PELASTA SUOMALAINEN KOULU

Perussuomalaisia näkökulmia peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen korjaamiseksi

Peruskoulu

• Koulu tarvitsee lisää rahoitusta, mutta pelkkä raha ei ongelmia korjaa.
• Rajat ovat rakkautta. Opettajalle auktoriteetti takaisin. Se on välttämätöntä sekä oppimisen että koulurauhan säilymisen kannalta. Kaikilla on oikeus rauhalliseen oppimisympäristöön ja turvalliseen kouluun. Lapset ovat monesti fiksuja ja heitä kannattaa kuulla, mutta koulussa opettaja on pomo.
• Pääasiallinen kasvatusvastuu on vanhemmilla. Koulua ja opettajia ei pidä syyttää ja syyllistää eikä liioin huutaa apuun, jos syy on muualla. Koulun päätehtävä on opettaa; totta kai samalla myös osallistua kasvatustyöhön.
• Inkluusio on kaunis ajatus, mutta se ei toimi. Varsinkaan ilman rahaa. Erityisluokat on palautettava. Opetus erityisluokalla on sitä tarvitsevan oppilaan oikeus ja etu.
• Tasoryhmät otettava käyttöön, mikäli oppilaiden osaamisessa on merkittäviä eroja.
• Maahanmuuttajat tavallisiin luokkiin vasta, kun kielitaito on riittävä.
• Puhelimille käyttökielto oppitunneilla. Puhelimet pysyvät repussa koko koulupäivän.
• Kaikille oppilaille kirjat ja muut tarvittavat välineet.
• Yliampuvasta itseohjautuvuuteen luottamisesta palattava kohti opettajavetoisuutta. Itseohjautuvuus sopii hyvin harvoille lapsille, ja siihen nojaaminen opetussuunnitelmassa on ollut selvä virhe.
• Laite ei korvaa kynää ja paperia eikä video kirjaa. Digi ei saa olla itsetarkoitus. Mitä vaikeampi lasten on keskittyä, sitä vähemmän laitteita pitää käyttää.
• Monet lapset (ja aikuiset) ovat addiktoituneita puhelimiin ja muihin laitteisiin. Tämä pitää ymmärtää, ja koulutyö rauhoittaa muille metodeille. Vähemmän pelillisyyttä.
• Kirjoittamista ja lukemista oppii vain kirjoittamalla ja lukemalla. Monipuoliset opetusmetodit voivat olla arvokas lisä, mutta perusasiat pitää olla ensin kunnossa. Lukemista ei opi videoita tekemällä eikä kirjoittamista videoita katsomalla.
• Jokaisen pitää osata lukea ja kirjoittaa siirtyessään kolmannelle luokalle.
• Kuten esitimme jo vuonna 2018, peruskouluun vaaditaan oppimistakuu. Luokalta toiselle ei pääse, jos vaadittavaa tasoa ei saavuteta.
• Ei sääli- tai tsemppinumeroita. Nelonen on numero, ja se pitää uskaltaa antaa, jos osaaminen ja taidot sitä vastaavat. Myös maahanmuuttajille. Ehdot eivät ole kiusantekoa vaan huolehtimista oppilaan osaamisesta.
• Oleellisin on ysiluokka. Peruskoulun ongelmia ei saa siirtää toiselle asteelle. Peruskoulusta ei saa päästää pois oppilaita, jotka eivät ole saavuttaneet vaadittavaa perusosaamista.
• Erityisesti poikien oppimistuloksiin ja syrjäytymiskehitykseen puututtava. Miesmalleja ja poikien ymmärtämistä lisää mukaan koulumaailmaan. Erityisesti pojat kaipaavat rajoja.
• Lisärahan kippaaminen maahanmuuttajakouluihin ei koskaan ratkaise maahanmuuton aiheuttamia ongelmia. On ymmärrettävä, että maahanmuuttopolitiikkaan vaaditaan selvä muutos. Suomalaistenkin koulut kärsivät resurssipulasta.
• Suomalainen peruskoulu oli joskus erityisen tasa-arvoinen. Enää ei ole. Perhetausta vaikuttaa enemmän. Täysin toisenlaisista kulttuureista saapuvien integroimiseen ja erojen tasaamiseen sitä ei myöskään ole tehty.
• Koulu ei pelasta sitä, minkä maahanmuuttopolitiikka pilaa. Eikä siltä pidä sitä vaatia.
• Kiusaaja vaihtaa koulua, ei kiusattu.
• Opettajille on taattava työrauha, jotta he voivat keskittyä perustyöhönsä, opettamiseen. Opettaja ei ole sosiaalityöntekijä, ei poliisi, ei ICT-henkilö, ei kirjaaja.
• Hallinnolliset tehtävät ja kehittämishankkeet on pidettävä järkevissä mittasuhteissa. Viime vuosien uudistushumppa on ollut täysin yliampuvaa.
• Koulua on uudistettu liikaa, ja samalla perusasiat ovat jääneet jalkoihin. Osa huonoista uudistuksista on poliittisten päätöksentekijöiden, osa opetushallinnon virkamiehistön voimalla edistämiä. Koulutuspolitiikan ja pedagogiikan virheet on myönnettävä. Sen jälkeen ne voidaan korjata.
• Opetusministeriön asettamat työryhmät on yleensä asetettu poliittisesti. Niissä ei kuulla opettajia tai opetusalan tutkijoita. Opetushallituksen kaavailut syntyvät kuin norsunluutornissa, ja ruohonjuuritason työ ja tarpeet unohtuvat.
• Peruskoulun suuria opetusryhmiä tulee pienentää. Koulut ja luokat ovat erilaisia. Jossakin iso luokka ei ole kauhistus, toisaalla vaaditaan selvästi pienempää ja oppilaalle enemmän huomiota antavaa otetta. Pienryhmiä lisää.
• Seinättömät avoluokat olivat virhe. Perusasioiden kohdalla täytyy lopettaa haihattelu.
• Opettajat ovat työnsä parhaita asiantuntijoita. He tuntevat koulun paremmin kuin opetushallinnon virkamiehet. Kuunnellaan opettajia.
• Koulushoppaaminen on seurausta koulujen polarisaatiosta erityisesti maahanmuuton seurauksena. Sen sijaan, että vapaata kouluvalintaa yritetään estää, olisi tärkeää puuttua niihin tekijöihin, jotka joidenkin koulujen turvattomuutta, heikkoa tasoa ja huonoa mainetta aiheuttavat.
• Suomalaisissa kouluissa on syytä opettaa suomalaista kulttuuria ja suomalaisia arvoja. Poliittiset ideologiat, poliittinen kannanotto tai muodissa olevat politisoidut teemat eivät sen sijaan kuulu kouluun. Lapsille ja nuorille on hyvä opettaa medialukutaitoa, kriittisyyttä, itsenäistä ajattelua ja kannustaa heitä erilaisten mielipiteiden suvaitsemiseen.
• Lisää panostuksia matematiikan ja äidinkielen opetukseen.
• Lisää liikkumista lapsille ja välitunnit tehokkaiksi.
• Juttelua ja liikettä, ei laitteita.
• Ruotsin kieli vapaaehtoiseksi. Kukin saa itse päättää, mitä kieliä lukee. Harvinaisempien kielten lukeminen ja osaaminen on romahtanut.
• Pienet koulut ovat usein erinomaisia paikkoja kasvavalle lapselle. Säilytetään lähikoulut ja arvostetaan pientä.
• Harrastuksia koulupäivän perään koululla järjestettäväksi.

Ammatillinen koulutus

• Ammatillisessa koulutuksessa on tehty merkittäviä virheitä paitsi rahoituksen myös uudistusten suhteen. Ei enää koulutusleikkauksia vaan lisäpanostuksia.
• Jatkuva uudistaminen ja muutosten nopea läpivienti vaikuttavat opettajien työssäjaksamiseen. Alan vetovoima on selvästi heikentynyt.
• Amisten ongelmista monet ovat suoraa seurausta peruskoulun ongelmista. Mikäli peruskoulua ei korjata, ongelmat eivät vähene myöskään amiksista. Koulutus on prosessi, ja jokaisen sen osan pitää olla kunnossa.
• Uusien osaajien kouluttaminen ja työikäisten osaamisen varmistaminen ovat keskeisiä kasvun tekijöitä. Ammatillinen koulutus tukee myös yrittäjyyttä. Työvoimapulaa korjataan huolehtimalla ammatillisesta koulutuksesta.
• Opiskelijoiden yksilöllinen oppimisen polku on ajatuksena kaunis, mutta opettajille liian työläs.
• Lähiopetustunteja on välttämätöntä lisätä. Opiskelijan pitää käydä fyysisesti koulussa tai opetuspaikalla mieluiten joka päivä.
• Kolmivuotinen koulu, jossa on paljon ilmaa, tappaa monien motivaation. Koulutusohjelmien pituutta on tarkasteltava. Saisiko kaksivuotisella koululla parempia tuloksia?
• Koulupudokkuuteen puututtava paljon voimakkaammin. Ei pelkän tuen lisäämisen vaan velvoitteiden avulla.
• Yksi oleellinen työvoimapulan syy on siinä, että ammatilliset oppilaitokset kouluttavat väärille aloille. Vuoropuhelu elinkeinoelämän ja yritysten kanssa on puutteellista. Sitä pitää ehdottomasti tiivistää.
• Valtion pitää ohjata koulutuspolitiikallaan ammatillista koulutuskenttää. Minne koulutetaan, kuinka paljon, millä alueilla – nämä pitää määrittää tarpeiden ja tulevaisuuden näkymien perusteella.
• Duunarialat kunniaan, perusduunit kunniaan. Kaikista ei todellakaan tarvitse tulla korkeakoulutettuja. Tarvitsemme jatkossakin osaavia ammattimiehiä ja -naisia.
• Rahoitus pitää sitoa entistä tarkemmin siihen, että koulusta valmistuu osaavia nuoria, jotka myös työllistyvät.
• Pelkkiin aloituspaikkoihin ei pidä sitoa rahoitusta, mikäli koulu keskeytetään usein.
• Myös ammatilliseen kouluun pitää saada oppimistakuu. Mikäli vaadittavaa osaamista ja taitoja ei saavuteta, kurssit pitää uusia. Todistusta ei voi saada, mikäli vaadittavaa osaamista ei saavuteta.
• Koululaitosten päätehtävä on kouluttaa suomalaisia nuoria ammattialoille, ei kotouttaa tai tarjota maahanmuuttajien palveluita osana maahanmuutto- ja kotouttamisteollisuutta.
• Oppisopimuksella joustavasti työelämään, malleja kehitettävä. Oppisopimus on monille erinomainen polku työelämään.
• Pk-yritysten kannalta työpaikoilla järjestettävä koulutus on hyvä tapa etsiä ja kasvattaa omia työntekijöitä.
• Oppisopimuksen aikainen palkkaus saatava vastaamaan opiskelijan osaamisen kehittymistä. Tämä kannustaa työnantajia lähtemään mukaan oppisopimuskoulutukseen.
• Koulutuksen sisältöjen ja tutkintojen vastattava tarvetta. Jos alue ei tarvitse enempää kynsiteknikoita vaan sen sijaan sähköalan osaajia, painopisteitä on osattava muuttaa. Ajoissa.
• Tutkimukset ja ennakointi tulevaisuuden osaajien tarpeesta, lukumääristä ja sijoittumisista huomioitava valtakunnallisissa ja alueellisissa suunnitelmissa selvästi nykyistä tarkemmin.

Perussuomalaiset haluaa pelastaa suomalaisen peruskoulun ja saada ammatilliseen koulutukseen duunarialojen kaipaaman arvonpalautuksen. Kouluihin tarvitaan rajat ja roti ja keskittyminen perusasioihin. Amikset pitää palauttaa varsinaiseen tehtäväänsä – nyt ne eivät toimi, ja se näkyy myös työmarkkinoilla.

Perussuomalaiset esitti jo vuoden 2019 eduskuntavaalien alla tärkeitä muutoksia koulutuspolitiikkaan. Silloin niille vain tuhahdeltiin. Nyt oppimistulokset ovat kuitenkin jatkaneet laskuaan ja koulun ongelmat tulleet kaikkien silmille. Niinpä muualta on alettu kuulla samanlaisia vaatimuksia.

Ensi hallituskaudella suomalaisen koulujärjestelmän korjaamisen tulee olla yksi tärkeimmistä painopisteistä. Tehdyt virheet on ensin myönnettävä.

Helmikuu 2023