SDP:n vaaliohjelma 2003

Varma vaihtoehto

- työllä turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan

Suomi on nostettu lamasta ja jättityöttömyydestä. Valtiontalous on tasapainotettu ja velkaantuminen on hallinnassa. Korot on painettu alas ja talouden pyörät pantu pyörimään. Työllisyyttä on parannettu. Tähän tarvittiin kahden vaalikauden laajapohjainen yhteistyö, mutta myös kovia uhrauksia. Nyt on huolehdittava, etteivät nämä ponnistelut valu hukkaan.

Vaikka Suomen talouden perusta on vahva, emme ole syrjässä maailmantalouden vaikeuksista ja epävarmuuksista. Olemme uusien haasteiden edessä. Väestömme ikääntyy, mikä lisää palvelutarvetta. Lisäksi pitkäaikaistyöttömyyden kova ydin on murrettava. On vastuullisen ja vakaan yhteistyöpolitiikan aika.

Suomen talouden perustasta on huolehdittava. Se merkitsee panostamista kasvuun ja työllisyyteen. On uskallettava tukea ja kehittää koulutusta, tutkimusta ja tuotekehitystä sekä yrittäjyyttä, jotta pärjäämme myös tulevaisuudessa. Yhteiskunnan tulee osaltaan antaa kaikille työkykyisille kansalaisille mahdollisuus työnteon kautta tuoda oma panoksensa - palkkatyössä tai yrittäjänä - suomalaisen hyvinvoinnin rakentamiseen.

Sosialidemokraattien ensi vaalikauden painopisteitä ovat työllisyyden parantaminen ja palveluista huolehtiminen. Se tarkoittaa voimavarojen turvaamista terveydenhuoltoon, kouluun, päivähoitoon ja vanhustenhuoltoon. Tarvitsemme uudistuksia, joilla karsitaan päällekkäisyyksiä ja jotka varmistavat veronmaksajien rahan käyttämisen mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti.

1. 100 000 uutta työpaikkaa

Kaiken yhteiskunnallisen uudistustyön perustana on oltava työllisyyden parantaminen. Terve talouspolitiikka ja vahva, kestävän kehityksen mukainen kasvupolitiikka ovat sosialidemokraattien lähtökohdat myös tulevalle vaalikaudelle. Kaikissa olosuhteissa on huolehdittava julkisesta taloudesta.

Maahamme on luotu vuodesta 1995 lähtien 300 000 uutta työpaikkaa. Tulevalla vaalikaudella tarvitsemme 100 000 työpaikkaa lisää.

Kuluneen talven aikana kansainvälisen talouden näkymät ovat muuttuneet entistä epävarmemmiksi. Työllisyyden kasvu ja työttömyyden vähentäminen ovatkin yhä enemmän kotimaisen talous- ja työllisyyspolitiikan varassa.

Uuden hallituksen on aloitettava työnsä vahvalla kasvu- ja työllisyysohjelmalla, jolle tarvitaan laaja yhteiskunnallinen tuki eri etupiireiltä. Kasvuohjelmaan kuuluvat tutkimus- ja tuotekehityksen voimavarojen kasvattaminen, osaamispanostukset ja yrittäjyyden tukeminen. Ohjelman osana on oltava valmius jatkaa työllisyyttä tukevaa tulopolitiikkaa, joka turvaa palkansaajien reaaliansioiden vakaan kehityksen ja mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen. Verotuksen liikkumatilaa on käytettävä maltillisesti ja tarkasti työllisyyttä tukien. Palvelualojen työllistämismahdollisuuksia on vahvistettava.

Aktiivista työvoimapolitiikkaa on jatkettava. Nuorisotyöttömyys on katkaistava antamalla takuu joko koulutus- , työ- tai harjoittelupaikasta. Erityispanostusta tarvitaan pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseen. Työmarkkinatukea on parannettava ja siitä on kehitettävä todellinen aktiivituki. Työmarkkinatukea on voitava käyttää nykyistä laajemmin aktiivisena työllisyystukena yrityksille, jotka palkkaavat yli 100 päivää työttömänä ja työmarkkinatuella olevia vaikeasti työllistyviä erityisryhmiä.

2. Terveyspalvelut toimiviksi

Sosialidemokraatit haluavat turvata hoidon saatavuuden ja lyhentää hoitojonoja. On toteutettava hoitotakuu, joka määrittelee aikarajat peruslääkäripalveluihin, erikoissairaanhoitoon ja leikkauksiin pääsylle. Perusterveydenhoitoa on parannettava, jotta potilaat voivat päästä mahdollisimman nopeasti lääkäriin. On luotava koko maahan toimiva ja taloudellinen hoidon porrastus, joka perustuu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon nykyistä toimivampaan yhteistyöhön. On tehostettava kansalaisten terveyttä parantavaa ennaltaehkäisevää toimintaa. Kuntien ja sairaalakuntayhtymien vastuun jakoa on selkiytettävä.

Terveydenhuollon palvelujen parantamiseen, jonojen purkamiseen ja hoitohenkilöstön työolojen kohentamiseen sosialidemokraatit ovat ensi vaalikaudella valmiita käyttämään 400 miljoonaa euroa. Lisärahoituksen edellytyksenä on, että terveydenhoidossa toteutetaan riittävät uudistukset, jotka purkavat turhaa hallintoa ja jäykkiä työtehtävärajoja.

Väestöryhmien välisten terveyserojen kasvun syyt on selvitettävä ja sosiaalis-taloudellisesta asemasta ja asuinpaikasta aiheutuvia terveyseroja on kavennettava. Vaikeista mielenterveysongelmista kärsivien syrjäytyminen täytyy estää. Tämän vuoksi on parannettava psykiatristen potilaiden avohoitopalveluja, palveluasumista ja taloudellista turvallisuutta.

Lääkärien ja muun henkilöstön koulutusmääriä on lisättävä. Ulkomaalaisen lääkärikoulutuksen saaneiden lääkäripätevyyden myöntämistä on helpotettava huolehtimalla riittävästä kieli- ja muusta koulutuksesta. Lääkärien kanssa on sovittava, että he ovat yhteiskunnan tarjoaman kalliin koulutuksen vastapainoksi valmiita työskentelemään ensimmäiset vuodet julkisen terveydenhuollon tehtävissä. Lääkäreitä on vapautettava hallinnollisista tehtävistä varsinaiseen asiakaspalveluun. Tietotekniikkaa terveydenhuollossa on hyödynnettävä nykyistä enemmän.

3. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisia

Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisilta aikaa, välittämistä, rajoja, rakkautta ja huolenpitoa. Paremman kasvuympäristön luomiseksi on tuettava vanhempia heidän kasvatustyössään. Lastenneuvoloista on kehitettävä hyvinvointineuvoloita, jotka pystyvät auttamaan vanhempia lasten kasvatuksessa. Koulun ja kodin välistä yhteistoimintaa on kehitettävä ja opettajien työajassa tulee huomioida kodin kanssa tehtävään yhteistyöhön käytetty aika.

Pienten koululaisten iltapäivähoito tulee toteuttaa ensi vaalikaudella aloittaen ensiluokkalaisista. Kunnilla on järjestämisen vastuu, mutta käytännön toteutuksessa voidaan käyttää eri vapaaehtoisjärjestöjä ja muita yhteisöjä.

Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien aikuisten määrää on lisättävä. Seuraavan vaalikauden tavoitteena on 10 000 henkilön lisääminen kouluihin ja päiväkoteihin sekä kerhotoimintaan. Osa lisäyksestä voidaan toteuttaa kunnan sisäisin järjestelyin.

Lasten oikeus terveelliseen ja turvalliseen oppimisympäristöön on toteutettava mm. homekoulujen korjaamista tehostamalla. Lasten ja nuorten koulun ja vapaa-ajan on voitava olla päihteetöntä.

Työelämän joustoja perheiden hyväksi tulee lisätä. Lapsiperheiden työajan lyhentämiseksi on oikeus osittaiseen hoitorahaan ja hoitovapaaseen laajennettava koskemaan vanhempia siihen asti, kun lapsi aloittaa kolmannen luokan. Lasten vanhemmille on työehtosopimuksin annettava mahdollisuus vähintään kaksi kertaa vuodessa lastensa opettajien ja muun kasvatushenkilöstön tapaamiseen.

Lapsilisäjärjestelmän rakennetta on kehitettävä ja lapsilisiin on tehtävä korotus, joka ensi vaiheessa kohdistuu ensimmäiseen lapseen. Yksinhuoltajan lapsikorotusta on nostettava.

Lapset tarvitsevat oman valtuutetun valvomaan heidän etuaan julkisessa päätöksenteossa ja muualla yhteiskunnassa.

4. Turvallisuutta arkeen

Toimiva ja tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta takaa parhaiten kaikkien kansalaisten turvallisuuden. Fyysinen turvallisuus kuuluu sosiaalisen ja taloudellisen turvallisuuden ohella hyvinvointiyhteiskuntaan.

Rikollisuuden ja muun turvattomuuden haitat kohdistuvat voimakkaimmin tavallisiin suomalaisiin. Rikollisuuden vastaista toimintaa tehostetaan niin ennaltaehkäisevällä toiminnalla kuin poliisityölläkin. Samalla kun poliisin hallintoa kehitetään ja kevennetään, on poliisien määrää kenttätyössä ja rikostutkinnassa lisättävä. Harmaan talouden, järjestäytyneen sekä kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa on tehostettava.

Huumeiden vastaiseen työhön on lisättävä voimavaroja.

Rikoksen uhrin on saatava oikeutta helpommin ja varmemmin. Syyttäjien on ajettava uhrin korvausvaatimuksia nykyistä tehokkaammin ja viranomaisten on aktiivisesti huolehdittava siitä, että uhrit saavat tietoa oikeuksistaan. Rikosuhripäivystyksen toimintaedellytykset ja muun kriisiavun saatavuus on turvattava koko maassa.

Kaupassa, ravintoloissa, joukkoliikenteessä ja muissa yleisöpalvelutehtävissä työskentelevien on saatava nykyistä parempaa suojaa työlleen. Yksintyöskentelyn epäkohtiin on puututtava koulutuksella, työsuojelua kehittämällä ja uutta teknologiaa hyödyntämällä.

5. Työelämää kehitettävä ja syrjäytymistä ehkäistävä

Keskeisiä työlakeja on viime vuosina uudistettu työsopimuslaista lähtien 2000 luvun työelämää paremmin vastaaviksi. Tätä kehitystä on jatkettava. Kolmikantainen sopimusjärjestelmä ja lainvalmistelu luovat perustan työelämän kehittämiselle.

Työelämässä tapahtuneisiin muutoksiin on reagoitava. Osallistumisjärjestelmiä on kehitettävä tavalla, joka lisää työpaikoilla tapahtuvaa tasavertaista sopimista sekä tukee työyhteisöjen kehittämistä ja työntekijöiden ammattitaidon kohottamista. Pätkätöiden määrää on vähennettävä ja julkisen vallan on näytettävä tässä esimerkkiä.

Työpaikan muutos- ja kriisitilanteisiin tarvitaan uusia toimintatapoja perinteisten irtisanomisten vaihtoehdoksi. Työntekijöiden irtisanomissuojaa on vahvistettava tiukentamalla työnantajan uudelleensijoitus- ja koulutusvelvoitetta.

Suomi kuuluu edelleenkin maailman kolmen tulonjaoltaan tasaisimman maan joukkoon. Tuloerojen kasvua, syrjäytymistä ja köyhyyttä vastaan on jatkossakin toimittava koko voimalla.

Tärkein lääke köyhyyteen on mahdollisuus kokoaikaiseen ja vakituiseen työsuhteeseen. Tupo-ratkaisun yhteydessä sovittu minimityöaikatavoite on avaus hyvään suuntaan.

Työpaikan lisäksi tarvitaan toimivat, kohtuuhintaiset palvelut ja toimivia tulonsiirtoja.
Sosiaaliturvan aukkoja on paikattava. Pienituloisille perheille on turvattava jatkossakin maksuton päivähoito. Iltapäiväkerhojen maksut on määrättävä sellaiselle tasolle, etteivät ne estä köyhimpienkään perheiden lasten osallistumista.

Pitkään työttömänä olleille ja työkykynsä tosiasiassa menettäneille on mahdollistettava inhimillinen kohtelu ja siirtyminen eläkkeelle ns. Taipaleen mallin mukaisesti.

6. Tasa arvoa vahvistettava

Työtä tasa-arvoisemman yhteiskunnan luomiseksi on jatkettava - naisilla ja miehillä on oltava tasavertaiset mahdollisuudet osallistua sekä työ- että perhe elämään. Tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen palkkaus on kaikkien etu. Työmarkkinoilla on pyrittävä eroon miesten aloista ja naisten aloista. Työmarkkinajärjestöjen kesken on sovittava työn vaativuuden vertailun lisäämisestä työpaikoilla. On jatkettava tuloeroja tasaavaa tulopolitiikkaa.

Isiä on kannustettava jäämään isyys- ja vanhempainlomalle. Työnantajakustannuksia tulee jakaa tasaisemmin nais- ja miesvaltaisten alojen kesken.

Verotuksen tulee tukea molempien sukupuolten tasa-arvoisuutta ja mahdollisuutta osallistua työelämään. Siksi on torjuttava esitykset paluusta puolisoiden yhteisverotukseen, joka hyödyttäisi ennen kaikkea suurituloisia yhden tulonsaajan perheitä.

Sosialidemokraatit ovat sitoutuneet kiintiöperiaatteeseen yhteiskunnallisten tehtävien jaossa. Tällä on jo saatu myönteisiä tuloksia, jotka näkyvät naisehdokkaiden määrän kasvuna ja naisten kasvaneena osallistumisena yhteiskunnalliseen toimintaan. Tasa-arvoa on lisättävä myös talouselämän johtopaikoilla.

7. Eläkkeensaajista huolehdittava ja väestön ikääntymiseen varauduttava

Työelämässä on sopeuduttava odotettavissa olevaan ikärakenteen muutokseen. Työyhteisön on tuettava ikääntyviä työntekijöitä jatkamaan työssään työympäristöä kehittämällä, työjärjestelyillä, kuntoutuksella ja vanhempien työntekijöiden ammattitaitoa ajanmukaistamalla.

Eläkeläiset ovat oikeutettuja aktiiviseen elämään ja toimiviin palveluihin. Ensi vaalikaudella on valmisteltava suunnitelma, jossa eri hallinnonalojen yhteistoimin valmistaudutaan ikääntyneen väestön määrän kasvuun. Toimien on tuettava vanhusten omatoimisuutta ja hyvää vanhuutta ja mahdollistettava asuminen kotona mahdollisimman pitkään. Kuntoutuksen lisäämisellä ja oikein suunnatulla asuntotuotannolla autetaan ikääntyneitä selviytymään arkipäivästä nykyistä paremmin. Palvelujen kehittämisen painopisteenä ovat avopalvelut ja toteuttajina voivat toimia kunnat, eri yhteisöt ja yksityiset palveluntuottajat.

Erityistä hoivaa tarvitsevien vanhusten määrä lisääntyy. Tähän on valmistauduttava pitkäjänteisesti rakentamalla vanhuksille ja veteraaneille suunnattuja palveluja, asuntoja ja tukemalla vapaaehtoista kansalaistoimintaa. Hoitavan henkilöstön määrää on lisättävä, jotta palvelujen laadusta voidaan huolehtia. Tähän on varauduttava lisäämällä hoiva alojen koulutusta.

8. Kestävään ympäristöön

Tuotanto- ja kulutustapoja on muutettava ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan mm. ympäristöveroja kehittämällä. Kasvihuonekaasupäästöjä on edelleen vähennettävä sekä kotimaisin toimin että kansainvälisellä yhteistyöllä. Vesiensuojelua on tehostettava.

Itämerta on suojeltava ja se on luokiteltava erityisen haavoittuvaksi merialueeksi. Yhdistetyn öljyntorjunta- alus/jäänmurtajan hankinnasta on päätettävä vaalikauden aikana. Hyväksyttyjen luonnonsuojeluohjelmien toteuttamisesta ja rahoituksesta on huolehdittava. Etelä Suomen metsien suojeluohjelman toteuttamiseksi on varattava määrärahat. Luonto- ja virkistysmatkailun kehittämistä on tuettava. Jokamiehen oikeuksista ei saa tinkiä.

Aktiivisella asuntopolitiikalla tulee huolehtia, ettei asuntopula estä uusien työpaikkojen syntymistä. Kohtuuhintainen ja riittävän laadukas vuokra-asuminen on turvattava aravajärjestelmää edelleen kehittämällä.

9. Tasapainoiseen aluekehitykseen

Maassamme tarvitaan jatkossakin tasapuolista alueiden kehittämistä, jossa maan eri osia ei aseteta vastakkain. Kansallisen kilpailukyvyn perusta ovat vahvat, omaan osaamiseensa nojaavat alueet. Tulevan vaalikauden aluepolitiikan ydin on erikokoisten kaupunkiseutujen elinvoimaan perustuvan aluekeskusverkoston vahvistaminen. Ne toimivat kehityksen vetureina. Aluekeskusten ja niitä ympäröivän maaseudun vuorovaikutuksessa kehittyy myös maaseudun elinvoima.

Liian harvoihin kasvukeskuksiin keskittyvää kasvua tulee hajauttaa laajemmalle jatkamalla ja tehostamalla aluekeskusohjelman toteutusta. Kestävä aluepolitiikka perustuu alueiden omiin vahvuuksiin, oma-aloitteisuuteen ja väestön osaamistason kohottamiseen.

Korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen alueellisesta vaikuttavuudesta on huolehdittava sekä tuettava ammattikorkeakoulujen osallistumista tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Osaamiskeskusohjelmaa tulee jatkaa. Myös valtion toimintojen alueellistamista on jatkettava.

Vuoden alussa käynnistyneen sotu-maksun alennuskokeilun pohjalta on arvioitava alueellisten verotukien käyttökelpoisuutta ja tuloksellisuutta. Lääniuudistuksesta ja Kainuun mallin kokeilusta saatujen kokemusten perusteella on arvioitava aluehallinnon uudistamistarpeet.

Nopeiden ja edullisten tietoliikenneyhteyksien saatavuus on varmistettava koko maassa.

Kasvukeskus- ja kaupunkipolitiikalla tuetaan kaupunkiverkon kokonaisvaltaista kehittämistä. Helsingin seudun kunnat on saatava tiiviimpään yhteistyöhön parempien palvelujen ja yhteisen maa- , asunto- ja liikennepolitiikan turvaamiseksi.

Kuntatalouden vakauttamiseksi on siirryttävä peruspalvelubudjetointiin, jossa sovitaan kunnallisen palvelutuotannon vähimmäistaso ja valtion sen rahoittamiseen käyttämä osuus. Jotta peruspalvelut voidaan tuottaa laadukkaina ja kohtuukustannuksin, on kuntien keskinäistä yhteistoimintaa ja kuntaliitoksia rohkaistava.

10. Kulttuuri kuuluu kaikille

Jokaisen ihmisen mahdollisuuksia luovaan kulttuuritoimintaan, omakohtaisiin kulttuurielämyksiin sekä itsenäiseen maailman ja olemassaolonsa tulkitsemiseen on parannettava. Niiden vaikutus yksilön ja yhteisön hyvinvointiin, luovuuteen ja innovatiivisuuteen on suuri. Erityisesti on muistettava lapset ja nuoret.

Suomalainen kulttuuri työllistää ja on yksi kasvualoistamme. Taiteen ammattimaisen luomisen edellytykset on turvattava. On parannettava vapaiden taiteilijoiden, käsityöläisten ja tutkijoiden ammatissaan toimimisen edellytyksiä siten, että heidän sosiaalisesta turvallisuudestaan huolehditaan. Siihen vaikutetaan myös yhteensovittamalla nykyistä paremmin alan koulutus ja työmarkkinoiden tarpeet.

Julkista ja asiakkaille maksutonta kirjastojärjestelmää on kehitettävä. Sen verkosto on säilytettävä riittävän tiheänä koko maassa, taajamien sisälläkin. Koulukirjastotoimintaa tulee kehittää erityisesti siellä, missä yleinen kirjastoverkko on harva.

Suomalaisten on varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta voitava nauttia kulttuurista. Katselumaksuilla rahoitetun televisio- ja radiotoiminnan on osaltaan kannettava tästä vastuu.

Nuoriso- , urheilu-, kulttuuri , sosiaalialan ja sivistysjärjestöt tekevät arvokasta vapaaehtoistyötä. Järjestöjen toimintaedellytyksistä on huolehdittava.

11. Vakaata ulko ja turvallisuuspolitiikkaa

Suomen kansainvälinen asema on tänään vahvempi kuin koskaan aikaisemmin. Se on seurausta niin hyvin hoidetusta ulkopolitiikasta kuin kylmän sodan päättymisestä ja EU-jäsenyydestämme. Ulkopoliittisen linjavalintamme takana on kansan suuren enemmistön tuki.

Suomen on määrätietoisesti osallistuttava monenkeskiseen yhteistyöhön tasa-arvoisemman maailman rakentamiseksi ja uusien turvallisuusuhkien torjumiseksi. Suomen tulee jatkaa aktiivista ja rakentavaa osallistumistaan EU-päätöksentekoon. EU:n laajentumisen hallittu toteuttaminen ja EU:n päätöksenteon uudistaminen ovat ensi vaalikauden keskeisiä tehtäviä.

Seuraavan hallituksen ohjelmaan tulee kirjata Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjan jatkaminen sotilaallisen liittoutumattomuuden ja uskottavan puolustuksen pohjalta. Ensi vaalikaudella on tarpeellista käydä avoin ja monipuolinen keskustelu Euroopan turvallisuusrakenteiden muutoksista ja Suomen turvallisuuspolitiikan vaihtoehdoista. Tähän keskusteluun tarjoaa hyvän pohjan vuonna 2004 valmistuva ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko.

12. Laajaan yhteistyöhön

Kahden viimeksi kuluneen hallituskauden aikana noudatetun talouspolitiikan saavutukset muodostavat lujan pohjan lähivuosina edessä olevien haasteiden ratkaisemiseksi. Seuraavankin hallituksen toiminnan on perustuttava selkeään talouspoliittiseen ohjelmaan, jossa yhdessä sopien määritellään konkreettiset tavoitteet ja osoitetaan tehokkaat keinot niiden saavuttamiseksi.

Sosialidemokraatit haluavat koota laajassa yhteistyössä uuden ohjelman kasvun vauhdittamiseksi, työttömyyden alentamiseksi ja toimivien julkisten palveluiden turvaamiseksi. Sosialidemokraatit ovat valmiita vahvaan kolmikantaiseen työmarkkinayhteistyöhön ja avoimeen kanssakäymiseen kaikkien yhteiskuntapiirien kanssa näiden tavoitteiden toteuttamiseksi.

[Kuvio] (Ohjelman liitteenä SDP:n painopisteet kuvio, PDF-dokumentti verkossa)