Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SFP/514

Ruotsalainen kansanpuolue

EUROOPPA KOSKEE SINUA


  • Puolue: Ruotsalainen kansanpuolue
  • Otsikko: EUROOPPA KOSKEE SINUA
  • Vuosi: 2004
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

EUROOPPA KOSKEE SINUA

Meidän on muokattava unioni - eikä päinvastoin.

Haluamme korostaa pohjoismaisia arvoja kuten avoimuutta, tasa-arvoisuutta ja läheisyyttä - kaikkien unionin jäsenten hyväksi. Näiden kolmen saavuttamiseksi tarvitaan aktiivisuutta. Passiivisuus johtaa siihen, että meidän elämämme hahmotellaan puolestamme, ja unioni alkaa keskittyä epäolennaisiin asioihin.

Rkp:n kanta on yksiselitteinen - kansalaisten tulee muokata unionia sen sijaan, että unioni muokkaisi kansalaisia. Oikeudenmukaisen, demokraattisen ja monikulttuurisen Euroopan puolustaminen tulee olla unionin johtava periaate.

Vain Rkp voi taata kaikille suomenruotsalaisille alueille ja koko kaksikieliselle Suomelle oman äänen Brysselissä.

Siksi Rkp ja kaksikielinen Suomi tarvitsevat Sinun äänesi.

EDULLINEN RAUHA

Euroopan unionin laajeneminen on historiallinen tapahtuma. Se ei taatusti jää keneltäkään huomaamatta. Tulevaisuuden parempi Eurooppa on erityisen kannattava sijoituskohde. Merkittävä osa EU:n alueellisesta tuesta sijoitetaan uusiin jäsenmaihin, ja tämä tosiasia meidän pitäisi hyväksyä. Tasapainon saavuttamiseen voi kulua jopa 20 vuotta. Jos näin saadaan turvattua unionin perusarvojen - demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien kunnioittaminen - pysyvyys, se todella kannattaa. Euroopan historiassa rauha ei aina ole ollut itsestäänselvyys ja kuitenkin sen säilyttäminsen tulisi mennä kaiken muun edelle.

Vaikka Etelä-Eurooppaan ja Irlantiin viime vuosikymmeninä suunnattuja tukia on kritisoitu paljon, tulisi muistaa, että tukien ansiosta maat ovat kehittyneet sekä demokraattisesti että taloudellisesti. Voidaan puhua unionin menestystarinasta. Nyt samaa odotetaan uusilta jäsenvaltioilta.

  • Rkp haluaa, että laajentumisesta tulee menestys. Sinulle se maksaa saman verran kuin päivälehden tilaaminen vuodeksi, mikä on kohtuullinen hinta rauhan ja paremman Euroopan saavuttamiseksi. Laajentuminen on projekti, jossa kaikki maat tahoillaan ovat voittajia.

ELINKEINOELÄMÄ RAVITSEE

Laajentuva unioni luo yrityksille uusia mahdollisuuksia kehittää ja laajentaa toimintaansa. Kasvu on hyvin ratkaiseva tekijä laajenemisen rahoittamisessa.

Sisämarkkinoiden toimivuus on erityisen tärkeää unionin laajentuessa. Ulkomaisten yritysten rekrytointia vaikeuttaa kuitenkin toisaalta eräiden maiden voimakas kansallinen byrokratia, toisaalta maat, jotka eivät täytä ympäristövaatimuksia tuotannossaan. Nämä esteet on tarkoitus poistaa Euroopan parlamentin seuraavalla toimikaudella. Oikeudenmukainen ja tasavertainen pääsy uusille markkinoille on erityisen tärkeää suomalaisille yrityksille.

Toimiva rahapoliittinen unioni vahvistaa EU:n sisäisiä markkinoita. Unionin jakautumisen estämiseksi kaikkia unionin maita kannustetaan siirtymään yhteiseen valuuttaan. Euroalueen laajentuminen edellyttää kuitenkin sitä, että uudet jäsenvaltiot täyttävät unionin vakaussopimuksen kriteerit.

  • EU:n tulee taata samat pelisäännöt sisämarkkinoillaan kaikille yrityksille - myös laajentumisen jälkeen.
  • Kaikkien euroalueen maiden tulee toteuttaa vakaussopimuksen ehdot, muuten koko unionin taloudellinen tasapaino on vaarassa.

EU:n tulee vahvistaa tutkimus- ja kehityspanostaan. Kilpailukyky ja korkea koulutustaso ovat Suomen valtteja maailmantaloudessa - myös tulevaisuudessa. Emme voi, emmekä aio antautua palkkojen polkemiseen. Unionin kunnianhimoinen tavoite on olla maailman kilpailukykyisin ja koulutetuin alue vuoteen 2010 mennessä. Tämä edesauttaa hyvinvointia ja työllisyyttä, mutta edistys vaatii yhteistyötä.

  • Suomen vahvuus globaaleilla markkinoilla on kilpailukyky. Haluamme kaksinkertaistaa EU:n kehitys- ja tutkimusvoimavarat vahvistaaksemme osaamistamme.

Unionin laajeneminen tuo mukanaan uusia naapurimaita, jotka eivät ole liittymässä yhteisöömme lähitulevaisuudessa. EU:n tulee siis ottaa vastuu yhteisen politiikan luomisesta myös näiden valtioiden kanssa.

Laajeneminen on kuitenkin myös piristysruiske. Suomen tulee keskittyä ylläpitämään ja kehittämään hyviä suhteitaan idän ja lännen markkinoilla. Tämä vaatii toki sijoituksia, kuten moottori- ja rautateiden rakentamista Turun ja Pietarin välillä. EU:n tukiin tulee kuitenkin voida luottaa. Näin saadaan houkuteltua käyttäjiä Suomen tieverkostoon.

  • Haluamme Itämeren ympäristöstä ainutlaatuisen sisävesialueen, jossa ihmiset ja luonto voivat elää sopusoinnussa taloudellisten intressien kanssa.
  • Meidän on huolehdittava siitä, että Suomi säilyttää erityisosaamisensa idän ja lännen välisisissä suhteissa sekä kehittää niitä myös laajentumisen jälkeen.

BRYSSEL TARVITSEE PIENKYLÄÄ

EU maksaa vuosittain yli 30 miljardia euroa alueellista tukea. Se on kolmannes unionin kokonaisbudjetista, joten ei ole aivan yhdentekevää, miten rahat käytetään. Unionin laajentuessa merkittävä osa alueellisesta tuesta suunnataan uusille jäsenvaltioille, joista moni kärsii vakavista rakenteellisista ongelmista. Siksi tukien kohdistaminen oikein koko unionin alueella on tärkeää - onhan veronmaksajienkin asemasta pidettävä huolta.

Aluepolitiikan ohjenuorana toimisi Rkp:n mukaan Lissabonin strategia. Sen mukaan unionin tavoitteena on kehittyä taloudellisesti maailman kilpailukykyisimmäksi alueeksi. Elinehtojen tasa-arvoistaminen koko maassa - myös maaseudulla - kuuluu Suomen kannalta olennaisiin tavoitteisiin.

  • EU:n alueellinen tuki voidaan suunnata toimenpiteisiin, jotka vahvistavat Suomen, koko unionin tai vain jonkin yksittäisen alueen kilpailukykyä. Tuen tulisi kuitenkin kattaa koko unionin alue. Rkp vastustaa tuen jakamista vain tietyille maille.
  • Yhteistyötä raja-alueiden kuten Saaristomeren ja Merenkurkun kanssa tulee priorisoida. Siksi Interreg-ohjelma, joka tukee rajat ylittävää yhteistyötä, tarvitsee jatkoa. Raja-alueet joutuvat helposti ahdinkoon byrokratian ja uuden lainsäädännön vuoksi. Laajentuminen ei tule helpottamaan tilannetta.

LEIPÄÄ OMILTA PELLOILTA

EU:n maatalouspolitiikkaa tulee kehittää, jotta maanviljelyä voidaan edelleen harjoittaa koko unionin alueella. Perusedellytysten tulee kuitenkin olla tasapainossa. Kuluttajat haluavat puhtaita ja mahdollisimman lähellä tuotettuja elintarvikkeita. Maaseudun tulee olla asutettu ja hyvin hoidettu, ja maanviljelijöille tulisi taata asianmukaiset tulot.

Unionin pohjoisimpana maana Suomen on vaikea pitää puoliaan. Sijainti, ilmasto ja rakenne tulee huomioida vaikuttavina tekijöinä kun unionin maatalouspolitiikkaa kehitetetään. Jos tuotanto määrää suoraan maataloustuen tason, vaarana on tuotannon kehitys- ja sijoitusintressien laskeminen. Nyt on kehitettävä suomalaista maatalouspolitiikkaa suojaavia ratkaisuja ja istutettava ne EU:n maatalouspolitiikkaan.

EU:n maatalouspolitiikka tarvitsee uudistuksia, jotka johtavat yksinkertaisempaan, markkinapainotteisempaan suuntaan ja unionin perusedellytysten vakiinnuttamiseen. Unionin tulee tukea kuluttajan lähellä tapahtuvaa tuotantoa. Tämä edellyttää rajojen valvontaa, jotta myös köyhät ja alemman kilpailukyvyn omaavat maat voivat pitää kiinni omasta elintarviketuotannostaan. Rikkaiden maiden harjoittama markkinahintojen polkeminen pitäisi tukahduttaa.

Perustoimeentulo on yhä maaseudun elinkeinoelämän runko. Suomen liityttyä EU:n jäseneksi yritystoiminnasta on tullut yhä tärkeämpi täydentävä tulonlähde perinteisten maaseututoimialojen ohella. Tavoitteena onkin nyt edelleen kehittää ja monipuolistaa yritystoimintaa maatalouden saralla painottaen erityisesti metsä- ja paperiteollisuuteen, kotimaiseen energiantuotantoon, elintarvikkeiden jalostukseen ja alihankintaan, sekä palvelualan virkoihin.

  • EU:n tulee tukea kuluttajan lähellä tapahtuvaa elintarviketuotantoa. Maanviljelypolitiikassa tulee pyrkiä yksinkertaisuuteen ja yhä voimakkaammin markkinapainotteisuuteen. Samalla maanviljelyn harjoittamismahdollisuuksia tulisi tasoittaa koko unionin alueella.
  • EU:n tulee toistaiseksi tukea pienyrittäjätoimintaa kehittääkseen elinkeinoelämää maaseudulla.

AVOIMET RAJAT - UHKA UNIONILLE?

EU:n on voitava vaikuttaa uusissa jäsenmaissa vallitsevaan yhteiskunnalliseen epävakauteen. Näiltä mailta puuttuu kattava sosiaaliturva, joka muissa unionin maissa näkyy mm. äitiys- ja isyyslomina, työttömyystukina sekä sairauspäivärahoina. Unionin tasapainon ja talouden turvaamiseksi jäsenmaiden välisiä yhteiskunnallisia eroja on pienennettävä. Tämä edellyttää taloudellista kehitystä koko unionin alueella.

  • Maiden välisiä yhteiskunnallisia eroja on pienennettävä. Tämä palvelisi koko Euroopan tasapainoa ja taloutta.

Pelkkä tehokas rajojen valvonta ei riitä. Yhteistyö on ainoa ratkaisu ongelmiin. Yksi EU:n suurista hankkeista on edelleen kehittää unionin rajojen ulkopuolisten ydinvoimaloiden turvallisuutta. Tärkeä kysymys - niin Suomen kuin koko unionin kannalta - on myös Itämerellä ja Suomenlahdella liikennöivien öljytankkereiden jääluokitus.

EU:n tulee edelleen kannustaa Venäjää vähentämään ympäristöpäästöjään myöntämällä edullisia lainoja tähän tarkoitukseen. Vaikka Pietariin rakennetaan parhaillaan uutta vedenpuhdistamoa, yli 1,5 miljoonan ihmisen jätevedet laskevat yhä puhdistamattomina Suomenlahteen. Vasta jätevesiverkoston katettua myös kaupungin pohjoisosan, kaikki jätevesi saadaan puhdistettua. Tämä on mahdollista vuoteen 2010 mennessä.

  • EU:n pitää pyrkiä vähentämään päästöjä ympäristössämme. Koko Pietarin jätevedet on mahdollista puhdistaa vuoteen 2010 mennessä. Tähän päästään tukien ja lainojen avulla.
  • Suomenlahdella pitää voida vaatia vaatimaan maksimaalista turvallisuutta öljynkuljetuksissa. Kaikilla mailla, joiden alukset liikennöivät Suomenlahdella, on oltava yhtä korkea jääluokitus. Öljyä ja vaarallisia aineita kuljettavien alusten on tulevaisuudessa ilmoitettava lastinsa sisältö, jääluokituksensa sekä määräpaikkansa niille maille, joiden aluevesillä ne liikennöivät.

Rajojen avaaminen luo ymmärrystä ihmisten keskuuteen. Samalla tulisi kuitenkin kyetä takaamaan turvallisuus. Tähän päästään keskittämällä voimat lainrikkojiin muita häiritsemättä. Laajentuva unioni antaa paremmat valmiudet kansainvälisen rikollisuuden torjumiseen - onhan helpompi taistella yhdessä kuin yksin. Euroopan poliisit ja syyttäjät tarvitsevat voimia taistellessaan yhdessä huume- ja ihmiskauppaa sekä terrorismia vastaan.

  • Rajojen avauduttua poliisille tulee taata riittävät valmiudet taistella kansainvälistä rikollisuutta vastaan.

Kansalaisten terveydentilassa on huomattavia eroja Suomen lähialueilla. HIV-tartuntojen määrä kaksinkertaistuu Venäjällä vuosittain, ja sairastuneiden määrän arvioidaan ylittävän 5 miljoonaa ensi vuonna. Sekä tuberkuloosi että sukupuolitaudit ovat hyvin tavallisia niin Baltian maissa kuin Venäjällä. Syinä tautien leviämiseen ovat huumeiden ja alkoholin väärinkäyttö, prostituutio, riittämätön seksuaalivalistus sekä muut yhteiskunnalliset ongelmat. Tällaiselta meidän täytyy voida suojautua.

  • EU:n on toimittava estääkseen HIV:n ja muiden tartuntatautien leviämistä Suomen lähialueilla. Tähän ryhdytään asiantuntijoiden sekä taloudellisen tuen avulla.

REILUT ARVOT- REILU MAAILMA

EU:n tulee näyttää kyntensä tiukan paikan tullen. Entisen Jugoslavian sota oli häpeä ihmiskunnalle. EU:n hampaattomuus johti Slobodan Milosevicin joukkojen toistuviin hyökkäyksiin kohti Jugoslavian naapurimaita, joissa sadat tuhannet viattomat menettivät henkensä. Tällaista ei saa enää tapahtua. EU:n tulee jatkossakin kehittää puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaansa yhdessä Naton kanssa välttyäkseen vastaavilta takaiskuilta. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa perusarvot ovat samat: ihmisoikeudet, demokratia ja markkinatalous. Näiden maanosien etäännyttäminen toisistaan ei olisi kovin kauaskantoista. YK:n on ansaittava maailmanlaajuinen luottamus, mikä onnistuu ainoastaan organisaation näyttäessä tarmokkuutensa.

  • Haluamme vahvan unionin, joka kykenee ehkäisemään sodat. Edellytyksenä on tehostettu puolustus- ja turvallisuuspolitiikka.

Maailmassa on paljon muutakin kuin EU ja Yhdysvallat. Kansainvälinen vastuu on yksi Rkp:n kulmakivistä - nyt ja tulevaisuudessa. Tavoitteenamme on, että unionin maiden ulkomaanapu olisi 0,7 prosenttia kunkin maan bruttokansantuotteesta. Myös laatu on kuitenkin huomioitava. Nykyään raha kulkee aivan liian usein byrokraattisten organisaatioiden kautta, jolloin korkeat hallinto- ja palkkakulut lohkaisevat suuren osan kokonaissummasta.

On hyvä, että tuet kulkevat jäsenjärjestöjen kautta ns. kolmannella sektorilla. Hyvä tukipolitiikka ei kuitenkaan yksin riitä. On tärkeää, että kauppa- ja tukipolitiikka kulkevat rinta rinnan, sillä monille maille oikeudenmukainen kauppapolitiikka on tukien lisääntymistä olennaisempaa.

Haluamme myös pohjoismaiden lisäävän yhteistyötään ulkomaanhallinnon osalta. Yhteiset pohjoismaiset edustustot vähentäisivät byrokratiaa ja vapauttaisivat rahaa ulkomaanapuun.

  • Globaali maailma edellyttää maailmanlaajuista solidaarisuutta. Haluamme EU:n ottavan yhä enemmän vastuuta yleismaailmallisista kysymyksistä. Haluaisimme EU-maiden nostavan ulkomaanavun osuutensa bruttokansantuotteesta 0,7 prosenttiin sekä työskentelemään oikeudenmukaisen kaupan puolesta.

IHMISEN KASVOT

Unionin todellinen luonne paljastuu ihmisoikeuksia turvaavissa sopimuksissa. Liittoutumis- ja kauppatukisopimukset korostavat näitä oikeuksia erityisesti, samoin nk. Cotonou-sopimus, joka määrittelee tavoitteet yhteistyölle kehitysmaiden kanssa. Yhtenäinen käytäntö kuitenkin puuttuu, ja tähän haluamme parannusta. EU:n tulee myös ryhdistäytyä toimenpiteissään ihmisoikeuksia rikkovia maita kohtaan.

Yleismaailmallisia rangaistuksia, kuten kauppayhteyksien katkaisua järkevämpää olisi määrätä erityinen rangaistus aina kyseiselle maalle. EU:n tulisi tukea järjestötoimintaa ja taata demokraattisissa maissa vaikuttamismahdollisuus myös poliittisille oppositioille. Unionin tulisi tukea myös lasten oikeuksia, erityisesti mahdollisuutta käydä koulua - koko unionin alueella, ja naisten tulisi saada tasa-arvoiset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet koko rauhanprosessin ajaksi.

  • Ihmisoikeuksia tulisi kunnioittaa maailmanlaajuisesti. EU on nyt avainasemassa, minkä tulisi myös näkyä.

EU:n asetus perusoikeuksista oli todellinen edistysaskel. Nyt tästä asetuksesta pitäisi saada sitova ja unionin pitäisi liittyä Eurooppaneuvoston ihmisoikeuskonventtiin.

Unionin vähemmistöpolitiikassa on vielä paljon parantamisen varaa. Yli 40 miljoonalla unionin kansalaisella on äidinkielenään vähemmistökieli. Tähän on sovellettu kahta eri käytäntöä, yhtä uusille jäsenmaille ja toista vanhoille, mutta tilanteen on muututtava. On myös olemassa riski, että tietyissä jäsenmaissa alueellisten konfliktien seurauksena suvaitsevaisuus kielellisiä ja etnisiä vähemmistöjä kohtaan vähenee. Viimevuosien terroriteot ovat myös väistämättä leimanneet tiettyjä kansallisuuksia.

Rkp:n mukaan Euroopan parlamentti toimii parlamenttina myös itsehallinnollisilla alueilla. Siksi Rkp on ajamassa Ahvenanmaalle omaa edustusta Brysseliin. Tämä olisi täysin oikeutettua, sillä maakunnalta evättiin lainsäätöoikeus antamatta sille vastikkeeksi omaa edustustoa unionissa.

Kaikki vähemmistöt eivät ole yhtä onnekkaita kuin suomenruotsalaiset. Esimerkiksi Keski-Euroopan romanit elävät yhteiskunnallisessa köyhyydessä. Siksi vähemmistöt tarvitsevat vahvoja edustajia.

  • Kukaan ei ole liian pieni puolustettavaksi. EU ei saa katsoa läpi sormien, kun ihmisoikeuksia tai vähemmistöjä sorretaan. Rkp pitää ihmisoikeuskysymyksiä osana unionin olennaisimpia tehtäviä.