Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialdemokratiska Parti r.p.

Periaateohjelma hyväksytty SDP:n 34. puoluekokouksessa Helsingissä 4. - 7.6.1987

Ihminen kysyy olemassaolonsa perusteita, asemaansa maailmassa ja ihmiskunnassa sekä vastausta yhteiskunnassa vallitsevaan vääryyteen ja uhkaan. Sosialidemokratia on aate, jonka ihanteena ja päämääränä on vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden yhteiskunta, yhteistyön ja rauhan maailma.

Vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden puolesta on taisteltu kautta ihmiskunnan historian. Sosialidemokratia jatkaa kamppailua, jota sorretut ja alistetut ovat käyneet oikeuksiensa puolesta. Tämän tehtävän omaksuneena Suomen Sosialidemokraattinen Puolue rakentaa demokraattisen sosialismin yhteiskuntaa, jossa kaikilla kansalaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet inhimilliseen kasvuun ja jossa jokainen voi elää joutumatta alistetuksi tai alistamatta muita.

Sosialidemokratian nykyiset tehtävät ovat maailmanlaajuisia ja aikaisempaa moniulotteisempia. Luonnon tuhoutumisen uhka ja sota-aseiden tuhovoima synnyttävät huolen elämän perusedellytyksistä. Ellei ihmiskunta suuntaa tietojaan ja voimiaan elämän säilyttämiseen, se voi tuhota itsensä. Rauha, kansainvälinen oikeudenmukaisuus ja sopusointu luonnon kanssa ovat ihmiskunnan eloonjäämisen perusehdot.

Sosialidemokraatit luottavat jatkuvaan oppimiseen, henkiseen kasvuun ja yhteisvastuuseen. Ihmiset luovat tulevaisuuden. Turvallinen ja oikeudenmukainen maailma voidaan luoda yhdistämällä sosialismi ja demokratia, sosialidemokratian toteuttamisella. Tämä edellyttää epäkohtien tiedostamista ja tunnustamista, muutostahtoa ja toimintaa yhteiskunnan uudistamiseksi. Vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden perusarvoja toteuttava sosialidemokratia on meidän aikakautemme muutosvoima.

SOSIALIDEMOKRATIAN PERINNE MUUTOSLIIKKEENÄ

Vapauden kaipuu ja tahto rakentaa uutta, oikeudenmukaista järjestystä ovat aina kannustaneet alistettuja yhteiskuntaluokkia taisteluun sortoa vastaan. Työväenluokan taistelu yhtyi sosialismin aatteeseen, ihmisten sorretun enemmistön poliittiseen ja yhteiskunnalliseen vapauttamiseen.

Sosialidemokratia sai alkunsa teollistumisen kaudella, kun kapitalistisen riiston kokeneet työläiset järjestäytyivät taisteluun pääoman omistajia ja säätyvaltaa vastaan. Suomen sosialidemokraattiset järjestöt syntyivät työläisten, torppareiden ja maaseudun tilattoman väestön yhteisenä kansanliikkeenä.

Sosialidemokratian juuret ovat epäitsenäisen työn maailmassa niin tehdassaleissa, pelloilla ja metsissä kuin myöhemmin toimistoissa ja palvelutyöpaikoissa. Yhteiskunnan luokkarakenteen muuttuessa on puolueen sosiaalinen pohja laajentunut. Aatteellisena liikkeenä sosialidemokratia kokoaa kaikki ne, jotka haluavat poistaa maailmasta sorron ja eriarvoisuuden.

Yhteiskunnan muutos, saavutukset ja uudistustyön kokemukset ovat vaikuttaneet myös sosialidemokratian tavoitteisiin ja menettelytapoihin. Sosialidemokraattinen Puolue perustettiin aikana, jolloin työväenluokka oli vailla valtiollisia oikeuksia, köyhä ja turvaton. Työväenliikkeen joukkokannatuksen vakiintuessa ja julkisen vallan vaikutuskanavien avautuessa vahvistui sosialidemokratialle käsitys, että uutta yhteiskuntaa on rakennettava asteittain, mutta syvälle menevin uudistuksin. Näin sosialismi yhdisti kaukaisen ihanteen käytännön politiikan avulla tapahtuvaan uudistustyöhön.

Aikamme sosialidemokratia jatkaa tätä uudistuskamppailua. Toiminnassaan se pyrkii entistä voimakkaammin yhdistämään kansalaisten ja heidän yhteisöjensä aloitteellisuuden julkisen hallinnon kautta tapahtuvaan uudistustyöhön.

Puolueen periaateohjelmat ovat olleet yhteiskunnallisessa toiminnassa tiennäyttäjiä. Forssan ohjelman uudistusvaatimukset on pystytty toteuttamaan lähes kokonaan työväenliikkeen joukkotoiminnan avulla. Ohjelman yleisten päämäärien toteuttaminen, tasavertaisten poliittisten oikeuksien valloittaminen, henkisen holhouksen lopettaminen ja työväestön vapauttaminen aineellisesta kurjuudesta, oli edennyt jo huomattavasti laadittaessa vuoden 1952 ohjelmaa. Sen pohjalta on pystytty kehittämään maatamme sosialidemokraattisten tavoitteiden mukaisen hyvinvointivaltion suuntaan ja ottamaan ensiaskeleita taloudellisen kansanvallan laajentamiseksi.

Periaateohjelmien viitoittama uudistustyö on lievittänyt kapitalismin epäkohtia. Talousjärjestelmä on osittain muuttunut yhteiskunnalliseen omistukseen ja tuotantoon pohjautuvaksi. Valtiollisen ja kunnallisen demokratian kehitys on tehnyt mahdolliseksi tasa-arvon lisääntymisen ja sosiaalisen turvallisuuden kohentumisen. Suomalainen yhteiskunta on nyt myös henkisesti ja poliittisesti vapaampi kuin menneinä vuosikymmeninä.

Sosialidemokratian uudet haasteet

Kaikista saavutuksista huolimatta hyvinvoinnin keskellä elää huomattavia ihmisryhmiä puutteessa ja ahdingossa. Nykyajan köyhälistö koostuu useista vähemmistöistä ja sosiaalisista väliinputoajista. Syrjäytymiselle on ominaista sen näennäinen yksilökohtaisuus.

Tasa-arvon toteutuminen on edelleen kesken. Oikeus tehdä työtä, päätäntävalta työn sisältöön, sukupuolten tasa-arvo, mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöön ja toteuttaa itseään jakautuvat epätasaisesti. Työn, vallan ja koulutuksen keskittyminen jättää monien inhimilliset voimavarat kehittämättä ja käyttämättä.

Aseiden tuhovoima, ympäristön saastuminen ja luonnonvarojen riisto uhkaavat elämän perustaa. Teollistunut maailma on lisännyt tehokkuuttaan ja ottanut käyttöönsä yhä uusia välineitä elämänsä helpottamiseksi, mutta synnyttänyt samalla uusia ristiriitoja ja entistä suurempia uhkia. Suuri osa ihmiskuntaa näkee nälkää ja kokee puutetta. Kansainvälisessä kilpailutaloudessa lyhytnäköinen voitontavoittelu ohjaa kehityksen kulkua luonnontalouden vaatimuksista piittaamatta.

Yhteiskuntaa on edelleen muutettava sosialidemokratian perusarvojen mukaisesti. Jo saavutetun pohjalta on vastattava aikamme asettamiin uusiin suuriin haasteisiin. Sosialidemokratia etsii ratkaisuja, jotka turvaavat elämän jatkumisen, lujittavat kansojen yhteistyötä, estävät sodat ja vapauttavat maailman nälästä ja puutteesta.

Sosialidemokratian perustavoitteet tiivistyvät tunnuksiin:

• Yhteistyön, rauhan ja vapauden maailmaan
• Sopusointuun luonnon kanssa
• Pääoman vallasta työn valtaan
• Osallistuvaan kansalaisvaltaan
• Tasa-arvoiseen sivistysyhteiskuntaan
• Elävä uudistusliike.

YHTEISTYÖN, RAUHAN JA VAPAUDEN MAAILMAAN

Kansalaisten oikeudet ja turvallisuus, elinkelpoinen luonto sekä maailmanlaajuinen yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus voidaan taata vain kansakuntien rauhanomaisella yhteistyöllä. Sosialidemokratia on periaatteiltaan ja perinteeltään kansainvälinen liike, joka pyrkii alistamisen ja väkivallan poistamiseen maailmasta. Vainottujen ja sorrettujen puolustaminen on jokaisen sosialidemokraatin asia.

Samalla kun suomalainen sosialidemokratia korostaa maailman yhteisyyttä ja kansojen vuorovaikutusta, se asettuu puolustamaan Suomen itsenäisyyttä, yhteiskunnallisia saavutuksia sekä Suomen kansallista kulttuuria kansojen kulttuurien luovana osana.

Sosialidemokraattinen Puolue tukee Suomen rauhantahtoista puolueettomuuspolitiikkaa johon sisältyvät läheinen yhteistyö Neuvostoliiton ja pohjoismaisten naapureittemme kanssa sekä hyvät suhteet kaikkiin kansoihin.

Kansainvälinen sosialidemokratia, joka on järjestäytynyt Sosialistiseksi Internationaaliksi, on maailmanlaajuinen rauhan ja oikeudenmukaisuuden voima. Yhteistyön perustana on solidaarisuus sekä kansallisen itsemääräämisoikeuden ja kulttuuriperinteen kunnioitus. Suomalainen sosialidemokratia antaa Internationaalin työhön aktiivisen panoksensa ja toimii sillanrakentajana idän ja lännen seka pohjoisen ja etelän välillä.

Rauha ja kehitys

Kansojen vastakkainasetteluun perustuva asevarustelu ei luo turvallisuutta. Kansojen yhteinen turvallisuus syntyy oikeudenmukaisesta kehityksestä, luottamuksesta, tasavertaisesta yhteistyöstä ja niihin perustuvista turvallisuusjärjestelyistä. Ydinaseet on kiellettävä ja hävitettävä. Sosialidemokraattisen rauhanpolitiikan perimmäisenä tavoitteena on pysyvä rauha ja aseista vapaa maailma.

Suomen on tehtävä aseistariisuntaan ja asevalvontaan tähtääviä aloitteita ja pyrittävä supistamaan myös omaa aseistustaan.

Kansalaisten rauhantahto ja aktiivinen rauhantyö ovat turvallisuuspolitiikan perusta. Ihmisten ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia toimia rauhan ja kehityksen puolesta on lisättävä. Asepalvelua ja siviilipalvelua on tasavertaisesti kehitettävä kansalaispalvelun muotoina, joiden tarkoituksena on kansakunnan rauhan turvaaminen.

Ylikansallisen pääoman valta, kehityserojen syveneminen, ympäristön tuhoutuminen sekä kulttuurien yhdenmukaistuminen ja köyhtyminen uhkaavat erityisesti pienten kansojen olemassaoloa ja itsenäisyyttä. Kansainvälisellä yhteistyöllä on luotava oikeudenmukainen ja luonnon ehdot huomioon ottava kansainvälisen talouden järjestelmä. Ammattiyhdistysliikkeen kansainvälisestä yhteistyöstä ja työväenliikkeen solidaarisuudesta on luotava vastavoima ylikansallisten yhtiöiden vallalle. Yhdistyneiden Kansakuntien valtuuksia on lisättävä ja toimintaedellytyksiä parannettava.

Sosialidemokraattinen liike toimii sen puolesta, että Suomi edistää oikeudenmukaista kehitystä kauppapolitiikassaan. Maamme tulee täyttää velvollisuutensa kansainvälisessä kehitysyhteistyössä kansojen omaehtoisen kehityksen tukemiseksi Suomen on kannettava vastuunsa pakolaisongelman ratkaisemisesta.

SOPUSOINTUUN LUONNON KANSSA

Ihminen on osa luontoa ja elää vuorovaikutuksessa sen kanssa. Luonnon tuottokyky on ravinnonsaannin ja tuotannon perusta. Ihmiskunnalla on yhteinen vastuu elämän ylläpitämisestä.

Sosialidemokratia pyrkii luonnon ehtoihin sopeutuvan henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin aikaansaamiseen. Hyvinvoinnin ensimmäinen edellytys on nälästä, kurjuudesta ja puutteesta vapautuminen. Aineellisen kulutuksen jatkuva lisääminen ei kuitenkaan ole itsetarkoitus. Yksilöiden ja yhteiskunnan yhteinen etu on pyrkiä hyvään elämänlaatuun ilman luonnolle koituvaa uhkaa.

Teknologinen kehitys voi ratkaista monia taloudenpidon ongelmia, vähentää työn rasittavuutta ja mahdollistaa entistä tarkoituksenmukaisempien tuotteiden ja tuotantomenetelmien käyttöönoton. Suunnittelematon luonnonvarojen, teknologian ja energian käyttö voi kuitenkin aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa sekä ympäristölle että ihmiselle.

Talouden ja teknologian kehitystä on ohjattava ihmisten enemmistön tarpeiden mukaan. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja lyhytnäköinen hyödyntavoittelu aiheuttavat luonnon riistoa. Talouden ohjaukseen perustuva riskien välttäminen voi hidastaa kasvua, mutta turvaa kasvun kestävyyden ja elinympäristön laadun.

Luonto kuuluu kaikille. Sen vuoksi jokamiehen oikeudet on turvattava. Kansalaisten on kuitenkin tunnettava vastuunsa oikeuksiensa käytöstä luontoa ja kanssaihmisiään kohtaan.

Ympäristön saastuminen ja luonnon uusiutumiskyvyn heikkeneminen on estettävä tehostamalla talouden kansallista ja kansainvälistä ohjausta. Luonnonvarat on tunnustettava nykyisten ja tulevien sukupolvien yhteiseksi omaisuudeksi .

PÄÄOMAN VALLASTA TYÖN VALTAAN

Demokraattisen sosialismin yhteiskunnassa vallitsee elintapojen moninaisuus ja vapaus, ihmiset ovat itsenäisiä, demokratia loukkaamaton arvo ja voimavarat yhteisvastuullisessa käytössä.

Näiden tavoitteiden toteutumisen keskeinen este on tuotantovälineiden epätasainen ja epäoikeudenmukainen jakautuminen ja sille perustuva pääoman valta työpaikoilla ja koko yhteiskunnassa.

Talousjärjestelmää on kehitettävä demokraattisen sosialismin periaatteiden mukaisesti niin, että taloudellisen harvainvallan tilalle tulee yhteinen etu, jokaisen kansalaisen vaikutusmahdollisuus ja yhteisvastuu. Sosialidemokratia on jatkuvaa kamppailua sen puolesta, että tuotannon tulokset jaetaan oikeudenmukaisesti.

Talousjärjestelmän periaatteet

Sosialidemokraattisten periaatteiden mukaisessa talousjärjestelmissä taloudellisten voimavarojen käyttö perustuu paljolti ohjaukseen markkinoiden välityksellä. Koska pelkästään markkinoiden varassa toimiva talous ei ota huomioon heikompiosaisten tarpeita ja on altis häiriöille, myös yhteiseen etuun tähtäävän suunnittelun on ohjattava kansantalouden kehitystä.

Valtiovallan on luotava taloudellisen toiminnan puitteet, järjestettävä yhteisten palvelujen tuotanto, omistettava etenkin avainalojen yrityksiä ja ohjattava markkinoiden toimintaa. Yksityisen voiton tavoitteluun perustuvia markkinoita on säädeltävä monopolisoitumisen ja luonnon turmeltumisen estämiseksi sekä kansallisen itsemääräämisoikeuden ja tasapainoisen alueellisen kehityksen turvaamiseksi.

Sosialidemokraatit hyväksyvät tuotantovälineiden sekä yhteiskunnallisen että yksityisen omistamisen. Omistamiseen perustuvaa valtaa tuotantotoiminnassa on säädeltävä yritysten omistuspohjasta riippumatta.

Yhteiskunnan on ohjattava pankkien ja vakuutusyhtiöiden toimintaa ja yleisen edun niin vaatiessa hankittava niitä hallintaansa.

Valtionjohtoinen yritystoiminta on tärkeä osa Suomen talousjärjestelmää. Valtion yritystoimintaa on kehitettävä, tarvittaessa laajennettava saattamalla yrityksiä yhteiskunnan hallintaan. Myös kunnallisten ja osuustoiminnallisten yritysten kehittäminen kuuluu turvalliseen, tasa-arvoiseen ja demokraattiseen talouselämään.

Joustavaa pienyritteliäisyyttä on suosittava. Pienyritysten toimintaedellytyksiä suhteessa suuryrityksiin ja rahoittajiin on parannettava.

Työ antaa oikeuden itsehallintoon

Työsuhde ei saa olla alistussuhde. Työntekijöiden itsehallinto merkitsee yksilön itsenäisyyttä ja turvallisuutta työssään, työntekijöiden toimintaa yhteisten etujen puolustamiseksi ja oikeutta osallistua työpaikkojaan ja tuotantoa koskevaan päätöksentekoon.

Vapaaseen järjestäytymisoikeuteen perustuvilla ammatillisilla järjestöillä on keskeinen merkitys laajojen väestöpiirien etujen valvojina. Ammattiliittojen oikeudet toimia työntekijäin etujen ja keskinäisen solidaarisuuden puolesta on turvattava kaikissa oloissa.

Työntekijöille on luotava uusia mahdollisuuksia käyttää päätösvaltaa yrityksissä. Heillä on oltava oikeus valita edustajiaan yritysten päätöksentekoelimiin. Työntekijöiden itsemääräämisoikeutta oman työnsä suorittamisessa on lisättävä. Työnantajat on velvoitettava sopimaan ammattiosastojen ja henkilöstöryhmien kanssa merkittävistä tuotannon ja työolosuhteiden muutoksista, investoinneista ja koulutuksesta. Myös julkisissa hallinto- ja palvelulaitoksissa on laajennettava työntekijöiden oikeuksia ja työpaikkademokratiaa.

Yrityksiin on perustettava työntekijöiden yhteisesti hallitsemia rahastoja. Työntekijöiden yhteinen osaomistus yrityksissä antaa työntekijöille uutta yhteisvastuuta tuotantotoiminnasta ja johtaa aloitteellisuuteen sen kehittämiseksi. Tämä luo perustan taloudellisen vallan hajauttamiselle, työntekijöiden itsehallinnolle ja taloudellisen demokratian syvenemiselle.

OSALLISTUVAAN KANSALAISVALTAAN

Vielä kuluvan vuosisadan alkupuolella yhteiskuntaa leimasi jyrkkä luokkavastakohtaisuus. Sen tasoittamiseksi valtio on monin tavoin puuttunut yhteiskunnan toimintoihin. Julkisen vallan tehtävät ovat lisääntyneet ja valtio on vahvistunut heikompien turvaksi. Vahva valtio ei silti ole sosialidemokratialle itsetarkoitus. Se on keino kapitalistiseen talouteen liittyvien epäkohtien korjaamiseksi.

Julkinen valta on tasavertaisempaa kuin taloudellinen valta. Valtiollinen demokratia ei kuitenkaan ole kyennyt torjumaan sitä, että tuotantovälineiden omistus antaa yhä vaikutusvaltaa monissa yhteiskunnallisissa asioissa. Varallisuuden epätasainen jakautuminen on säilynyt kansanvallan laajentamisen esteenä ja heijastuu myös julkisen vallan käyttöön.

Koska demokratia on vapaan ihmisen elämänmuoto, Sosialidemokraattinen Puolue vaatii demokraattisten menettelytapojen noudattamista kaikessa poliittisessa toiminnassa. Demokratian syvää kunnioitusta tarvitaan yhteiskunnassa suojaksi mielivaltaista vallankäyttöä vastaan.

Kansanvalta edellyttää, että kansalaisten vapausoikeuksia suojataan ja että ne toteutetaan täysimääräisesti. Näitä ovat yhdenvertaisuus lain edessä, hengen, kunnian, henkilökohtaisen vapauden ja ruumiillisen koskemattomuuden oikeudelliset takeet, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, salainen äänestystapa sekä oikeus asettaa vapaasti ehdokkaita. Mielipide-, lausunto-, paino-, yhdistymis-, kokoontumis- ja uskonnonvapaus on taattava täysimääräisinä. Vapausoikeuksien rinnalla kansalaisille on turvattava perustuslaissa sosiaaliset, taloudelliset ja sivistykselliset perusoikeudet. Vain siten voivat vapausoikeudet toteutua yhtäläisinä.

Henkilökohtaisen ja muun pienomaisuuden koskemattomuus on kaikkiin kansalaisiin yhtäläisesti ulottuva perusoikeus. Sama koskee pienyritystoimintaan käytettävää tuotantopääomaa sekä terveeseen ja omavaraiseen maataloustuotantoon tarvittavaa maaomaisuutta. Omistusoikeuden suojan varjolla ei kuitenkaan saa rajoittaa eriarvoisuuden poistamiseen, ympäristön suojeluun ja taloudellisen kokonaisedun takaamiseen tähtääviä uudistuksia. Sen vuoksi perustuslakien epädemokraattiset, taloudellisia erioikeuksia suojelevat säännökset on kumottava.

Valtion tulee olla uskontoihin ja maailmankatsomuksiin nähden sitoutumaton. Ruotsinkielen asema maamme toisena virallisena kielenä on taattava. Myös saamenkielisten ja muiden kielellisten vähemmistöjen oikeudet on turvattava.

Sosialidemokratia sitoutuu poliittiseen demokratiaan ja pyrkii kehittämään sen sisältöä edustuksellisuuden, parlamentarismin ja monipuoluejärjestelmän pohjalta. Tätä demokratian perustaa on syvennettävä ja vahvistettava siten, että poistetaan lainsäädännöstä epäkansanvaltaiset piirteet ja avataan kansalaisille uusia suoran vaikuttamisen kanavia mm. ottamalla käyttöön kansanäänestys ja kehittämällä alueellisia ja muita itsehallinnon muotoja.

Virkakoneiston on palveltava kansalaisia. Sitä on kehitettävä kansalaisten tarpeista lähtien. Kansanliikkeen ihanteet on siirrettävä julkisen vallan toimintaan. Vallankäytön on oltava avointa ja päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä ihmisiä. Kuntiin ja asuinympäristöön ulottuvilla uudistuksilla on edistettävä kansalaisten omaa aloitteellisuutta. Aktiivinen järjestö- ja kansalaistoiminta on tae poliittisen elämän kehittymiselle kansalaisosallistumisen rikkautena, kansalaisvaltana.

TASA-ARVOISEEN SIVISTYSYHTEISKUNTAAN

Aito vapaus vallitsee vasta yhteiskunnassa, jossa ei ole eriarvoisuutta. Vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus täydentävät toisiaan. Tasa-arvon toteuttaminen lisää kansalaisten mahdollisuuksia määrätä vapaasti elämänsä sisällöstä.

Kaikille kansalaisille on luotava elinolosuhteet, joissa he voivat tasavertaisesti kasvaa ihmisinä, kehittää ihmissuhteitaan sekä vaikuttaa työ- ja elinympäristöönsä. Vähemmistöjen tasa-arvoisuus edellyttää niiden erityispiirteiden kunnioittamista ja suojaamista.

Sukupuolten tasa-arvo on toteutettava työssä, perheessä ja yhteiskunnassa.

Oikeus työhön ja perusturvaan

Työ on hyvinvoinnin perusta. Työllä ihminen hankkii toimeentulonsa. Työnteon arvostaminen on terveen yhteiskunnallisen kehityksen tae.

Tekninen kehitys muuttaa perusteellisesti työn luonnetta ja määrää. Siksi yhteiskunnan ja palkanansaitsijain on voitava vaikuttaa tähän muutokseen. Teknisen kehityksen suunnasta ja siihen liittyvien yhteiskunnallisten muutosten nopeudesta on sovittava kaikkien niiden kesken, joita nämä muutokset koskevat.

Oikeus työhön on turvattava. Täystyöllisyys on sosialidemokratian tavoite. Se voidaan toteuttaa ohjaamalla taloudellista kehitystä jakamalla työ uudelleen, muuttamalla työn sisältöä sekä jatkuvalla koulutuksella. Keskeinen vastuu tässä on julkisella vallalla ja työnantajilla. Lisäksi tarvitaan työssä olevien solidaarisuutta.

Työn käsitettä on laajennettava koskemaan myös erilaisia itsensä toteuttamisen, kanssaihmisten palvelun ja yhteiskunnan rakentamisen muotoja. Tähän tarvitaan joustavaa toimeentuloturvaa. Ihmisille on taattava taloudellinen ja sosiaalinen turvallisuus kaikissa elämänvaiheissa.

Jokaisella on oltava oikeus riittävään ravintoon, asuntoon ja kohtuullisiin henkilökohtaisiin tuloihin sekä terveydenhuoltoon ja sosiaaliseen huolenpitoon. Tätä perusturvaa on rakennettava niin, että edistetään ihmisten kykyä päättää itse omasta elämästään.

Hyvä vanhuus edellyttää, että ikääntyvällä väestöllä on mahdollisuus turvalliseen ja täysipainoiseen elämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan.

Tulo- ja varallisuuseroja on tasoitettava verotuksella, julkisten menojen suuntaamisella ja työmarkkinasopimuksilla.

Oikeus sivistykseen ja tietoon

Jo syntyvaiheessaan suomalainen sosialidemokratia perusteli työajan lyhentämistä työväestön sivistyksellisillä tarpeilla. Mahdollisuus itsensä kehittämiseen kuuluu kansalaisten kiistämättömiin oikeuksiin.

Jokaisella lapsella tulee olla oikeus varttua turvallisessa ja virikkeistä rikkaassa ympäristössä. Kotitaustan taloudelliset ja sivistykselliset erot vaikuttavat lapsiin jo ennen kouluikää. Näiden erojen tasoittamiseksi on parannettava perheiden asemaa ja mahdollisuuksia kasvatustehtävänsä toteuttamiseen.

Osaamisen ja tiedon merkitys kasvaa yhteiskunnan kehittyessä. Koulutusta on kehitettävä siten, että kaikilla on täysipainoinen mahdollisuus kehittää kykyjään ja taipumuksiaan ja että koulutuksen sosiaaliset tavoitteet toteutuvat. Laaja yleissivistävä ja ammattiin valmistava koulutus on siksi annettava koko ikäluokalle.

Tieteellisen tutkimuksen yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys on kasvanut. Yliopistokoulutuksen ja vastuunsa tuntevan tieteenharjoittamisen edellytysten parantaminen julkisin varoin on välttämättömyys demokraattisessa yhteiskunnassa.

Tiedon epätasainen jakautuminen aiheuttaa eriarvoisuutta. Siksi on toteutettava oikeus elinikäiseen koulutukseen ja sivistykseen. Aikuiskoulutusta on laajennettava ja parannettava siihen osallistumisen edellytyksiä. Tuotantomenetelmien ja työn sisällön nopeat muutokset edellyttävät, että työelämässä olevien ihmisten mahdollisuudet jatkuvaan koulutukseen taloudellisesti turvataan.

Yhä tärkeämmiksi muodostuvista tieto- ja tiedonvälitysjärjestelmistä ei saa tulla vain yksityisen voitontavoittelun väline. Julkisen vallan on turvattava kaikille kansalaisille mahdollisuus tiedon hankintaan ja käyttöön sekä tähän tarvittavat perusvalmiudet. Kansalaisille tulee myös taata mahdollisuus valvoa heitä itseään koskevia tietoja.

Ihmisen maailmankuva muodostuu huomattavalta osin niistä tiedoista, asenteista ja arvostuksista, jotka painettu sana ja sähköinen viestintä hänelle välittävät. Jokaisen ihmisen ilmaisuvapautta tasapuolisesti toteuttava viestintäjärjestelmä on toimivan kansanvallan edellytys.

On kehitettävä ihmisten tasa-arvoisuutta tukeva kulttuurielämä, joka tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet saada sivistystä ja kulttuurikokemuksia sekä luovasti käyttää vapaa-aikaa. Liikuntakulttuurin kehitysedellytykset on turvattava. Mahdollisuuksia taiteen harjoittamiseen on parannettava ja laajennettava. Kulttuuriympäristöä on vaalittava.

Ihmisen oikeus sivistykseen ja tietoon koskettaa vallankäyttöä koko yhteiskunnassa. Kamppailu sivistyksestä ja tiedosta on kamppailua yhteiskunnallisesta vallasta.

Julkinen, yhteinen ja yksityinen vastuu

Aineellisen hyvinvoinnin turvaamisen jälkeen on otettava huomioon, että ihmisten tarpeet ja käsitykset elämänlaadusta ovat erilaisia. Yhteinen hyvinvointi ei ole este yksilöllisille tavoitteille vaan niiden edellytys.

Julkisen vallan tehtävänä on luoda puitteet, joissa ihmisten vastuu ja luomisvoima pääsevät oikeuksiinsa. Joustavilla yhteistyömuodoilla yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa voi julkinen valta luoda hyvinvointia ja elämänlaatua.

Itsensä toteuttamisen ja ihmissuhteiden vaalimisen myötä korostuu yksilön vastuu omasta elämästään tasa-arvoisessa yhteistyössä muiden kanssa.

ELÄVÄ UUDISTUSLIIKE

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue kutsuu toimintaan jokaista, joka hyväksyy tämän ohjelman. Yhteiskunnallisista epäkohdista, alistettujen ihmisten tarpeista ja työn maailmasta lähtevä sosialidemokratia muuttaa yhteiskuntaa tämän ohjelman mukaisesti.

Sosialidemokratia on kansanliike ja järjestökokonaisuus. Siihen kuuluu puolueen lisäksi sosialidemokraattisia järjestöjä, joiden jäsenistö eroaa iän, sukupuolen, ammatin tai harrastuksen mukaan. Näillä järjestöillä on yhteisten periaatteiden lisäksi omat erityiset tehtävänsä ja ne toimivat itsenäisesti.

Sosialidemokratialla on vahvat siteet ammatillisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin, sivistyksellisiin ja liikunnallisiin järjestöihin, jotka rakentavat toimintansa työväenliikkeen ihanteille. Sosialidemokratia toimii yhteistyössä ammatillisten järjestöjen kanssa jotka asettavat ensisijaiseksi tehtäväkseen palkanansaitsijain työ- ja elinehtojen parantamisen.

Sosialidemokratia taistelee puolueena yhteiskunnallisesta vaikutusvallasta ja toimii samalla jäsenistönsä yhteiskunnallisen tietoisuuden kasvun yhteisönä. Puolue yhdistää sosialidemokraattisesti ajattelevat ihmiset valtiollisessa, kunnallisessa ja muussa poliittisessa toiminnassa.

Valta puolueessa kuuluu jäsenistölle jota yhdistävät vastuu yhteisistä arvoista,yhteisesti päätetyt säännöt ja vapaaehtoinen järjestötyö. Puolueen toimintaperiaatteita ovat avoin keskustelu ja tiedonkulku sekä jäsenten tasa-arvoisuus. Niiden toteuttaminen rikastaa puolueen sisäistä kulttuuria. Se vahvistaa liikkeen kykyä tehdä yhteiskunnallisia aloitteita ja rakentaa avointa kansalaisten demokratiaa.

Sosialidemokraattinen Puolue tukee ihmisten omaehtoista aktiivisuutta ja edistää sitä arvopäämääriensä mukaisesti. Elävä yhteys ihmisten arkeen, eri kansanliikkeisiin ja muihin joukkojärjestöihin edellyttävät sosialidemokraattiselta liikkeeltä avoimuutta ja uudistumiskykyä. Julkisen elämän, tiedotusvälineiden ja politiikan muutosten heikentäessä näitä yhteyksiä puolue luo vastavoimia vahvistamalla sisäistä demokratiaa ja lisäämällä jäsenistönsä vaikutusmahdollisuuksia.

Pysyäkseen elävänä kansanvallan liikkeenä sosialidemokratia tarvitsee jäsentensä poliittista joukkotyötä. Puoluejärjestöjen itsenäisyyttä ja omaehtoista poliittista aloitteellisuutta on rohkaistava.

Sosialidemokratia noudattaa omassa toiminnassaan koko yhteiskunnan kehittämiselle asettamiaan ihanteita ja demokraattisia menettelytapoja. Jokainen jäsen on vastuussa siitä, että hänen yhteiskunnallinen toimintansa on sopusoinnussa liikkeen periaatteiden kanssa. Jäsenten henkilökohtainen sitoutuminen sosialidemokratian tavoitteisiin vahvistaa järjestöjen sisäistä voimaa.

Aatteellisista lähtökohdistaan sosialidemokratia vetoaa kansalaisiin ohi heidän välittömien etujensa. Sosialidemokratia myös edistää kannattajiensa yhteiskunnallisia pyrkimyksiä ja puolustaa heidän oikeuksiaan.

Ihmiset voivat päätyä sosialidemokratian kannattajiksi eri teitä. Jäsenillä on erilaisia kokemuksia yhteiskunnasta ja sen eriarvoisuudesta, mikä rikastuttaa liikettä. Heillä on myös erilaisia uskonnollisia, filosofisia ja muita elämänkatsomuksellisia käsityksiä, ja näitä sosialidemokratia kunnioittaa jäsenten henkilökohtaisena vakaumuksena.

Sosialidemokraattinen Puolue on myös aatteellisen etsinnän ja luovuuden yhteisö. Toiminta puolueessa syventää yhteiskunnallista tietoisuutta ja näkemystä maailman ilmiöistä.

Ihmiskunta on luonut suurimmat saavutuksensa yhteisen ajattelun ja toiminnan avulla. Politiikan päämäärät ovat sosialidemokraattien yhteinen asia. Sosialidemokratia yhdistää yksilölliset tavoitteet yhteiskunnallisella tasolla. Työ niiden puolesta kasvaa oman aikamme ja tulevaisuuden vapaustahdon liikkeeksi.

Yhteinen tahto muuttuu tekoina historiaa eteenpäin kantavaksi voimaksi.