Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/500

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Viestintäpoliittinen kannanotto


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: Viestintäpoliittinen kannanotto
  • Vuosi: 1982
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Viestintäpoliittinen kannanotto

Hyväksytty SDP:n puolueneuvostossa 17.3.1982

SANANVAPAUS

Kansalaisten sananvapaus kuuluu erottamattomasti demokratiaan ja se on sosialidemokratian aatteellinen kulmakivi. Kansalaisten sananvapaus on nykyisessä perustuslaissa säädetty perusoikeus, joka tulee taata aktiivisella yhteiskuntapolitiikalla ja lainsäädännöllä. Eri kansalaispiireille on turvattava tasa-arvoiset mahdollisuudet sananvapauteen ja tarpeelliset tiedonvälityspalvelukset.

Teknologialtaan kehittyneessä yhteiskunnassa tarvitaan lainsäädäntöä poistamaan kansalaisten eriarvoisuudesta aiheutuvat sananvapauden esteet. Lehdistön osalta tärkeimpinä sananvapauden edellytyksinä voidaan pitää sensuuritonta oikeutta painattaa lehtiä. Milloin puuttuvat taloudelliset mahdollisuudet estävät monipuolisen lehdistön toiminnan, vaaditaan yhteiskunnan taloudellista tukea toimintaedellytysten tasaamiseksi. Sähköisen viestinnän vapautta on edistettävä kehittämällä Yleisradiota yhteiskunnallisena palvelulaitoksena ja kansallisen kulttuurin foorumina.

Kansalaiset eivät tosiasiallisesti nauti sananvapautta ilman yhteiskunnan takaamia perusedellytyksiä.

Ihmisten maailmankuva muodostuu yhteiskunnan kehittyessä entistä enemmän television, radion ja lehdistön välittämien tietojen, arvojen ja asenteiden pohjalta. Tiedostuvälineiden tekninen kehitys mahdollistaa tulevaisuudessa määrällisesti yhä runsaamman tarjonnan. Mikäli tiedotusvälineet kehittyvät vain kaupallisista lähtökohdista, niin nähtävän, kuultavan ja luettavan tiedonvälityksen sisältö samankaltaistuu ja tiedotusvälineiden omistus siirtyy yhä enemmän yksiin käsiin. Sananvapauden vahvistaminen ja välitettävän tiedon ja viihteen sivistyksellisen tason korottaminen edellyttävät tiedonvälityksen taloudellisten ja hallinnollisten suhteiden kansanvaltaista sääntelyä.

Sananvapausperiaatteen mukaista on myös julkisuusperiaatteen ulottaminen koskemaan laajasti koko yhteiskuntaa. Yksityiset edut eivät saa vaarantaa kansalaisten oikeutta tietoon. Kaikilla tiedotusvälineillä on oltava yhtäläinen oikeus ja yhtäläiset käytännön mahdollisuudet saada käyttöönsä suunnittelussa ja päätöksenteossa käytettäviä tietoja ja perusteluita.

LEHDISTÖ

Lehdistöllä on merkittävä tehtävä tietojen välittäjänä ja kulttuuripalveluja jakavana sekä yleissivistystä ylläpitävänä tiedotusvälineenä. Suomalainen lehdistö noudattaa pääosiltaan eettisesti ja sivistyksellisesti arvokasta toimintalinjaa, jonka jatkuminen on turvattava. Pyrkimyksiä omaleimaisen ja monipuolisen suomalaisen lehdistön ylläpitämiseksi on tuettava myös tiedonvälityksen kansainvälistymisen ja viihteen yhdenmukaistumisen paineissa.

Lehdistöä uhkaa tulevaisuudessa kaupallistumisen ja keskittymisen lisääntyminen, jonka ehkäiseminen vaatii puuttumista lehtien keskinäiseen kilpailuun. Suomalaisen lehdistön on kokonaisuudessaan pysyttävä kansallisessa omistuksessa. Lehtien alueellista omaleimaisuutta on vahvistettava tekniikan kehittyessä.

Yhteiskunnan riittävä tuki on erityisen tärkeä sille lehdistön osalle, joka tarjoaa valtalehdistön linjasta poikkeavia aatteellisia näkemyksiä tai kulttuurivaihtoehtoja. Eri mielipiteiden on varsinkin yhteiskunnallisissa ja kulttuuriin liittyvissä kysymyksissä päästävä esille silloinkin, kun lehdet itse eivät pysty vastaamaan koko kannattavuudestaan.

Tietotoimistojen uutisvälityksen saatavuus, tosiasiallisuus ja monipuolinen kattavuus on turvattava. Samoin on tietotoimistoissa työskentelevien journalistien osallistumismahdollisuuksia työtänsä koskevaan päätöksentekoon laajennettava.

Heikommassa asemassa olevien yhteiskuntaluokkien mahdollisuuksia tuoda esiin omat näkemyksensä lehtien välityksellä on parannettava niin, että ilmoitustuloihin nojaavien lehtien rinnalla tuetaan runsasta poliittista lehdistöä ja mielipidejulkaisuja.

Sosialidemokraattisten lehtien tehtävä on poliittisten kannanilmaisujen ohella tuoda esiin palkanansaitsijoiden näkemykset sekä vaikuttaa yhteiskunnallisiin uudistuksiin pyrkivinä toimintavälineinä. Oman lehdistön on voitava kaikissa tilanteissa tuoda esiin sosialidemokratian tavoitteet.

Sosialidemokraattisten lehtien pitää alueellisesti pyrkiä lisäämään levikkiään. Lehtien tulee keskittyä taustatietojen, omien tavoitteiden ja eri asioiden keskinäisten suhteiden hahmottamiseen.

Sosialidemokraatit tukevat lehdistössä työskentelevien journalistien pyrkimyksiä osallistua nykyistä suuremmassa määrin lehtien sisältöä koskevaan päätöksentekoon.

TELEVISIO- JA RADIOTOIMINTA

Joukkotiedotuksen perinteinen jakaminen painettuun ja sähköiseen tiedonvälitykseen käy tekniikan kehittyessä yhä vaikeammaksi. Tästä huolimatta nykyinen kansallinen lehdistö ja yleisradiotoiminta säilyttänevät tulevaisuudessakin suuren osan tehtävistään ja merkityksestään. Lehdistön uudet sähköiset tuotanto- ja jakelujärjestelmät sivuavat osittain Yleisradion ja valtakunnallisen telehallinnon sähköisiä tuotanto- ja jakelujärjestelmiä. Yleisradiosatelliittien käyttö kuvan, äänen ja tietojen välityksessä tulee mahdolliseksi. Teknisestä kehityksestä avautuvat sananvapauden todelliset laajentamisen mahdollisuudet on taattava eri yhteiskunta- ja väestöryhmille. Tähän pääsemiseksi edellytetään, että tiedonvälityksen sähköiset jakeluverkot ovat yhteiskunnan hallussa.

Sosialidemokraattien käsityksen mukaan sananvapaus on valtakunnallisen yleisradiotoiminnan piirissä parhaiten turvattavissa siten, että tämä toiminta katsotaan yhteiskunnalle kuuluvaksi palvelu- ja kulttuuritehtäväksi. Yleisradio on yhteiskunnallista palvelu- ja kulttuuritehtävää suorittava laitos, jonka omistuspohja on tosiasiallisesti valtion hallussa. Eri yhteiskuntapiirien ja poliittisten mielipidesuuntien mahdollisuudet sananvapauden toteuttamiseksi kansallisessa yleisradiotoiminnassa turvataan järjestämällä Yleisradion hallinto parlamentaaristen voimasuhteiden mukaiseksi. Ruotsinkieliselle väestönosalle on Yleisradion ohjelmatuotannossa turvattava riittävä ohjelmatarjonta.

Kansallinen yleisradiotoiminta tulee muuttuvissakin olosuhteissa säilyttämään keskeisen tehtävänsä kansalaisten tiedonvälitys-, kulttuuri- ja viihdetarpeiden tyydyttäjänä, mutta on todennäköistä, että julkisen palvelun Yleisradion tosiasiallinen asema heikkenee. Tässä kehitysvaiheessa on sosialidemokraattien mielestä suoritettava joukko yleisradiotoimintaa koskevia uudistuksia. Radiolainsäädäntöä uudistettaessa Yleisradion parlamentaarista asemaa on vahvistettava ja riippuvuus hallituksesta katkaistava. Yleisradion rahoitusta on vahvistettava kansallisen television ja radion ohjelmatoiminnan kehittämiseksi ja lisääntyvän kansainvälisen ja kaupallisen kilpailun synnyttämien uusien haasteiden vastaanottamiseksi.

Yleisradion toimintaa on lupamaksujen lisäksi rahoitettava mm. opetusohjelmien ja ulkomaille suuntautuvien ohjelmien osalta julkisin varoin. Lupamaksujen kasvun ehtyessä televisio- ja väritelevisiolupien määrän kyllästymisen vuoksi Yleisradion on etsittävä uusia rahoituslähteitä. Tällöin Yleisradion teknisiin investointeihin tulee saada valtion tukea.

Sosialidemokraattien periaatteellisena tavoitteena on, ettei kansallisessa televisio- ja radiotoiminnassa turvauduta mainosrahoitukseen. Tavoitteeseen tulee pyrkiä pitkällä aikavälillä, ja. se edellyttää perustavia uudelleenjärjestelyjä yleisradion ja kaupallisen televisioyhtiön asemassa. Siirtymäkauden aikana Yleisradion tulee itse hankkia tarvitsemansa mainostulot ja saada ne käyttöönsä lyhentämättöminä. Mainonta on sijoitettava lähetyksiin televisio-ohjelmien esitystä ja sisältöä häiritsemättä ja kuluttajan etua tiukasti valvoen.

Satelliittitekniikka tekee tuloaan. Kuitenkin Suomen on itse päätettävä, milloin ja missä muodossa se osallistuu kansainväliseen yleisradiosatelliittiyhteistyöhön. Pohjoismaisen satelliittisuunnitelman kulttuuri- ja viestintäpoliittinen merkitys on huomattava, vaikka suunnitelma voitaisiinkin toteuttaa vasta 1990-luvun puolivälissä. Yleisradiosatelliittien seurauksena Suomi on tulevaisuudessa lisääntyvän kansainvälisen televisio- ja radio-ohjelmiston tarjonnan kohteena. Tällöin erityisesti viihteen tarjonta moninkertaistuu. Sosialidemokraatit pitävät välttämättömänä taata riittävät mahdollisuudet kansallisen television ja radion ohjelmatoiminnan kehittämiseksi siten, että kansainväliselle tarjonnalle muodostuu vahvistuva kotimainen vastapaino.

PAIKALLINEN TELEVISIO- JA RADIOTOIMINTA

Sähköisen tiedonvälitystekniikan kehitys johtaa tarpeeseen arvioida uudelleen perinteisen yleisradiotoiminnan ja uusien viestintämuotojen työnjako. Teknisen kehityksen myötä voimistuu kaupallinen paine viestinnässä. Julkisen palvelun luontoisen yleisradiotoiminnan ohella syntyy erityispalveluja, joita ei käyttötavan ja rahoituksen suhteen voida täysin rinnastaa perinteiseen televisio- ja radiotoimintaan.

Näitä uusia viestintämuotoja tulisi erityisesti käyttää paikallisen radio- ja televisiotoiminnan kehittämiseen tavoitteena paikallisten asukkaiden palveleminen heidän tiedonvälitys-, kulttuuri- ja viihdepyrkimystensä toteuttamiseksi. Edelleen tavoitteena on oltava asukkaiden välittömän sananvapauden lisääminen takaamalla eri kansalaispiireille ja ryhmittymille omaehtoinen osallistuminen paikalliseen televisio- ja radiotoimintaan.

Suuryhteisantennijärjestelmiä voidaan käyttää tarkoituksenmukaisesti mm. satellittilähetysten vastaanottamiseen ja edelleen jakeluun sekä tilaajien erikseen kustantamien erityispalvelujen jakamiseen. Suuryhteisantennijärjestelmään yhdistetty omavalmisteisten ja vain tätä varten hankittujen ohjelmien välittäminen, ns. kaapelitelevisio, tarjoaa keskipitkällä aikavälillä myönteisiä mahdollisuuksia tiedonvälityksen, kulttuuripalvelujen ja viihdetarjonnan välittämiseksi alueellisella ja paikallisella tasolla.

Samoja mahdollisuuksia tarjoaa myös itsenäinen paikallisradiotoiminta. Paikallisen radiotoiminnan käynnistäminen ja ylläpito Suomessa on mahdollista järjestämällä radioaaltojen käyttö uudella tavalla jo käytössä olevan tekniikan puitteissa. Paikallisradiotoimintaa on kehitettävä julkisesti säännellyn järjestelmän puitteissa, mutta valtakunnallisesta radiotoiminnasta riippumattomana.

Sekä paikalliselle televisio- ja radiotoiminnalle on lailla säädettävä samansisältöiset yleisperiaatteet. Nämä yleisperiaatteet ovat seuraavat:

  • paikallista televisio- ja radiotoimintaa harjoitetaan yhteiskunnan hallussa olevissa verkoissa;
  • toimintaa harjoitetaan pääsääntöisesti muutaman luonnollisen kokonaisuuden muodostaman kunnan tai tietyn talousalueen alueella yhteiskunnan myöntämän määräaikaisen toimiluvan turvin. Toimilupa voidaan peruuttaa jollei jäljempänä olevia periaatteita noudateta;
  • ohjelmatoiminnassa noudatetaan kaikille yhteistä yhteiskunnan hyväksymää ohjelmatoiminnan säännöstöä, joka takaa ohjelmien tasapuolisuuden sekä sivistyksellisesti ja eettisesti korkean tason ja samalla estää kansainvälisen halpaviihteen ja muun kyseenalaisen ohjelmatuotannon saavuttamasta merkittävämpää sijaa;
  • paikallisasemat toimivat vahvistettujen yleisperiaatteiden puitteissa itsenäisesti ohjelmapoliittisen päätöksenteon pysyessä paikallisella tasolla;
  • erilaisille yhteisöille ja niiden jäsenille annetaan oikeus käyttää paikallisia verkkoja;
  • käyttöoikeus määritetään niin, että sekä monipuolisuus ja moniarvoisuus että vastuullisuus toteutuu yhteiskunnan eri mielipidesuuntien käyttäessä aktiivsesti sananvapautta;
  • tiedotusmonopolien syntyminen estetään sekä paikallisen televisio~ ja radiotoiminnan ja sanomalehtien välillä että televisio- ja radiotoiminnan sisällä
  • paikallisradiotoiminnan rahoitukseen voidaan käyttää myös muita kuin julkisia varoja, kuitenkin niin, ettei mainosrahoitus ole mahdollinen;
  • kaapelitelevisiotoiminnassa mahdollisten mainosten osuus on rajattava tiukasti pieneksi osaksi ohjelma- aikaa. Mainokset tulee koota itsenäisiksi kokonaisuuksiksi eikä niitä saa sijoittaa ohjelmien sisälle. Mainosten sisällön osalta on periaatteessa noudatettava samaa ohjelmatoiminnan säännöstöä kuin varsinaisessa ohjelmatoiminnassakin, jolloin mainosten sisältö on kuluttajia valistavaa eikä pelkästään ostopäätökseen kehottavaa;
  • edellä mainittujen periaatteiden mukainen paikallinen toiminta voi tapahtua joko Oy Yleisradio Ab:n tai sen tytäryhtiöiden puitteissa tai muun yleishyödyllisen toimintamallin pohjalla Yleisradion ollessa osaomistajana.

VIESTINNÄN HALLINTO

Suunnitelmallisen viestintäpolitiikan toteuttamiseksi ja aktiivisen sananvapauden yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisten lähtökohtien turvaamiseksi on viestintään liittyvä päätöksenteko keskitettävä yhdelle ministeriölle.

-----

Puolueneuvosto edellyttää hyväksyessään viestintäpoliittisen kannanoton, että puoluetoimikunta valmistelee seuraavaan puolueneuvoston kokoukseen kannanoton täydennyksiä mm. puhelinliikenteestä, videokasettien sisällöstä ja valmistuksesta sekä kaapelitelevision ohjelmasiirrosta.

Puolueneuvosto kehottaa puoluetoimikuntaa käynnistämään valmistelun toimenpiteistä, joiden tavoitteena on turvata kansallisen kulttuurin kehittyminen monikansallisen kulttuuritarjonnan paineissa.