Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SFP/540

Ruotsalainen kansanpuolue

Vaaliohjelma Kunnallisvaali 1980


  • Puolue: Ruotsalainen kansanpuolue
  • Otsikko: Vaaliohjelma Kunnallisvaali 1980
  • Vuosi: 1980
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

VAALIOHJELMA
KUNNALLISVAALIT 1980

RUOTSALAINEN KANSANPUOLUE

RKP-lähellä sinuakin!

Kaikilla kansalaisilla on oikeus viihtyisään ja turvalliseen lähiyhteisöön. Mahdollisimman monien on voitava osallistua kotiseudun asioiden hoitoon. Meidän yhteiskuntamme tarjoama tärkein vaikutusmahdollisuus on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa, tällä kertaa 19-20 lokakuuta. Silloin valitaan kunnanvaltuutetut, joilla on välitön vastuu kotikunnasta seuraavien neljän vuoden ajan.

Kunnallisen itsehallintomme tarkoituksena on antaa kunnille ja niiden asukkaille mahdollisuus päättää omista asioistaan. Siksi kunnallista itsehallintoa ei saa enempää näivettää liioitellun yksityiskohtaisella valtion ohjauksella ja valvonnalla. Ruotsalaisen kansanpuolueen mielestä nyt on välttämätöntä muuttaa kehityksen suuntaa vahvistamalla kunnallista itsehallintoa mm sitä koskevia hallitusmuodon säädöksiä selventämällä.

Todellista sisältöä kunnallinen itsehallinto saa vasta kun ihminen ja hänen tarpeensa ovat päätösten perustana. Yksityisen ihmisen ääntä ei saa tukahduttaa hitaaseen byrokratiaan ja tarpeettomaan salailuun. Kunnallisen demokratian toteutuminen edellyttää tasa-arvoa, samoja mahdollisuuksia ja vastuuta sekä miehille että naisille. Ruotsalainen kansanpuolue haluaa toiminnallaan edistää kuntalaisten ja kunnan päättäjien välistä jatkuvaa vuorovaikutusta. Ruotsalainen kansanpuolue haluaa olla lähellä sinua kunnallispolitiikassaan.

RKPn kunnallispolitiikan tavoitteet ovat

  • elävä kaksikielisyys
  • terve talous
  • työ lähellä kotia
  • kansanvaltainen suunnittelu
  • viihtyisä asuminen
  • puhdas ympäristö
  • säästeliäs energian käyttö
  • tasa-arvo perheessä
  • ihmisläheinen hoito
  • parempi koulu
  • mielekäs vapaa-aika

2 TERVE TALOUS

RKPn tavoitteena on vakaa veroäyri. Tämä vaatii huolellista kunnallistalouden hoitoa, tehokkuutta ja kaukokatseista suunnittelua. Kaikkea tuhlausta on vältettävä. Byrokratiaa ja paperisotaa täytyy vähentää. Näin kunta voi säästää voimavaroja uusiin investointeihin.

Kunnallistalouden tehokas hoito edellyttää, että valtion päätökset ja ohjeet ovat sopusoinnussa kunnan tarpeiden ja etujen kanssa. Valtion painetta kuntien talouteen täytyy keventää. Valtionapujärjestelmää on yksinkertaistettava siten että kunnalle jää suurempi vapaus käyttää valtion määrärahoja paikallisten tarpeiden mukaan.

Kantokykyluokitusta on uudistettava siten että edistetään yhteisten varojen vastuullista käyttöä, mutta samalla säilytetään järjestelmän tasoittava vaikutus. Kuntien nykyinen kalleuspaikkaluokitus on epäoikeudenmukainen ja se täytyy asteittain poistaa.

Taloudellisesti heikkojen kuntien valtion tuki täytyy säilyttää. Tämä koskee erityisesti saaristoa, jonka on kiireellisesti saatava oma lainsäädäntönsä.

Harkintaverotus on nykyisessä muodossaan lopetettava. Kaiken verotuksen täytyy perustua tosiasioihin.

Kunnan tehtäviin kuuluu tarjota kansalaisille eri alojen yhteiskunnallisia palveluja. Palvelujen hinnan alentaminen verovaroin on usein perusteltua. Tiettyjä teknisiä palveluja, kuten vesihuoltoa rakennettaessa täytyy pyrkiä omakustannusperiaatteeseen.

Kunnan tulee ostaa palveluja yksityisiltä yrityksiltä silloin kun se osoittautuu taloudellisesti kannattavaksi.

Kunnan velvollisuus on palvella asukkaitaan riippumatta siitä, missä kohden kuntaa he asuvat. Joustavien aukioloaikojen avulla myös vuorotyöläisten on mahdollista saada palveluja. Palveluiden täytyy olla saatavina sekä suomen että ruotsin kielellä. Siksi virkamiehiltä täytyy vaatia riittävää kielitaitoa. Valtion on korvattava kunnille kaksikielisyyden aiheuttamat lisäkustannukset.

3 TYÖ LÄHELLÄ KOTIA

Työ lähellä kotia on RKPn tavoite 80-luvulla. Saavuttaakseen tämän päämäärän kunnan täytyy käyttää aktiivisesti mahdollisuuksiaan edistää elinkeinotoimintaa. Kunnan on luotava suotuisat toimintaedellytykset tasapuolisesti sekä jo toimiville että uusille yrityksille. Kuuta voi edistää elinkeinotoimintaa varaamalla tonttimaata, rakentamalla kunnallistekniikkaa, pystyttämällä teollisuushalleja ja avustamalla yrityksiä kunnan elinkeinoasiamiesten välityksellä.

Kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteena tulee olla monipuolisen elinkeinorakenteen luominen. Siten työllistetään erilaisen koulutuksen ja työkokemuksen omaavia kuntalaisia. Elinkeinotoiminnan kehittämisen lähtökohtana on oltava kunnan luontaiset edellytykset. On vältettävä sellaista toimintaa, joka vie pohjan kunnan perinteisiltä elinkeinoilta. Uusia yrityksiä perustettaessa on kuntalaisten ammatti Lakenne otettava paremmin huomioon kuin tähän asti. Yritteliäisyys on nähtävä voimavarana. Se luo työpaikkoja ja hyvinvointia.

Peruselinkeinot tarjoavat harvaanasutuilla alueilla työpaikkoja kodin lähellä. Maatalauden ja sen sivuelinkeinojen kehittämissuunnitelmien avulla kunta voi edistää maaseudun työllisyyttä. Myös lähipalvelujen lisääminen luo uusia työpaikkoja.

Varsinaisten työllisyystoimien tavoitteena tulee olla pysyvien työpaikkojen luominen. Valtion jakaessa tukea työllisyyteen ja yritystoimintaan täytyy työttömyyslukujen lisäksi ottaa huomioon myös väestörakenne ja muuttoliike.

Kunta itse on merkittävä työnantaja, usein paikkakunnan suurin. Tämä asettaa erityisvaatimuksia henkilöstöpolitiikalle. Sen täytyy olla kaukonäköistä, niin että kunta voi tyydyttää pätevän henkilökunnan tarpeensa. Myös työnantajana kunnan tulee kohdella naisia ja miehiä tasavertaisina.

4 KANSANKALTAINEN SUUNNITTELU

Kunnan suunnittelun pitää perustua kuntalaisten tarpeisiin ja odotuksiin. Suunnittelu ei ole itseisarvo. Se on arvokasta silloin kun sen avulla voidaan välttää virhepäätökset.

Viime aikoina suunnittelu on usein ollut ylimitoitettua ja vaikeasti hahmotettavaa. Liian laajat suunnitelmat vaikeuttavat kuntalaisten mahdollisuuksia tutustua tärkeisiin tulevaisuuden ratkaisuihin ja estävät siten kunnallisen demokratian toteutumista.

Suunnittelu perustuu nykyisin aivan liiaksi valtakunnallisiin vaatimuksiin ja rajoituksiin. Valtakunnallisissa suunnitelmissa on jätettävä enemmän varaa paikallisten olosuhteiden huomioon ottamiseen, jotta erilaisia suunnitelmia voidaan kunnan tasolla paremmin sopeuttaa toisiinsa.

Ruotsalaisen kansanpuolueen mielestä suunnittelun täytyy perustua kunnalliseen demokratiaan ja itsemääräämisoikeuteen. Suunnitelmat täytyy tehdä kuntalaisten tarpeet ja paikalliset olosuhteet huomioonottaen. Kansalaisille täytyy antaa mahdollisuus osallistua. Uuden kunnallislainsäädännön määräyksiä kunnan asioiden aktiivisesta tiedottamisesta täytyy tehokkaasti toteuttaa.

Näitä periaatteita noudattava kunnan koon mukainen suunnittelu antaa mahdollisuuden uusille ideoille. Suunnittelusta tulee toimiva väline hyvinvoinnin edistämisessä.

Maankäytön suunnittelussa kunnalla on periaatteessa kaavoitusmonopoli. Käytännössä tämä kaavoitusmonopoli on kuitenkin liian heikko ja sitä on sen vuoksi vahvistettava. Kuntien täytyy saada oikeus itse päättää omista yksityiskohtaisista kaavoistaan ylemmän viranomaisen vahvistaman kunnan yleiskaavan pohjalta. Kunnan täytyy saada lakisääteinen oikeus kieltäytyä vastaanottamasta alueelleen sellaisia sijoituksia, joita se ei sinne halua. Tällaisia voivat olla esimerkiksi ydinvoimalaitos, ympäristölle haitalliset laitokset tai liian suuret tuotantolaitokset. Ruotsalainen kansanpuolue vastustaa kuntien pakkoliitoksia.

5 VIIHTYISÄ ASUMINEN

Kunnan pitää pyrkiä turvaamaan jokaisen ihmisen oikeus omaan kotiin. Valinnanmahdollisuuksia kerrostalon ja pientalon sekä omistus- ja vuokra-asunnon välillä täytyy lisätä. Kunnan om tuettava erityisesti nuorten perheiden, eläkeläisten ja vammaisten asuntojen rakentamista. Kunnan on pyrittävä lisäämään vuokra-asuntojen tarjontaa erityisesti nuorisolle. Myös vuokra-asuntojen yksityistä rahoitusta tulisi edistää. Ensimmäisen oman asunnon hankintaa on helpotettava.

Samalla kun turvataan asuntojen tarjonta tulee kiinnittää huomiota asuntojen kokoon ja viihtyisyyteen. Vähimmäisvaatimus on, että kussakin taloudessa on yksi huone henkilöä kohden. Ympäristön merkitykseen asumisviihtyvyydelle on kiinnitettävä enemmän huomiota. Jo suunnitteluvaiheessa täytyy uudet talot sopeuttaa luontoon ja olemassaolevaan rakennuskantaan. Uusilla asuntoalueilla täytyy yhdyskunnan palvelut ehdottomasti rakentaa samaa tahtia asuntokannan kanssa. Taloudellisuuden ja viihtyisyyden vuoksi on järkevää helpottaa vanhojen asuinrakennusten perusparannuksia ja -korjauksia.

Ihmisten henkilökohtaiset toiveet asuntojen koosta ja sijainnista tulee huomioida entistä paremmin. Monien perheiden ensisijaisena tavoitteena on saada asua pientalossa. Valtion asuntolainan saantia on parannettava maaseudulla ja pienissä taajamissa. Yksinkertaisten kyläsuunnitelmien laatiminen on yksi tapa helpottaa asuntorakentamista näillä alueilla.

Energiakustannusten nousu aiheuttaa erityisvaatimuksia talonrakentamiselle ja lämpötaloudelle. Sen vuoksi kuntien on nopeasti lisättävä rakennus- ja lämpötaloudellista neuvontaansa.

Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet asuinympäristöön asumismuotoon toteutuvat parhaiten siten että valtion lainoja ja tukea koskeva päätöksenteko-oikeus siirretään kunnille. Lisäämällä kortteli- ja alueyhdistysten toimintaa luodaan asukkaille paremmat edellytykset muokata asuinympäristöään ja ottaa siitä vastuuta.

Jokaisen on voitava tuntea olonsa turvalliseksi lähiympäristössään. Suurissa kaupungeissa turvallisuutta voidaan lisätä korttelipoliisien avulla. Suurten alueiden yhteispäivystys vähentää yksilön turvallisuutta ja siksi se täytyy lakkauttaa.

6 PUHDAS YMPÄRISTÖ

RKP toimii puhtaamman ympäristön puolesta. Tämän päämäärän saavuttaminen edellyttää aktiivista yhteistoimintaa valtion ja kunnan elinten sekä luonnonsuojelujärjestöjen ja yksityisten ihmisten kesken. Meidän on tunnettava yhteisvastuuta tulevien sukupolvien terveydestä ja hyvinvoinnista. Siksi kuntien on lisättävä ympäristönsuojelutoimiaan, niin että paikkakunnat kehittyvät maiseman ja luonnon sietokyvyn rajoissa. Kuntien pitää tukea paikallisten luonnonsuojeluyhdistysten toimintaa.

Kuntien nykyiset ympäristönsuojelulautakunnat täytyy saattaa lakisääteisiksi. Byrokratian vähentämiseksi vesi lautakunnat voidaan yhdistää niihin. Samalla täytyy tarkentaa virkamiesten vastuuta ympäristöstä. Kunnanelinten yhteistyötä ympäristönsuojelukysymyksissä tulee laajentaa ja parantaa.

Kunnilla on jo nykyisin monia konkreettisia ympäristönsuojelutehtäviä. Tehostetumman ympäristönhoidon lähtökohtana on tehtävien ja ongelmien peruskartoitus. Sen jälkeen laaditaan toimintaohjelma.

Tähän voi kuulua arvokkaiden luonnon- ja kulttuurimaisemien suojelupäätöksiä, jätteiden keräily ja uudelleenkäyttö, ongelmajätteistä huolehtiminen, vesien- ja ilmansuojelun valvonta, meluntorjuntatoimia ja ulkoilumahdollisuuksien lisääminen.

Kunnille täytyy antaa mahdollisuus itse päättää kemiallisesta vesakontorjunnasta.

Autottomat alueet ja läpiajoliikenteen uudelleenohjaus asuntoalueilla lisäävät asukkaiden viihtyisyyttä ja lasten turvallisuutta. Lasten-tarhoja ei pidä sijoittaa vilkkaasti liikennöityjen katujen ja teiden varsille. Liikenne on suunniteltava siten että myös jalankulkijat ja pyöräilijät voivat liikkua turvallisesti.

7 SÄÄSTELIÄS ENERGIANKÄYTTÖ

Energian säästäminen ja kotimaisen polttoaineen käyttö kalliin tuontienergian sijasta on nyt erityisen tärkeätä, jotta vältyttäisiin uusien ydinvoimaloiden rakentamiselta ja vähennettäisiin maamme riippuvuutta öljystä.

Tuontienergian sijaan on entistä enemmän hyödynnettävä kotimaisia energialähteitä, kuten puuta, haketta, turvetta, maaläpöä ja jätteitä. Samoin täytyy viipymättä pyrkiä soveltamaan uusia tutkimustuloksia käytäntöön. Aurinko- ja tuulienergia ovat kehittämiskelpoisia vaihtoehtoja.

Kaukolämpöä on ryhdyttävä käyttämään entisiä enemmän. Kaukolämpö säästää, on ympäristöystävällisempää, turvallisempaa ja rationaalisempaa. Sähkötariffien täytyy suosia energiansäästöä.

Kuntien pitää näyttää esimerkkiä muille energian kuluttajille vähentämällä energian tuhlausta kunnan kiinteistöissä. Kuntien pitää myös itse siirtyä käyttämään kotimaisia polttoaineita. Asuntoalueiden ja työpaikkojen suunnittelun pitää edistää tervettä energiataloutta. Kevyen liikenteen ja joukkokuljetuksen suosiminen säästää energiaa.

Monet yksityiset energian kuluttajat ovat halukkaita sijoittamaan varoja vaihtoehtoisiin energianlähteisiin ja energiaa säästäviin menetelmiin. Kuntien pitää tukea ja innostaa näitä yksityisiä. Pitää nopeasti kehittää neuvonta- ja tukijärjestelmä. Tätä oma-aloitteista kiinnostusta ei saa tukahduttaa hitaaseen kunnan ja valtion byrokratiaan.

8 TASA-ARVO PERHEESSÄ

RKPn tavoitteena on yhteiskunta, jossa voi turvallisesti perustaa perheen. Siksi yhteiskunnan pitää voimakkaasti tukea perhepolitiikkaa.

Naisten ja miesten elinehtojen erojen tasoittaminen vaatii tarmokkaita ponnisteluja. Tasa-arvoisilla ja itsenäisillä perheenjäsenillä on parhaat edellytykset mielekkääseen elämään. Työelämää on sopeutettava paremmin perhe-elämän mukaan.

Lapsiperheiden taloudellista asemaa on vahvistettava. Vanhemmille on taattava todelliset mahdollisuudet valita lasten päivähoitotapa. Äidinkielisen päivähoidon tarve on tyydytettävä käytännössä. Siksi ruotsinkielisistä päiväkodeista on muodostettava omia yksiköitä, joissa on oma ruotsinkielinen henkilökuntansa. Päiväkotien rakentamisessa on erityisesti otettava huomioon mm harvaanasuttujen alueiden tarpeet, koululaisten iltapäivähoito, ryhmäkoko sekä kotien ja päiväkodin yhteistoiminta. Vanhempien mahdollisuuksia hoitaa sairasta lasta täytyy parantaa, mutta samalla on taattava että kodinhoitajia on riittävästi.

Vaikeuksissa olevia perheitä on kotikunnan voitava auttaa. Erityisen tärkeätä on neuvonta ja ehkäisevä hoito jo ennen kuin kriisi on puhjennut. Perheen perustamisesta ja vanhemmuudesta kaivataan enemmän tietoa. Sitä voidaan antaa järjestämällä perhekasvatusta päiväkodeissa ja kouluissa, vanhempien neuvontaa ja eri-ikäisten lasten vanhempien kursseja.

Terve perhe on terveen yhteiskunnan ydin.

9 IHMISLÄHEISTÄ HOITOA

Jokaisella ihmisellä on suuri vastuu omasta terveydestään. Terveyskasvatuksen pitää kuulua tärkeänä osana terveydenhoitotyöhön ja se pitää huomioida myös sosiaalityössä, koululaitoksessa, urheilu- ja nuorisoliikkeessä sekä raittiustyössä. RKP korostaa, että terveyskasvatuksen perustana täytyy olla kokonaisnäkenys ihmisestä. Ehkäisevän terveydenhoidon tavoitteena on myös vähentää sairaanhoidon tarvetta ja siten vähentää sairaalapaikkojen kysyntää.

Terveyskeskusten neuvontatoimintaa on suunnattava enemmän lasten ja peitteiden mielenterveyden hoitoon. Yhteiselämää koskevaa neuvontaa voidaan antaa myös ryhmäkeskustelujen ja perheterapian muodossa. Jotta ehkäisevä hoito tavoittaisi myös päiväkodit ja koulut täytyy mm psykologin virkoja lisätä. Vapaaehtoisten järjestöjen merkitykseen terveydenhoitotyössä on kiinnitettävä huomiota, niiden toimintaa tuettava ja niiden palveluksia käytettävä hyväksi.

Terveyskeskusten ja sairaaloiden sekä erikoistuneiden sairaanhoitoyksiköiden välistä yhteistyötä on parannettava ja yksinkertaistettava.Kehitystä on suunnattava hoitosuhteen jatkuvuuden parantamiseen ja perhelääkärijärjestelmään.

Terveyskeskusten vuodeosastoja on laajennettava ja avohoidon puutteita korjattava.

Yksityisvastaanotot ovat tärkeä vaihtoehto ja lisä yhteiskunnan tarjoamille terveyden- ja sairaanhoitopalveluille.

Alkoholin väärinkäyttö on vakava ongelma. Tarvitaan tehokkaampia ehkäiseviä toimia alkoholin haittavaikutusten vähentämiseksi.

Vanhustenhuollon pitää tarjota myös mahdollisuuksia ihmissuhteiden luomiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Vanhemmat ihmiset voivat usein tarjota rakentavan panoksen yhteiskunnalle ja tämä pitäisi käyttää nykyistä paremmin hyödyksi esimerkiksi koululaisten päiväkodeissa ja apua tarvitsevien vanhusten hoidossa. Samalla tällainen toiminta antaa vanhemmille ihmisille elämänsisältöä ja tarjoaa tilaisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. On luotava edellytykset vanhusten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten kotihoitoon niin pitkäksi aikaa kuin se suinkin on mahdollista ja he itse sitä toivovat. Heidän kotihoidostaan huolehtivien omaisten tai naapureiden on saatava tästä työstä taloudellinen korvaus.

Laajennettu kotisairaanhoito ja kotipalvelutoiminta vähentää laitoshoidon tarvetta ja ennen kaikkea se turvaa vanhuksille ja vammaisille tutun ja läheisen kotiympäristön. Kotona tai päiväkeskuksessa pitäisi vanhuksille voida tarjota apua esim. pyykinpesussa, saunomisessa ja aterioinnissa. Kuljetuspalveluja tai kuljetustukea pitäisi järjestää eristymisen estämiseksi.

Ennalta ehkäisevään mielenterveyden hoitoon ja avohoitoon on lisättävä voimavaroja, jotta laitoshoidon tarve vähenee. Mielenterveyden hoitoa on kehitettävä osana muuta terveydenhoitoa.

Kaikentasoisia terveydenhoitopalveluja täytyy olla saatavilla äidinkielellä. Erityisesti pitää kiinnittää huomiota perushoitoon sekä sellaiseen erikoishoitoon, jossa hoitajan ja potilaan välinen suhde on erityisen tärkeä.

10 PAREMPI KOULU

Kansalaisilla on oikeus koulutukseen äidinkielellään. Vuosien työllä olemme onnistuneet luomaan maahamme hyvin toimivan ruotsinkielisen koulujärjestelmän. Paljon on kuitenkin vielä parannettavaa. Kunnallisen koululaitoksen ja yksittäisten kuulujen itsenäisyyttä on vahvistettava. Kaikissa kaksikielisissä kunnissa pitää olla molempia kieliryhmiä varten omat koululautakunnat.

RKP tukee vapaaehtoisen esikoulutoiminnan laajentamista peruskoulun ala-asteen yhteydessä. Kuntien pitää käyttää hyväksi uudet mahdollisuudet jakaa ylisuuret kouluyksiköt pienemmiksi. Ala-asteen kortteli- ja kyläkoulut antavat mahdollisuuden pehmeämpään koulunkäynnin aloittamiseen ja lyhentävät koulumatkoja. Ylä-asteella pienemmät yksiköt tarjoavat kouluille paremmat työskentelyolot.

Ammattikoulu

Ruotsalainen kansanpuolue ponnistelee alueelliseen ja kielelliseen tasa-arvoon perustuvan laadukkaan ruotsinkielisen ammattikoulutuksen puolesta. Ammattikoulutuksen on hyödytettävä alueen elinkeinoelämää ja vähennettävä muuttotarvetta. Paikallisen elinkeinoelämän ja kouluviranomaisten on toimittava yhdessä, jotta kuntien ruotsinkielisen työvoiman tarve voidaan tyydyttää.

RKP haluaa edistää kotien ja koulujen yhteistyötä ja keskinäistä ymmärtämystä. Sillä tavoin parannetaan myös työilmapiiriä ja opiskelumotivaatiota.

Kansankorkeakoulujen sekä kansalais- ja työväenopistojen harjoittama vapaa kansansivistystyö on edelleenkin kuntien voimakkaan tuen arvoista. Ne tarjoavat tilaisuuksia sekä täydentävään koulutukseen etua omaehtoiseen kulttuuritoimintaan.

11 MIELEKÄS VAPAA-AIKA

Vapaa-ajan lisääntyminen aiheuttaa kunnille uusia vaatimuksia, odotuksia ja haasteita. Kuntien ensisijaisia tehtäviä on tukea yksityisten yhdistysten arvokasta toimintaa.

Vapaaehtoisten järjestöjen toiminnan luonteen ja laajuuden pitää olla ratkaisevana perusteena jaettaessa kunnan tukea lasten-, nuorten-, kulttuuri-, kotiseutu-, eläkeläis- ja muille yleishyödyllisille yhdistyksille.

Kuntien merkitys on hyvin keskeinen luotaessa edellytyksiä kulttuuritoiminnalle, virkistykselle ja urheilulle.Virikkeinen ja monipuolinen vapaa-ajan ympäristö lisää viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Parantamalla kotiseudun viihtyisyyttä vähennetään myös muuttoalttiutta. Kunnan pitää tukea sekä kunto- että kilpaurheilua. Ensisijaisesti on rakennettava sellaisia urheilumahdollisuuksia, jotka palvelevat monia kuntalaisia, esimerkiksi kuntopolkuja, valaistuja latuja, palloilu-kenttiä, uimaloita ja luistinratoja. Kunnan on myös huolehdittava tarvittavien ulkoilureittien, pienvenesatamien ja leirintäalueiden rakentamisesta. Kunnan on käytettävä hyväksi kaikki uuden urheilulain tarjoamat valtionapumahdollisuudet.

Kunnan nuorisotoiminnan perustana on oltava nuorison omat aloitteet ja toiveet.

Kuntien pitää auttaa yksityisiä yhdistyksiä kokoontumistilojen ylläpidossa ja myös annettava omia tilojaan mm nuorison ja eläkeläisten käyttöön.

Kulttuuritarjonnassa on otettava huomioon eri väestöryhmien tarpeet. Lasten ja nuorison kulttuuriin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Kirjastoille on myönnettävä riittävästi määrärahoja. Koulu- ja laitoskirjastoja ei saa unohtaa. Kaikissa kaksikielisissä kunnissa on huolehdittava myös monipuolisesta ruotsinkielisen kirjallisuuden tarjonnasta. Kirjastoille on luotava mahdollisuuksia myös uusiin toimintoihin, esim teatteriin, elokuvaan, musiikkiin, kuvataiteeseen ja eri ikäisille tarkoitettuihin kirjallisiin tapahtumiin.

RKP tukee kansankirkkojen ja vapaiden uskonnollisten yhteisöjen rakentavaa työtä ihmisten henkisten tarpeiden tyydyttämiseksi, hädän lieventämiseksi maailmassa ja humaanien elämänarvojen puolesta.

ELÄVÄ KAKSIKIELISYYS

70-luvulla on ruotsinkielisillä alueilla ilahduttavasti havahduttu yhdessä huolehtimaan omasta kotiseutukulttuurista. Jotakin samantapaista olisi saatava aikaan myös uudemmilla asuinalueilla ruotsinkielisen ja kaksikielisen väestön keskuudessa.

Ruotsinkieli on tärkeä ja hyödyllinen myös yhä useammalle kaksikielisellä seudulla ja kaksikielisessä kodissa kasvaneelle. Ruotsinkielen taito avaa ovet Pohjolaan. Sen avulla on paremmat mahdollisuudet saada ammattikoulutusta ja korkeakoulusivistystä, koska voi valita joko suomen- tai ruotsinkielisen oppilaitoksen. Ruotsinkieltä tarvitaan työelämässa. Se on toiseksi tärkein kieli suomen jälkeen, tärkeämpi kuin englanti. Ruotsinkielen taito on pätevyysvaatimuksena moniin virkoihin ja toimiin. Parempi kielitaito takaa paremmat työmahdollisuudet.