Remonttiryhmä rp:n yleisohjelma

Oikeudenmukainen yhteiskunta

Remonttiryhmä on aatteellinen liike, joka pyrkii rakentamaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan. Remonttiryhmä on samalla vaaliorganisaatio, joka osallistuu valtiollisiin ja muihin yleisiin vaaleihin.

Remonttiryhmän toiminnan perustana on tavallinen arkipäivän terve järki. Remonttiryhmä on sitoutumaton suhteessa muihin puolueisiin. Remonttiryhmä on perinteisen poliittisen jaon yläpuolella; se ei kuulu vasemmistoon, ei oikeistoon eikä myöskään keskustaan.

Remonttiryhmän tavoitteena on yhteiskunta, jossa jokaisella ihmisellä on mahdollisuus hyvään elämään. Tällainen yhteisö, jossa jokaisella yksilöllä on mahdollisuus hyvään ja oikeudenmukaiseen elämään, on samalla todellinen hyvinvointiyhteisö.

Remonttiryhmä uskoo, että muutos lähtee ihmisyksilöstä. Yhteisöä, kuntaa, valtiota tai maailmaa koskevat muutokset voivat lähteä vain ihmisyksilöistä.

Remonttiryhmä on niiden ihmisten liike, jotka haluavat muutosta. Ryhmä tekee yhteiskunnassa perusteellisen remontin, joka poistaa turvattomuuden, työttömyyden ja muut hyvää elämää estävät yhteiskunnalliset epäkohdat. Remonttiryhmä tarjoaa tilaisuuden ja väylän muutokseen.

1. TYÖTTÖMYYDEN PUOLITTAMINEN EI RIITÄ, VAAN TAVOITTEENA ON TÄYSTYÖLLISYYS

Työstä ei ole pulaa. Tekemätöntä työtä on joka päivä yhä enemmän. Työttömyys on pelkkää huonoa poliittista päätöksentekoa ja -organisaatiota.

Yhteiskunnan on osoitettava jokaiselle kuusi kuukautta työttömänä olleelle työpaikka. Tästä työstä maksetaan vähimmäispalkkaa. Työttömien keskuudesta löytyy tietoa, taitoa ja osaamista, jonka varaan rakennetaan tarvittava työorganisaatio. Perustettava työorganisaatio työllistää asteittain työttömät siten, että vuonna 2000 kaikki kuusi kuukautta työttömänä olleet ja työhaluiset ovat saaneet työpaikan.

Työorganisaation työkohteina ovat ne työt, jotka jäävät nyt tekemättä. Tällaisia töitä ovat ympäristönhoito- ja suojelutyöt, julkisten rakennusten peruskorjaukset, maanteiden, rautateiden, katujen, satamien ynnä muiden kunnostus, peruskorjaus ja rakentaminen. Työkohteena ovat myös metsät; niiden hoito ja puuenergian hyväksikäyttö. Työkohteina ovat myös vuokratalot, seuratalot, arvokkaat rakennukset ja muut talot ja rakennelmat, jotka nyt ovat vailla tarpeellista hoitoa ja kunnostusta.

Välittömien työllistämistoimien lisäksi koko Remonttiryhmän toiminta rakentaa yhteiskunnan, jossa on täystyöllisyys. Perustettava työorganisaatio jää välivaiheeksi nykyisen vaikean tilanteen hoitamiseksi. Tulevaisuudessa oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa terveet työmarkkinat pitävät työttömyyden loitolla.

2. TARVITAAN VEROREMONTTI

Suomessa tarvitaan radikaali veroremontti. Tuloverotusta on alennettava. Erityisesti pienten tulojen verotuksesta on luovuttava. Tuloverotus tulee kohdistua vain yli 5000 markan kuukausituloon. Tätä pienemmät työ-, eläke- ja muut tulot ovat täysin verotuksesta vapaat.

Tuloverotuksen alentamisella pystytään nopeasti alentamaan työn bruttohintaa ilman, että käteen jäävä palkka pienenee. Veroremontti on nopein ja tehokkain keino työttömyyden poistamiseen. Radikaali työtulojen verotuksen alentaminen palauttaa työn kilpailukyvyn. Nykyisellä verorakenteella työ ei pysty kilpailemaan pääoman ja koneiden kanssa, joiden verotus on työhön verrattuna vähäistä.

Radikaalilla veroremontilla voidaan saada poistettua harmaa talous. Veroremontti vie harmaan talouden kannattavuuden.

Tuloverotuksen uudistuksen yhteydessä myös kokonaisveroastetta on alennettava tuntuvasti. Tavoitteena on, että kokonaisveroaste laskee nykyisestä noin 50 prosentista noin 30 prosenttiin. Kun verot vievät nyt keskimäärin puolet kansalaisten tuloista, niin oikeudenmukainen suhde olisi kaksi kolmasosaa itselle ja yksi kolmasosa verottajalle.

Veroremontin tavoitteena on myös se, että kaikki tulot, pääomatulot mukaan lukien, ovat saman veroprosentin piirissä. Sopiva yleinen veroprosentti on nykyinen pääomatulojen prosentti 28.

3. PANKKISOTKUT SELVITETTÄVÄ

Tämän vuosikymmenen valtava pankkisotku on toistaiseksi haudattu pankkisalaisuuden taakse. Valtavilla rahamäärillä on estetty asioiden julkitulo. Syyttömät veronmaksajat ovat joutuneet pakolla maksamaan vähintään 50 000 miljoonaa markkaa pankkisotkujen laskuja. Tämä on ollut uskomaton vääryys.

Nykyiset päättäjät ovat kyvyttömiä selvittämään pankkisotkun. Syynä on pääosin se, että lähes kaikki poliittiset päättäjät ovat itse olleet mukana pankkien hallintoelimissä. Pankkisotkujen selvittely käynnistyy tehokkaasti sitten, kun poliittiset päättäjät vaihtuvat riittävästi.

Pankkisalaisuus on revittävä pankkiskandaalin yltä. Kansalaisilla ja veronmaksajilla on oikeus tietää tarkoin, mihin ja mistä syystä valtavat rahamäärät on käytetty. Mikään salaisuus ei voi olla esteenä silloin, kun on kyse verorahojen käytöstä epäonnistuneiden pankkien liiketoimien maksuun.

Eduskunnan on tarvittaessa säädettävä perustuslain säätämisjärjestyksessä laki, jolla poistetaan pankkisalaisuus ja se, että asioiden vanhentuminen voi estää pankkisotkujen selvittämisen.

Kansakunnan moraalin kannalta on ehdottoman välttämätöntä pankkikriisin perusteellinen ja täysin avoin selvitys.

4. YLIVELKAANTUNEILLE ARMOA

Ilman omaa syytään ylivelkaantuneet ihmiset on vapautettava ahdingosta. Luottotietorekistereissä on satojatuhansia ihmisiä, joilla ei ole luottokelpoisuutta. Näillä ihmisillä ei ole käytännössä kansalaisoikeuksia. Velkaantuneiden joukko on niin suuri, että se halvaannuttaa koko yhteiskunnan. Velkaantuneiden ainoa mahdollisuus hankkia toimeentulo on harmaa talous, koska palkkatyötä, yritystä tai muutakaan taloudellista toimintaa ei juuri voi harjoittaa, jos luottotiedot eivät ole kunnossa.

Vaikka oikea periaate ehdottomasti on, että jokaisen on vastattava veloistaan, on nyt armon aika. Vapauttavaa armoa on sovellettava kaikkiin niihin ylivelkaisiin, jotka eivät ole syyllistyneet rikollisiin tekoihin.

Armahdus on myös niiden, jotka eivät ole velkaantuneita, edun mukainen. Koko yhteiskunnan menestyksen kannalta on välttämätöntä vapauttaa velkaantuneiden voimavarat tuhoavasta katkeruudesta ja toivottomuudesta luovaan, rakentavaan toimintaan.

5. KANSALAISTEN OIKEUSTURVA KUNTOON

Suomalaisten tyytyväisyys oikeusturvaan on heikentynyt kohtalokkaasti. Luottamus oikeuslaitokseen horjuu. Tuomioistuimet, korkeimmat oikeudet mukaan lukien ovat menettäneet melkoisen osan kansalaisten arvostusta ja luottamusta. Syyttäjälaitos, asianajajat ja koko lakimieskunta on yhä enemmän kansalaisten perustellun tyytymättömyyden kohteena.

Erityisen hälyttävää on, että oikeuskanslerinvirasto ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia laillisuuden ylimpänä valvojina eivät enää nauti riittävän laajaa arvostusta ja kunnioitusta kansalaisten keskuudessa.

Oikeusturvan parantamiseksi tarvitaan sekä järjestelmän muutoksia että myös uusia henkilövalintoja. Tuomioistuinlaitos on otettava perusteellisen remontin kohteeksi. Tuomioistuinlaitosta on yksinkertaistettava karsimalla rinnakkaisia ja muita erityisiä oikeusistuimia. Oikeudenkäynnin kustannuksia on alennettava ja byrokratiaa leikattava. Kansalaisten taloudellisia mahdollisuuksia saada oikeudellista turvaa on parannettava.

Oikeusturvan alalla toimiville kansalaisjärjestöille on annettava riittävä mahdollisuus antaa oma tärkeä asiantuntemus oikeusturvan tehostamiseen.

6. TYÖ KUNNIAAN

Kaikki työ on arvokasta. Kaikki työ on myös kannattavaa. Kaikki yhteinen hyvä on työn tulosta. Rahaa voi saada vain työtä tekemällä, jos ei lainaa tai varasta toisen työn tulosta. Ilman työtä ja sen tekemistä jokainen yhteisö on nopeasti tuhon oma.

Työn tekeminen on tehtävä kannattavaksi myös tekijän näkökulmasta, olkoonpa tuo työntekijä palkkatyöntekijä tai yrittäjä.

Työnteon kannattavuuden lisäämisessä tärkein seikka on veroremontti, jossa puolitetaan työn verotus. Samalla remontoidaan koko palkkoihin sidottu pakollinen sosiaaliturvamaksujärjestelmä siten, ettei se tee työn tekemistä kannattamattomaksi.

Sosiaaliturvajärjestelmä on mitoitettava siten, että työn tekeminen kannattaa aina. Yhteiskunta, jossa työtä tekemällä ei voi parantaa tulojaan ja elintasoaan, on pitkän päälle tuhon oma.

Nykyiset, jyrkät rajat eri työn tekemisen organisointimuotojen väliltä tulee poistaa. Palkkatyöntekijä, yrittäjä tai jokin niiden välimuoto on oltava yhtä arvokasta ei pelkästään yhteiskunnan vaan myös itse työntekijän näkökulmasta.

7. VASTUUYHTEISKUNTA

Hyvä yhteiskunta on sellainen, jossa vahvat kantavat vastuuta heikoista. Hyvän ihmisen tunnuspiirteisiin kuuluu kaiken muun ohella, että hän tuntee vastuuta heikommista kanssaihmisistä.

Henkilökohtaista vastuuta ei voi siirtää viranomaiselle, kuten nyt vallitsevassa yhteiskuntakulttuurissa tehdään. Ensisijaista on yksilön vastuu. Yhteiskunnassa jokainen ihminen on vastuussa läheisistään; perheestään, lapsistaan, vanhemmistaan, sukulaisista, ystävistä, tutuista, lähipiiristä. Tätä ihmisten inhimillistä vastuuta ei voi siirtää.

Tarvitaan myös viranomaisia, silloin kun henkilökohtainen vastuu on liian suuri tai ei ole sukulaisia tai muita läheisiä, jotka voisivat kantaa vastuuta. Vastuuyhteiskunnassa on tärkeällä sijalla vapaaehtoisjärjestöt. Kaikkien näiden järjestöjen työtä tulee tukea ja arvostaa myös lainsäädännössä.

Hyvä yhteiskunta on rakennettava niin, että myös työnantajat kantavat sosiaalista vastuuta.

Yhteiskunta, jossa vastuuta heikoista kannetaan vain viranomaisten toimesta ja pakolla kootuilla verorahoilla, on kylmä, kova ja epäinhimillinen.

8. KOKEMUS ARVOON

Yhteiskunta tarvitsee kaikkia jäseniään. Erityisen tärkeää on ottaa käyttöön elämänkokemus, jota kansalaisille on kertynyt.

Varttuneen iän kokemus yhdistettynä nuoruuden voimaan on minkä tahansa yhteisön suuri menestystekijä.

Kaikenlainen suora ja epäsuora ikäsyrjintä on karsittava. Kaikenlaiset yläikärajat on poistettava. Ikäsyrjintä on tehtävä rangaistavaksi. Esimerkiksi EU:n paikanhakuilmoitusten yläikärajat on säädettävä selkeästi lainvastaiseksi.

Eläkeiät on säädettävä siten joustaviksi. että ei ole estettä jatkaa työntekoa niin kauan, kuin terveys ja kunto riittää, jos ihminen niin haluaa. Toisaalta on oltava mahdollisuus jäädä aiemmin eläkkeelle, jos tyytyy pienempään eläkkeeseen.

9. NUORILLE MAHDOLLISUUS UNELMIIN

Yhteiskunnan nuorille jäsenille on annettava mahdollisuus olla oman onnensa seppiä. Yhteiskunnan tehtävä ei ole ohjata nuoria valmiisiin kaavoihin, vaan tarjota puitteet, joiden perustalta nuorilla on mahdollisuus itse tehdä vastuullisia valintoja.

Nuorille on tarjottava valtaa, mutta vaadittava samalla myös vastuuta. Perhe ja koti ovat nuoren tärkeimmät kasvattajat; ei koulu eikä muu yhteiskunta. Virallisen yhteiskunnan tulee tukea perhettä sen kasvatustehtävässä. Virallinen kasvatusjärjestelmä on aina vain toissijainen ja sen vastuu on ensisijainen vain silloin, kun perhettä tai muita läheisiä, jotka voivat hoitaa kasvatustehtäviä, ei ole.

Jokaisella nuorella on oma, ainutkertainen arvonsa. Jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus unelmiin, jotka tekevät elämän elämisen arvoiseksi.

10. LAPSET ENSIN

Rakkautta ja huolenpitoa lapsille; lapset ensin. Yhteiskuntaa on rakennettava perhekeskeiseksi. Toisaalta yhteiskunnan on tuettava vanhempien tärkeää kasvatustehtävää.

Lasten elämää ja maailmaa on rakennettava lapsen etujen näkökulmasta. Kasvatuksen, koulun ja opiskelun on tähdättävä lapsen luovien kykyjen vapauttamiseen. Toisaalta vanhempien tehtävä on osoittaa ne rajat, jotka ihmiskunnan yhteisen kokemuksen perusteella ovat osoittautuneet viisaiksi ja tarpeellisiksi.

11. LUONTO, ELÄIMET JA YMPÄRISTÖ OVAT ARVOKKAITA

Ihminen on perimmiltään yksi eläinlaji. Ihminen on myös osa luontoa. Ihminen on riippuvainen luonnosta ja ympäristöstä.

Meidän tulisi rakentaa yhteiskuntaa, jossa kaikelle elämälle annetaan oma arvo. Luonnonvarainen ympäristö on arvokas. Yhtä hyvin viljelyn, asutuksen tai muun ihmisen toiminnan muokkaama ympäristö voi olla arvokas ja säilyttämisen ja vaalimisen arvoinen.

Säästäväisyys on tärkein ympäristöä arvostava periaate. Luontoa ja luonnonvaroja ei saa tuhlata. Tuhlaus on rikos tulevaisuutta kohtaan. Kertakäyttökulttuurista on sanouduttava voimakkaasti irti.

Kuluttaminen on kielteinen asia. Yhteiskunnan tulisi suosia säästöjä kuluttamisen sijasta. Verotus tulisi suunnata siten, että se kohdistuu kulutukseen eikä työntekoon tai säästämiseen.

Ihmiskunnan tulisi saada syntyvyys voimakkaaseen laskuun. Väestöräjähdys on vaikein ihmisiä, ihmiskuntaa ja koko maapalloa uhkaava onnettomuus. Meillä Suomessakaan ei ole moraalista oikeutta kasvattaa väkilukua. Suomen kehitysavun pääkohde tulee olla maailman väestöongelman hallittu ratkaiseminen.

12. TERVE TALOUS ON OIKEUDENMUKAISUUDEN EDELLYTYS

Yhteiskunnan - valtion ja kunnan - taloudenpito tulee perustua terveille periaatteille. Julkinen talous ei voi perustua velanotolle. Lähivuosien suurin menoerä on julkisen velan korot ja lyhennykset. Tämä kaventaa suuresti mahdollisuuksia rakentaa oikeudenmukaista ja hyvän elämän turvaavaa yhteiskuntaa.

Perustuslailla on rajoitettava julkisen vallan mahdollisuutta velkaantua. Ainoastaan tilapäinen velka on sallittava. Julkisen sektorin velkamäärä on rajoitettava 10 prosenttiin vuotuisesta kansantuotteesta. Tähän ylärajaan on siirryttävä suunnitelmallisesti maksamalla pois tuon määrän ylittävä velka.

Perustuslailla on säädettävä myös korkein mahdollinen veroaste. Kokonaisveroaste on rajoitettava niin, että verojen yhteismäärä saa olla enintään kolmasosa kansantulosta.

Julkinen talous on perustuttava säästäväisyydelle. Julkisesta taloudesta on karsittava pois kaikki korruptio ja omanvoitonpyynti.

Puoluetuki on lakkautettava. Yritys- ja muita elinkeinotukia on karsittava voimakkaasti. Julkiselta taloudelta on vaadittava yhtä suurta taloudellista tehokkuutta kuin yksityiseltä taloudelta.

Julkinen talous tulee olla esimerkki koko yhteiskunnan terveestä taloudesta.