Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/468

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

SDP:n lyhyen tähtäyksen ohjelma miesten ja naisten tasa-arvon toteuttamiseksi


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: SDP:n lyhyen tähtäyksen ohjelma miesten ja naisten tasa-arvon toteuttamiseksi
  • Vuosi: 1974
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

SDP

LYHYEN TÄHTÄYKSEN OHJELMA MIESTEN JA NAISTEN TASA-ARVON TOTEUTTAMISEKSI

Hyväksytty sos.-dem. puolueneuvoston kokouksessa 14.11.1974

1. Päämääränä demokraattinen sosialismi

Tasa-arvopyrkimys sukupuolten välillä on osa SDP:n demokraattista, sosialistista perinnettä. Työväenliikkeen alkuajoista lähtien miehet ja naiset toimivat rinnakkain paremman yhteiskunnan puolesta. Demokraattisen sosialismin toteuttaminen oli ja on edelleen yhteisenä päämääränä.

Työväenliikkeen kamppailu yhteiskunnallisen, taloudellisen ja sivistyksellisen sekä sosiaalisen eriarvoisuuden poistamiseksi muodostaa edelleenkin perustan naisten aseman kaikinpuoliselle parantamiselle ja sukupuolten välisen tasa-arvoisuuden toteuttamiselle.

2. Sukupuolten välinen tasa-arvo on jäänyt puolitiehen

Poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen työn tuloksena suomalainen yhteiskunta on muuttunut tasa-arvoisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi.

Yhteiskunnassa on vielä paljon eriarvoisuutta. Esimerkiksi sukupuolten välillä oikeudellinen tasa-arvo on toteutunut, mutta jokapäiväisessä elämässä esiintyy yhä eriarvoisuutta.

Työelämässä eriarvoisuus ilmenee yksipuolisena työnjakona sekä miesten ja naisten välisten palkkojen suurina eroina. Naisen asema ja erityisesti työssä käyvän naisen asema on miehen asemaa heikompi, koska naisella on lähes yksinomaan vastuu paitsi lapsen synnyttämisestä myös lasten huollosta ja kasvattamisesta. Lapset sitovat nykyisin naista liiaksi kotiin, minkä seurauksena hänen poliittinen ja ammatillinen osallistumisensa vaikeutuu.

Nykyajan yhteiskunnassa lasten huollosta ja kasvattamisesta aiheutuva vastuu ei saa olla vain naisten harteilla. Yhteiskunnallisilla palveluksilla voidaan olennaisesti helpottaa työläisnaisen asemaa. Näin voidaan myös luoda edellytyksiä sille, että työt perheessä jaetaan tasaisesti kaikkien perheenjäsenten kesken. Tässä vanhoilliset asenteet eivät saa vaikeuttaa tasa-arvon toteuttamista. Perheissä ja kouluissa on aktiivisesti pyrittävä asiallisilla tiedoilla muuttamaan ihmisten asenteita tasa-arvoa suosiviksi. Näin luodaan edellytykset sille, että naisetkin voivat tasavertaisesti osallistua yhteiskunnan muuttamiseen.

Sosialidemokraattisessa puolueessa kansainvälistä naisten vuotta vietetään tasa-arvon vuotena. Sen yhteydessä SDP haluaa esittää lyhyen tähtäyksen uudistusvaatimuksia, jotka edistävät naisen ja miehen välisen tasa-arvon toteuttamista.

3. Työläisperheen aseman parantaminen

3.1. Yleisiä työmarkkinapoliittisia ratkaisuja

Ammattiyhdistysliike on syntynyt osaltaan kamppailemaan työväenluokan työ- ja palkkaehtojen puolesta sekä ihmisten välisen tasa-arvoisuuden saavuttamiseksi. Siksi ay-liikkeen historiallinen tehtävä on ollut kamppailla myös naisten ja miesten samapalkkaisuuden ja tasavertaisten työehtojen puolesta. Sosialidemokraattinen puolue pitää tärkeänä, että ammattiyhdistysliike edelleenkin jatkaa ponnistelujaan naisten yhteiskunnallisen ja taloudellisen aseman parantamiseksi työehtosopimuspolitiikkansa kautta

  • pyrkien edelleen vaikuttamaan sopimuksin ja lainsäädäntöteitse siihen, että talous- ja sosiaalipoliittiset ratkaisut ovat tuloeroja tasoittavia ja lapsiperheiden taloudellista ja yhteiskunnallista asemaa vahvistavia;
  • pyrkien vaikuttamaan palkkaratkaisujen kautta solidaariseen tuloeroja tasoittavaan palkkapolitiikkaan ja samapalkkaisuuden käytännölliseen toteuttamiseen miesten ja naisten välillä;
  • pyrkien kiinnittämään yhä enemmän huomiota ammattiyhdistysliikkeen voimin naisvaltaisten matalapalkka-alojen työntekijöiden taloudellisen aseman parantamiseen.

Näiden yleisuuntaviivojen mukaisesti Sosialidemokraattinen puolue pitää tärkeänä, että

  • perhepoliittisiin uudistuksiin suunnataan tarkoituksenmukaisesti enemmän varoja ja kehitetään välttämättömyyspalveluja ilmaispalvelujen suuntaan;
  • sopimuspolitiikalla pyritään palkanmuodostuksen yksinkertaistamiseen ja siirrytään aika- tai kausipalkkaukseen ansiotasoa alentamatta;
  • palkkapoliittiseksi tavoitteeksi otetaan matalapalkka-alojen erilliskorotukset, mikä edellyttää myös matalapalkka-alojen keskinäistä yhteistoimintaa ammattiliittojen yhteistyöllä. Työn arvostusta on muutettava. Näin voidaan osaltaan parantaa palkkaehtoja naisenemmistöisillä aloilla.

3.2. Työolot ja työaika

Poliittisen työväenliikkeen ja ammattiyhdistysliikkeen johdonmukaisen työn tuloksena on työaikaa lyhennetty ja työoloja olennaisesti parannettu. Pyrkiessään edelleen kohentamaan työläisperheiden asemaa pitää Sosialidemokraattinen puolue tärkeänä, että

  • työläisten mahdollisuuksia vaikuttaa työolojensa kehittämiseen on lisättävä;
  • naisten syrjintä työmarkkinoilla poistetaan. Syrjinnän vastustamisessa tulee lainsäädäntöä muuttaa niin, että syrjintä kielletään vapaista työpaikoista ilmoittelun, työhönoton, työnvälityksen sekä ammatissa toimimisen ja irtisanomisen yhteydessä. Myös iästä johtuva syrjintä on poistettava;
  • vuorotyötä ja yötyötä tekevien määrää on yleensä pyrittävä vähentämään sekä työn henkistä ja ruumiillista rasittavuutta aiheuttavia työmenetelmiä poistamaan;
  • työpaikoilla on siirryttävä joustavaan työaikaan.

3.3. Lapset ja työssä käyvät vanhemmat

Lapsiperheitten aseman parantamiseen ja lasten oikeuksien turvaamiseen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Sosialidemokraattinen puolue lähtee siitä, että yhteiskuntapoliittisin toimenpitein on luotava lapselle myönteiset kasvu- ja elinolosuhteet. Sosialidemokraattinen puolue katsoo tärkeäksi, että

  • edelleen kehitetään synnytyslomaa ja siltä ajalta suoritettavaa taloudellista korvausta kohti vanhempainlomajärjestelmää;
  • lapsen äiti tai isä voivat jäädä kotiin hoitamaan sairastunutta lastaan ilman että ansiotaso alenee;
  • lasten hoitopaikkoja vanhempien työssäoloaikana tuntuvasti lisätään ja erikseen turvataan vuorotyössä käyvien vanhempien lasten hoito sekä valtion määrärahoja kunnallisten lastenhoitopaikkojen järjestämiseksi korotetaan;
  • kehitettäessä lasten hoitomahdollisuuksia sekä muita perhepoliittisia tukitoimenpiteitä tulee niiden rakentua yhteiskunnan valvontaan.

4. Koulutuspolitiikka

Koulutusjärjestelmän keskeisimmäksi uudistuksen kohteeksi tulee asettaa ammatillisen koulutuksen rakenteellinen ja sisällöllinen ajanmukaistaminen. Koulutuksellisen tasa-arvopolitiikan kannalta on välttämätöntä, että työssä käyvien aikuisten, erityisesti naisten ammatillista ja yleissivistävää koulutusta kehitetään osana koulutusjärjestelmää. Näiden yleisperiaatteiden perustalta Sosialidemokraattinen puolue pitää tärkeänä, että

  • työssä olevien ihmisten ammatillinen ja yleissivistävä koulutus ulotetaan ensisijaisesti koskemaan niitä, joiden pohjakoulutus on vähäisin. Pyrittäessä aikuiskoulutuksessa myös koulutukselliseen tasa-arvoisuuteen on työelämään palaavien naisten ammatilliseen ja yleissivistävään koulutukseen asetettava erittäin suuri paino;
  • opetuksen sisältöä uudistetaan siten, että se antaa laaja-alaisen perustan uusien ja jatkuvasti muuttuvien tehtävien ja asioiden omaksumiselle;
  • erityisesti nuorten ammatinvalinnanohjaustyössä tulisi nykyistä totuudenmukaisemmin ja perusteellisemmin selvittää ammattikoulutusväylien antamia mahdollisuuksi. Samalla on entistä tehokkaammin pyrittävä asiallisilla tiedoilla murtamaan nykyinen perinteellisiin sukupuolirooleihin sitoutunut ammatinvalinta.

Taloudellisen tasa-arvon toteuttamiseksi SDP taistelee myös miehen ja naisen tasa-arvon käytännön toteutumisen puolesta. Sukupuolten välistä tasa-arvoa ei voida irroittaa työväenliikkeen perimmäisistä tavoitteista.

Sosialidemokraattinen puolue kehottaa puolueen jäseniä ja kannattajia liittymään mukaan työhön tasa-arvon toteuttamiseksi.