SDP:n XXXVIII puoluekokous
Turku 26.-30.5.1999

Kannanotto tiede- ja korkeakoulupolitiikasta

Suomen on kansakuntana panostettava koulutukseen, tietoon, osaamiseen ja tutkimukseen. Tavoitteena tulee olla koko kansan korkea sivistystaso ja tasavertaiset mahdollisuudet saada maksutonta opetusta korkea-asteen koulutus mukaan lukien. Vahvan tietoyhteiskunnan rakentamista tulee jatkaa.

Tiede- ja korkeakoulupolitiikan tulee perustua suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin, mutta sen on samalla kyettävä vastaamaan kansainvälistymisen mukanaan tuomiin haasteisiin ja ongelmiin. Jäsenyys Euroopan Unionissa ja Suomen mukanaolo kansainvälisissä tietoyhteiskuntahankkeissa on tuonut mukanaan tarpeita yhdentää koulutukseen liittyviä käytäntöjä ja lisätä tutkimuspanostusta. Yhteistyötä tuleekin edelleen lisätä, sillä kansainvälinen kanssakäyminen tutkimuksen ja opetuksen alueella on Suomelle elintärkeää.

Yliopistojen perustehtävä on opetus ja uuden tiedon tuottaminen ympäröivään yhteiskuntaan. Keskeisintä on sivistyksen siirto sukupolvelta toiselle ja siksi laaja-alainen yliopistolaitos on säilytettävä vahvana kansallisen kulttuurin ylläpitäjänä.

Laaja-alaisten tutkintojen ja osaamisen vaatimus kasvaa. Korkeakouluopetuksen tulee kyetä vastaamaan tähän haasteeseen ja kehittää mahdollisuuksia joustavasti opiskella eri korkeakouluissa ja tiedekunnissa työelämän vaatimusten kannalta mielekkäitä opintokokonaisuuksia turvaamalla vapaa sivuaineoikeus. Toimivat suhteet yritys- ja työelämään ovat korkeakouluopetuksen kannalta välttämättömiä.

Suomessa on ollut alueellisesti hajautettu koulutus- ja tutkimusjärjestelmä, mikä on osoittautunut EU-jäsenyyden myötä Suomen menestystekijäksi. Vahvat erikoistuneet alueyliopistot, ammattikorkeakoulujärjestelmän vakiintuminen ja muu koulutus sekä osaamiskeskusten perustaminen antavat tulevaisuudessakin Suomelle mahdollisuuden kehittää alueita ja koko maan hyvinvointia tasapuolisesti.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat innovaatioita ympäröivään yhteiskuntaan. Koulutuksen, tieteen ja tekniikan alalla tehtävä hyvä yhteistyö ovatkin teknologian kehittämisen ja oikean soveltamisen keskeisiä edellytyksiä. Suomi on kehittynyt huipputekniikan merkittäväksi vientimaaksi. Tämän asetelman säilyttäminen ja tuotantorakenteen monipuolistaminen tulevaisuuden haasteet kestävällä tavalla ovat hyvinvointiyhteiskuntamme peruskysymyksiä. Aineellinen ja henkinen hyvinvointi mahdollistuvat perusteiltaan kestävän, hyvin toimivan talouden oloissa.

Koulutuksen, tutkimuksen ja teknologian avulla luodaan jatkuvasti uusia mahdollisuuksia kehittää taloutta ja yritystoimintaa sekä pysyvästi parantaa työllisyyttä. Yhteiskunnan kehitys ja eri alojen palvelutoiminta sekä ympäristö- ja energiahuolto vaativat yhä selvemmin tuekseen luovaa, korkeatasoista tutkimus- ja kehittämistyötä.

Ammattikorkeakoulujen perustaminen on luonut uudenlaisia mahdollisuuksia kohottaa tieto- ja taitotasoa koko maassa. Ammattikorkeakouluopetuksen pitkäjänteinen kehittäminen parantaa merkittävästi työ- ja toimeentulomahdollisuuksia sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tavoitteena on korkeatasoinen ammattikorkeakoulujen opetus ja soveltava tutkimus kaikissa ammattikorkeakouluissa.

1. Yliopistojen tutkimusta tulee kehittää pitkäjänteisesti. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämisen tulee tapahtua vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa tavoitteena kansainvälinen huipputaso. Yliopistojen tulee olla laaja-alaisia ja vahvoja opetuksen yksiköitä, jotka toimivat opetuksessa ja tutkimuksessa itsenäisesti tieteellisen yhteisön lähtökohdista käsin. Alueellinen yliopistojärjestelmä tulee säilyttää.

2. Laadukkaan ja tehokkaan koulutuksen sekä yhteistyön avulla varmistetaan, että tutkimustuloksia ja teknologiaa voidaan tehokkaasti hyödyntää yritystoiminnassa sekä tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Myös palveluiden ja tuotteiden markkinointiin on kiinnitettävä huomiota.

3. Opetuksen ja tutkimuksen laadun ja sisältöjen kehittäminen vaatii entistä parempaa vuorovaikutusta työelämän ja muun yhteiskunnan kanssa. Koulutuksen tulee vastata työelämän haasteisiin, mutta opetuksen sisältöjen ja linjausten määrittäminen kuuluu edelleen yhteiskunnan vastuulle.

Opiskelijoilla tulee jatkossa olla entistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa opintokokonaisuuksiin ja toimia saamansa opetuksen laadunarvioitsijoina

4. Valtionyhtiöiden myyntituloihin perustuva päätös on korottanut Suomen tutkimus- ja kehitysmäärärahoituksen osuuden 3 prosenttiin BKT:stä jo vuonna 1998. Tämä linjaus on nostanut Suomen tilastojen kärkipäähän uuden teknologian ja tutkimuksen kehittäjänä. Hyvää kehitystä on jatkettava. Tämä voi tapahtua esimerkiksi valtionyhtiöiden myyntitulojen avulla. Määrärahoja on käytettävä tutkimusrahoituksen lisäksi myös korkeimman opetuksen laadun parantamiseen.

5. Yliopistojen perusrahoituksen kehittyminen on turvattava jatkamalla korkeakoulujen kehittämislain resurssipykälän voimassaoloa myös vuoden 2000 jälkeen.

6. Tiedon, osaamisen, sivistyksen ja kulttuurin korkea taso vaatii myös tutkimuksen huippuosaajia. Tutkijakoulut ja tutkimuksen huippuyksiköt antavat mahdollisuuden korkeimman osaamisen vahvistamiseen ja tutkimuksen kärkiosaamiseen.

7. Opetuksen maksuttomuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on edelleen säilytettävä. Opintotuen ja opetuksen resurssien on annettava mahdollisuus tehokkaaseen ja täysipäiväiseen opiskeluun. Kannustavan ja tehokkaan opiskelun edellytysten takaamiseksi korkeakoulutuksen perusopetustoimintaan ja kirjastopalveluihin käytettävien resurssien on oltava riittävät. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintojen viivästymisestä opiskelijoille aiheutuvien maksujen laillisuus on selvitettävä välittömästi.

8. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen, opintojen järjestämisen ja opiskelijan ohjauksen on toimittava kestävällä pohjalla ja rahoituksessa on otettava huomioon todelliset opiskelijamäärät. Tulosohjauskriteeristöä tulee lisäksi kehittää sellaiseksi, että se huomioi paremmin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaisuuden sekä perusopetuksen resurssitarpeet. Tutkintojen painoarvo tulosohjauskriteerinä ei saa olla kohtuuttoman suuri.