan yhteisiä sääntöjä. Rajat ovat rakkautta.

• Koulujen otettava kovat toimet käyttöön kiusaamista ja kouluissa tapahtuvaa väkivaltaa kohtaan.
• Erityisoppilaiden laittaminen tavallisiin luokkiin ei edistä kenenkään oppimista.
• Kirjastot on säilytettävä rauhallisina.

Kohtuullisuutta rakentamiseen

Moni kunta on velkaannuttanut itsensä kunnantalojen, metrojen, pikaratikkojen ja toriparkkien kaltaisilla ylimitoitetulla rakennusinvestoinneilla. Hulppeita liikenneinvestointeja perustellaan usein ilmastopolitiikalla tai megalomaanisilla kasvuvisioilla. Haitalliseen maahanmuuttoon perustuva väestönkasvu ei ole taloudellisesti tai sosiaalisesti kestävää kasvua.

• Suurien rakennusinvestointien tarpeellisuutta tulee arvioida kriittisesti.
• Ylivelkaantunut kunta ei ole enää itsenäinen kunta.

HAITALLINEN MAAHANMUUTTO KURIIN

Ruotsin tie ei ole meidän tiemme

Haittamaahanmuutto tuo julkisia menoja huomattavasti enemmän kuin kasvattaa verotuloja. Se lisää rikollisuutta, turvattomuutta ja yhteiskunnan epävakautta. Ruotsi on monessa mielessä varoittava esimerkki maasta, jossa vastuuton maahanmuuttopolitiikka on ajanut perinteisesti vakaan pohjoismaisen yhteiskunnan muutamassa vuosikymmenessä jengiväkivallan ja rikollisuuden kurimukseen. Suomi on seuraamassa samalla tiellä, ellei maahanmuuttopolitiikassa tehdä radikaaleja muutoksia pian. Kuntien tulee myöntää se, että haittamaahanmuuttoon perustuva väestönkasvu ei ole kestävällä pohjalla. Turvapaikkamaahanmuutto on sekä haitallista vastaanottavan yhteiskunnan kannalta että tehoton tapa auttaa. Näin ollen kiintiöpakolaisiakaan ei tule ottaa kuntiin. Kuntien tulee lisäksi olla aktiivisia valtiovallan suuntaan ja vaatia merkittäviä kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan valtion kanssa käytävissä neuvotteluissa. Varsinkin suuret kaupungit ovat merkittäviä valtion neuvottelukumppaneita, esimerkiksi maankäyttöä, asumista ja liikennettä käsittelevien MAL-sopimusten osalta, ja tätä vaikutusvaltaa on käytettävä.

• Haittamaahanmuutto romahduttaa julkisen talouden ja turvallisuuden.
• Kuntien ei tule ottaa kiintiöpakolaisia.
• Kuntien tulee vaatia valtiovaltaa kiristämään maahanmuuttopolitiikkaa.

Loppu maahanmuuttajien hyysäämiselle

Maahanmuuttopolitiikan suuret linjat luodaan valtion tasolla, mutta myös kunnissa voidaan vaikuttaa asiaan. Perussuomalaisten mielestä kuntien tulee kaikin tavoin karsia maahanmuuton tuomia kuluja ja poistaa haitallisen maahanmuuton vetovoimatekijöitä. Kuntien tulee lopettaa laittomasti maassa oleville annettavat palvelut, poistaa maahanmuuttajien oman kielen- ja kulttuurin tukeminen sekä edistää tehottoman kotouttamisen sijaan huonosti integroituneiden maahanmuuttajien paluumuuttoa. Hyvin hoidettu maahanmuuttopolitiikka on sekä suomalaisten että integraatiohaluisten maahanmuuttajien etu.

• Laittomasti maassa olevien palvelut lopetettava.
• Maahanmuuttajien oman kielen- ja kulttuurin tukeminen lopetettava.
• Ei "positiiviselle syrjinnälle".
• Huonosti integroituneiden paluumuuttoa edistettävä.

[teemat kootusti, ei erillistä otsikkoa]

1. Veronkorotusten tie on käyty loppuun – asiat on asetettava tärkeysjärjestykseen. Kuntien on keskityttävä suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Toissijaisista, turhista ja vahingollisista menoista on leikattava ensin.

2. Kotimaisilla ja paikallisilla yrityksillä on oltava mahdollisuus osallistua kunnan palveluiden tuottamiseen. Tuottaja on valittava yksityisen ja julkisen välillä tapauskohtaisesti – järki eikä poliittinen ideologia edellä. Sähkö- ja vesilaitosten kaltaiset välttämättömät palvelut on pidettävä yhteisesti omistettuina eikä kunnan tule olla edistämässä yksityisten monopolien syntymistä.

3. Kaverikapitalismi, kähmintä ja suhmurointi saadaan murrettua helpoiten äänestämällä korruptoituneet poliitikot vaihtoon. Perussuomalaiset eivät ole eturyhmien tai firmojen juoksupoikia vaan ajattelevat riippumattomasti kunnan kokonaisetua.

4. Ilmastopolitiikkaan tarvitaan suhteellisuudentajua. Kuntien ei tule rasittaa talouttaan ja kuntalaisten lompakkoa valtiota kunnianhimoisemmilla ilmastotavoitteilla. Suomalainen tehtaanpiippu on ilmastoteko.

5. Jotain rajaa ideologiselle pelleilylle. Kuntien ei pidä lähteä mukaan pienten mutta äänekkäiden vähemmistöjen monikulttuurisuutta tai tarpeettomia sukupuoli-ideologioita edistäviin puuhasteluihin. Suvivirsi ja joulujuhlat kuuluvat kouluihin. Suomalaisten syyllistäminen rasismilla tai keskustelun vaientaminen vihapuheen torjunnan nimissä eivät ole asioita, joihin kuntien tulisi osallistua.

6. Liikennerakentamista on tehtävä sujuvan liikkumisen näkökulmasta. Raideinvestointeja ei pidä ylikorostaa eikä autoilua tehdä hankalaksi aatteellisista lähtökohdista. Kaikilla liikkumisen muodoilla tulee olla oma paikkansa. Tie on niin perustavanlaatuinen ja välttämätön yhteiskunnan infrastruktuurin osa, että sen ylläpitoa ei voi kunta-alueella jättää asukkaiden itsensä huolehdittavaksi, vaan tien kulkukelpoisena pitäminen kuuluu kunnan perustehtäviin.

7. Velkaantuminen ylimitoitetuilla investoinneilla saa riittää. Uusien kunnantalojen, pikaraitioteiden ja konserttipalatsien rakentamisen aika ei ole nyt. Velkahirressä roikkuva kunta ei ole itsenäinen kunta. Itsenäiset kunnat ovat lähidemokratian turva.

8. Koulujen tulee olla turvallisia oppimispaikkoja. Kiusaamiseen tulee puuttua päättäväisesti, ja kouluissa tapahtuvista rikoksista tulee tehdä hyssyttelyn sijaan aina rikosilmoitus. Erityisoppilaiden laittaminen tavallisiin luokkiin on karhunpalvelus kaikille. Myös kirjastojen rauhallisuudesta tulee pitää huolta, jotta ne säilyvät viihtyisinä kaiken ikäisille kuntalaisille.

9. Ruotsin tie ei ole Suomen tie. Huono maahanmuuttopolitiikka romuttaa kuntien talouden ja turvallisuuden. Kuntien tulee olla ottamatta kiintiöpakolaisia ja vaatia valtiovallalta maahanmuuttopolitiikan kiristämistä ehtona valtion kanssa tehtäville sopimuksille – suurilla kaupungeilla on merkittävää neuvotteluvaltaa valtioon nähden.

10. Maahanmuuttajien hyysäämiselle on aika laittaa loppu. Kuntien tulee lopettaa laittomasti maassa oleville annettavat palvelut, maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin tukeminen eikä kuntien tule harjoittaa työnhaussa suomalaisia syrjivää "positiivista syrjintää". Huonosti toimivan kotouttamisen sijaan kuntien tulee edistää heikosti integroituneiden maahanmuuttajien paluumuuttoa. Kuntien tulee karsia pois kaikki haittamaahanmuuton vetovoimatekijät.