Kunnallisvaaliohjelma

Sosiaalinen pääoma

Olemme kunnallisvaalien edellä halunneet nostaa esille myös myönteisiä asioita ja antaa esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista. Tämä ei tarkoita sitä, että haluaisimme lakaista ongelmia maton alle. Tiedostamme taloudelliset realiteetit, mutta yksipuolinen vaikeuksien korostus synnyttää apatiaa ja kahlitsee luovuuden. Tarvitsemme innovatiivista ajattelua ratkaistaksemme taloudelliset ongelmat. Nyt myönteinen spiraali on tarpeen. Rkp haluaa olla sen moottorina.

Kansalaisten arjen kannalta tärkeimmät peruspalvelut ovat kuntien tuottamat. Siksi on tärkeää että kuntien talous on kunnossa. Kuntien valtionosuudet on jaettava oikeudenmukaisemmin. Niin pienet kuin isot kunnat, niin kaupunki kuin maaseutukin kohtaavat tänään uusia haasteita. Kuntien pitää avoimesti tarkastella rakenteitaan ja työskentelytapojaan. Suositamme palvelutuotteiden moninaistamista esimerkiksi palvelusetelien tai ostopalvelujen avulla. Järjestelmän tulee rohkaista kuntia elinkeinopolitiikkaan, joka vetää puoleensa yrittäjyyttä ja myös tuottaa omia verotuloja. Tästä syystä Rkp on vastustanut yhteisöveron eli yhtiöveron valtiolle menevän osan kasvattamista ja siksi puolue haluaa säätää valtionosuusjärjestelmää tehtyjen erheiden korjaamiseksi.

Kunnassa päättäjien ja asukkaiden välinen etäisyys on pieni ja päätöksiin on helppo vaikuttaa. Tämä on myös syy siihen, ettei Rkp kannata kuntien pakkoliitoksia. Rkp ottaa siksi välimatkaa selvitysmies Jussi-Pekka Alasen ehdotukseen pakottaa pääkaupunkiseudun alueellinen yhteistyö uusiin organisaatiorakenteisiin. Rkp:n kanta on, että kunnat pystyvät vapaaehtoisuuden pohjalta hyvään, antoisaan ja asukasläheiseen yhteistyöhön. Esimerkiksi voisivat lähekkäisten kuntien lautakunnat tavata säännöllisesti pari kertaa vuodessa pohtimaan yhteisiä ongelmia ja haasteita. Sellaiset tapaamiset ovat myös omiaan kokoamaan ja jakamaan osaamista kunnissa ja niiden kesken.

Espoon, Vantaan, Helsingin ja Kauniaisten koulu-, koulutus- ja opetuslautakunnat voisivat yhdessä selvittää, olisiko oppilaiden mahdollista osallistua kotia lähimpänä sijaitsevan koulun opetukseen yli kunnanrajojenkin.

Sen lisäksi, että kunta vastaa peruspalveluista, se voi osallistua sosiaalisen pääoman kartuttamiseen ja paikallisen yhteisyyden rakentamiseen luoden yhteenkuuluvuuden tunteelle ja kotiseutuhengelle. Sosiaalinen pääoma ei maksa mitään, silti sillä on suuri taloudellinen arvo. Tiedämme, että suomenruotsalaisilla on perustanaan vahva sosiaalinen pääoma. Tutkija Markku T. Hyyppä onkin sanonut meitä "duurikansaksi", jolla on tiheämmät sosiaaliset verkostot ja joka on terveempi ja elää kauemmin. Karkotamme yksinäisyyttä ystävien kanssa kuorossa, pidämme yhteyttä naapureihin ja rakennamme verkostoja yhdistysten ja seurakuntien kautta ja olemme kodin ja koulun välisen yhteydenpidon edelläkävijöitä. Kaikkea tätä meidän tulee vaalia.

Kunnalla voi organisaation olla - ja pitääkin olla - tärkeä rooli tässä rakentamistyössä: se voi priorisoida ihmisläheisyyttä ja varmistaa että peruspalvelut toimivat kaikkien kannalta. Rkp:llä on pitkä kokemus tästä työstä ja meillä on osoittaa tuloksia kunnissa, joissa toimimme. Puolue on toiminut kuntalaisten parhaaksi jo pian vuosisadan ajan. Monissa kunnissa tulee olemaan iso haaste vastata kasvaviin palveluvaatimuksiin taloudellisten resurssien huvetessa ja henkilökuntavajeen uhatessa. Uskomme, että nämä haasteet ratkaistaan parhaiten käymällä avointa vuoropuhelua asukkaiden, päättäjien ja kunnan työntekijöiden välillä.

Rkp haluaa olla edelläkävijä, joka on mukana luomassa niitä uusia ratkaisuja, joita tarvitsemme selvitäksemme tulevaisuuden haasteista.

Uskomme että voimme paremmin yhteiskunnassa jossa jokainen voi kantaa vastuuta itsestään - kuten myös muista - ja jossa yhdessä luomme hyvinvointimme perustan. Toimimme arjen puolesta, joka on turvallinen kielestä, ihonväristä, iästä, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautuneisuudesta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Turvallisuuden tunne nousee luottamuksesta toinen toisiimme ja vapaudesta ajatella, uskoa ja ilmaista itseämme juuri sellaisina kuin olemme. Turvallisuus synnyttää avoimuutta ja uskoa ihmiseen. Avoimuus ja tasa-arvo kulkevat käsi kädessä. Rkp haluaa kuntien arvioivan toimintansa ja budjettinsa vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon.

Suomessa olemme viime vuosina kokeneet vertaansa vailla olevan muuttoliikkeen. Muuttaminen voi olla jännittävää tai se voi olla uuden alku. Mutta joutuessaan muuttamaan usein tai kauas nuoret perheet ja vanhukset saattavat yhtäkkiä menettää vanhat sosiaaliset verkostonsa. Rkp haluaa antaa enemmän tukea perheille lisäämällä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä.

Turun koulujen ns. Luokkavaari-toiminta on sympaattinen esimerkki sukupolvien yhteen liittämisestä.

Vahva sosiaalinen pääoma on menestystekijä alueellisen kehityksen kannalta. Sosiaaliset verkostot ovat aina valttikortti. Näin on haja-asutusseuduilla, missä talot saattavat sijaita kaukana toisistaan, ja myös kaupungeissa, joissa ihmisten väliset etäisyydet saattavat olla vielä pidemmät. Kunnassa voimme yhdessä luoda kohtaamispaikkoja, kantaa vastuun yhteisistä asioista ja torjua yksinäisyyden.

Ikäihmiset rikastuttavat elämänsä kokemuksilla nuorempiensa elämää. He antavat merkittävää panosta muun muassa omaishoitajina, he hoitavat lapsenlapsiaan ja monet tekevät lisäksi runsaasti palkatonta vapaaehtoistyötä kolmannella sektorilla. Vanhusneuvostot ovat foorumeita, joissa ikäihmiset voivat tuoda esille erityistarpeensa ja keskustella niistä. Samalla tulee otetuksi talteen heidän elämänkokemustaan.

Korsnäsiin on perustettu vanhusneuvosto, johon paikalliset eläkeläisyhdistykset ehdottavat jäseniä. Vanhusneuvosto on kunnanhallituksen nimittämä kunnallinen elin, joka antaa lausuntoja kunnan muille elimille ikäväestöä eri tavoin koskevissa asioissa.

Hyvä koulutus

Rkp haluaa löytää uusia malleja auttaakseen perheitä yhdistämään menestyksekkään työelämän ja harmonisen perhe-elämän. Joustoratkaisut, joissa kunta todella kuuntelee yksittäisen perheen tarpeita, voivat olla suureksi tueksi lapsiperheille ja lisäksi taloudellisempia kunnalle.

Lapset tarvitsevat arjessaan useaa turvallista aikuista. Esimerkiksi osa-aikahoidon ja avointen päiväkotien monipuolinen tarjonta tukee vanhempia, kun lapset eivät tarvitse kokopäiväistä hoitoa. Rkp haluaa myös puolustaa subjektiivista oikeutta päivähoitoon.

Pietarsaaren kaupunki on päätynyt ns. avoimeen päiväkotiin, jota johtaa lastentarhan-opettaja. Muuten kotona olevat vanhemmat ja lapset voivat mennä sinne milloin haluavat.

Koululaisten aamu- ja iltapäivähoidossa täytyy olla mielekäs sisältö ja pätevät aikuiset ohjaajat. Esimerkiksi liikuntapainotteinen iltapäiväkerho edistää erinomaisella tavalla lasten terveyttä. Niissä yhdistyy liikunta ja vapaa-aika urheilujärjestöjen tarjotessa samalla tilaisuuksia sosiaalisiin verkostoihin. Iltapäiväkerhotoiminta on loistava esimerkki julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämisestä.

Päiväkoti ja koulu ovat lasten tärkeitä elinympäristöjä. Koulu ja koti luovat yhteisvaikutuksessa perustan lapsen koko elämälle - siksi jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja rohkaisevaan oppimisympäristöön kotinsa lähellä. Kaikilla lapsilla tulee olla oikeus päteviin opettajiin. Lapset tarvitsevat miespuolisiakin esikuvia niin päiväkodissa kuin koulussa. Kunta voi vaikuttaa naisten ja miesten tasaisempaan jakaumaan henkilökunnassaan.

Tiheä kouluverkosto pienine yksikköineen on tärkeä erityisesti pienemmille lapsille, mutta isommatkin lapset voivat paremmin ja pystyvät oppimaan enemmän pienissä opetusryhmissä ja kouluympäristöissä, joissa ihmisillä on aikaa toinen toisilleen. Kaikki aikuiset eivät ole samanlaiset, eivätkä kaikki lapsetkaan. Koululle täytyy sen takia antaa mahdollisuudet tukea myös lapsia, jolla on erityistarpeita. Koulurakennusten ja koulupihojen on taattava osallisuus vajaakuntoisillekin lapsille.

Koulu ei ole irrallinen ympäristö vaan osa yhteiskuntaa. Koulu on ja sen myös täytyy olla tieto-, kulttuuri- ja toimintakeskus sekä lapsille että aikuisille. Koulusta voisi tulla konkreettinen yhteisötila, joka iltaisin antaa puitteet kursseille, kulttuuritoiminnalle ja liikunnalle.

Haluamme että oppilaat ja heidän vanhempansa itse voivat osallistua koulun suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Opetussuunnitelma tulee laatia niin, että se ottaa huomioon niin poikien kuin tyttöjen eri kehitysvaiheet. Koulun on stimuloitava oppilasta vastuuseen omasta työstään. Koulun johtokunta voi olla se elin, jossa niin huoltajat kuin oppilaatkin voivat ottaa osaa oman koulunsa päätöksentekoon.

Helsinki on säilyttänyt koulujen johtokunnat näiden ylimpinä päätöseliminä, joiden valtuuksiin kuuluvat mm. opetussuunnitelman hyväksyminen ja opettajien palkkaaminen.

Rkp tahtoo koulun, joka antaa oppilaille hyvät valmiudet kohdata muuttuva yhteiskunta. Oppilaiden ja opintojen ohjaukseen pitää panostaa. Räätälöity ohjaus auttaa löytämään oman oppimistyylinsä ja tukee yksilöllisiä valintoja. Kiusaamista ja syrjäytymistä ehkäisevät toimet ovat tärkeät kaikissa kouluissamme. Rkp haluaa, että jokaisella koululla on käytettävissään oppilashuoltotiimi, johon kuuluu ainakin kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi ja opettajia. Kouluterveydenhuolto on tärkeä osa oppilashuoltoa ja ennaltaehkäisevää oppilashuoltoa. Jotta terveydenhuolto olisi käytännössäkin saavutettavissa, ei terveydenhoitajalla saa olla vastuullaan liian monta lasta.

Hyvät koulutusmahdollisuudet merkitsevät paljon alueen taloudelliselle kehitykselle. Rkp haluaa että koulutus, kehittämistyö ja tutkimus laajemmassa mitassa ottavat huomioon alueelliset tarpeet. Kunnalla on tärkeä rooli turvatessaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa riittävän ja oikein mitoitetun ammattikoulutuksen, joka lähtee työelämän tulevista tarpeista. Opetukseen sisältyvää yrittäjyyskasvatusta kehitetään tietoisuuden, tiedon ja yrittäjyyden edistämiseksi.

Tämän päivän yhteiskuntamme on tietämysyhteiskunta. Esimerkiksi kansalais- ja työväenopistojen harjoittama vapaa sivistystyö on osa itsensä kehittämisen, mielekkään vapaa-ajan ja sosiaalisten verkostojen kautta tapahtuvaa elinikäistä oppimista.

Hoidon saavutettavuus

Hyvä terveys on hyvän elämän tärkeä osatekijä. Kyky tarjota hyvää terveydenhuoltoa on kunnan tärkeimpiä tehtäviä. Kuntien terveydenhuoltostrategian lähtökohtana tulee olla toimintakunnon ylläpitäminen elämän eri vaiheissa. Mutta kaikki tarvitsevat jossain elämänsä vaiheessa terveys- ja sairaanhoidon palveluita ja silloin niiden on oltava saatavilla. Rkp:n mielestä julkisesti rahoitetun hoidon ja hoivan tulee jatkossakin pysyä sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmämme perustana.

Kunta on oikea taho kantamaan vastuun hoidosta, koska se on lähellä kansalaisia. Hoidon turvaamiseen tarvitsemme kuitenkin myös kolmatta sektoria ja yksityisiä palveluntuottajia. Yhtaikaa on tärkeää että kunnat voivat suunnitella ja tehdä yhteistyötä hoidon tehostamiseksi.

Toimiva hoitoporras, toisin sanoen että potilas löytää oikein ja että häntä mahdollisimman vähän lähetetään laitoksesta toiseen, on tärkeä periaate jotta terveyden- ja sairaanhoito taloudellisestikin kehittyy kestävällä tavalla.

Rkp haluaa vaikuttaa terveydenhuollon pitkien jonojen poistamiseksi ja hoitotakuun toteuttamiseksi. Hoitotakuu merkitsee sitä että kansalaisilla on oikeus ensikäyntiin vuorokauden sisällä ja tarvittaessa ensitutkimukseen kolmen päivän, jatkotutkimuksiin kolmen viikon tai muihin toimenpiteisiin puolen vuoden sisällä. Oikeus hyvään hoitoon kohtuuajassa on edellytyksenä sille, että turhaa kärsimystä voidaan vähentää.

Jotta ensikontakti mahdollistuu vuorokauden kaikkina aikoina, tulisi potilaiden olla helppo päästä puhelimitse terveydenhoito- tai lääkäripäivystyksen yhteyteen.

Lapsi- ja nuorisopsykiatriaan täytyy edelleen satsata sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Tarvitaan pikaisia toimia psykiatrisen asiantuntemuksen saatavuuden turvaamiseksi. Mielenhoito voidaan saada toimimaan paremmin panostamalla enemmän avoimeen hoitoon esimerkiksi terveyskeskuksissa. Vahvistamalla neuvoloiden, päivähoidon ja koulujen valmiutta puuttua tilanteisiin riittävän aikaisiin voidaan ehkäistä monia vaikeampia ongelmia.

On tärkeää, että meillä kaikilla on oikeus hoitoon ja hoivaan omalla kielellämme; tämän tulee koskea myös mielenhoitoa. Kun meillä on vaikeaa ja tarvitsemme apua, meidän pitää voida kokea turvaa siinä, että saamme palvelua ja hoivaa omaa kieltämme puhuvalta henkilökunnalta. Hyvä tiedonkulku on tärkeä osa korkealaatuista hoitoa.

Meidän pitää vaalia hoitohenkilökunnan työviihtyvyyttä. Julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto romahtaa, jos lääkärit, sairaanhoitajat ja sosiaalityötekijät pakenevat kentältä. Kunnilta vaaditaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa, jotta ne voivat turvata hoito- ja hoivatyövoiman saatavuuden - siellä jos missään ihminen on korvaamaton. Henkilöstövaje ja epäinhimillinen työmäärä voivat johtaa hoidon laadun heikkenemiseen. Laadukkaan hoidon saavuttamisen kannalta on erittäin tärkeää, että meitä hoitamassa on riittävän moni ihminen. Siihen kunta voi vaikuttaa.

Kaikilla kuntalaisilla on oltava oikeus kotiin. Ihmiset tarvitsevat erilaisia asuntoja elämän eri vaiheissa. Rkp:n mielestä on myös kunnan vastuulla, että on riittävää tarjontaa asumisoikeus- ja vuokra-asunnoista sekä opiskelupaikkakunnilla opiskelija-asunnoista. Syrjäytymistä voi torjua poistamalla asunnottomuus. Rkp haluaa että kunta, ennemmin kuin laitoshoito, turvaa vammaisten itsenäisen asumisen.

75 vuotta täyttäneistä asuu 85 % kotonaan. Siksi on tärkeää laajentaa kuntien kotipalvelua ja kotihoitoa. Saadakseen esille piilevän hoivareservin kunnat voivat jo nyt ottaa käyttöön niin sanottuja palveluseteleitä. Rkp:ssä uskomme, että asiakkaan laajempi valinnanvapaus parantaa palvelun sisältöäkin ja mahdollistaa räätälöityjä ratkaisuja. Palvelusetelin kanssa asiakas voi kääntyä joko kunnallisen tai yksityisen kotipalvelun puoleen.

Rkp haluaa kunnan turvaavan, että omaishoitajat saavat todellisen mahdollisuuden keventää työtään. Tukitason on oltava kohtuullinen, erityisesti silloin kun tukitarve käytännössä tekee pysyvän työn mahdottomaksi. Laitoshoito on aina kunnalle kallis ratkaisu. Kuntalaisille tulee antaa riittävää tietoa eri vaihtoehdoista.

Suomessa ihmiset elävät yhä pitempään. Rkp haluaa että kaikilla iästä riippumatta on oikeus arvokkaaseen elämään. Kaikki ihmiset haluavat asua tutussa ympäristössä, mieluiten kotona. Vanhuksille pitää tarjota mahdollisuus asua kotonaan mahdollisimman kauan. Erilaisten intervallihoitojen ja kotipalvelujen avulla kunta voi pidentää asumista omassa kodissa ja vähentää laitoshoidon tarvetta.

Myös pitkäaikaishoidon puolella täytyy lähtökohtana olla yksilön tarve ja toiminnan täytyy kunnioittaa ihmisarvoa. Rkp:n mielestä kaikilla laitoksissa asuvilla on oltava oikeus omaan huoneeseen.

Suomessa on 70 000 keskivaikeasta tai vaikeasta dementiasta kärsivää henkilöä. Sairaatkin voivat paremmin kotiympäristössä. Yhdessä voimme auttaa. Rkp:n mielestä tarvitsemme kunnallisia dementiakoordinaattoreita, jotka voivat tukea dementoitujen kotihoitoa ja auttaa omaishoitajia jaksamaan.

Niille kunnille, jotka lyhytnäköisesti ovat lopettaneet lapsiperheiden kotipalvelun, päätös saattaa osoittautua kalliiksi. Vastasyntynyt vauva, erityistä hoivaa vaativa vammainen lapsi tai sairastava vanhempi voivat olla tilanteita, joissa tarvitaan kotihoitoa. Oikea-aikainen tuki voi estää pahempien ongelmien syntymistä. Rkp haluaa, että kotipalvelu myös voisi olla pelastus lapsiperheille hankalissa tilanteissa.

Kokkolassa myös lapsiperheet saavat kotipalvelua tilanteissa, joissa vanhemman tai vanhempien muuten olisi vaikea selviytyä.

Hyvä elämänlaatu pitää sisällään oikeuden saada äidinkielistä palvelua. Yhteiskunnan täytyy taata tämä oikeus. Voi olla kohtalokasta, jollei lääkärin luona, sairaalassa olon aikana ja muussa laitoshoidossa saa puhua äidinkieltään.

Rkp haluaa, että suomalainen vanhustenhoiva ja -hoito jatkossakin on maailman parhaita.

Parempi ympäristö

Rkp:lle Itämeren ja saariston ympäristön koheneminen on tärkeää. Se on tehtävissä vähentämällä eri päästölähteiden kuormitusta. Haja-asutuksen jätevesien puhdistusta koskeva asetus tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Kymmenen vuoden kuluessa kaikkien haja-asutusseutujen kotitalouksien tulee puhdistaa jätevetensä. Tämä edellyttää kunnilta asiallista ja riittävää tiedotusta tekniikasta sekä aktiivista otetta. Kunnilla on velvollisuus saattaa viemäriverkostonsa asutuksen ulottuville.

Emme voi loputtomiin kasvattaa jätevuoria. Sen takia pitää ottaa käyttöön uutta tekniikkaa. Jätehuoltoa täytyy tehostaa niin, että kunnat suunnittelevat eri jätemateriaalien keräyspisteet mahdollisimman käyttäjäystävällisiksi. Kaatopaikkojen metaanikaasu tulee ottaa talteen energian tuotantoon.

Kaikki kunnat kantavat vastuuta hiilidioksidin päästöjen vähentämisestä. Järkevällä suunnittelulla ja tukemalla vähäenergiaratkaisuja kunta voi vaikuttaa päästöihin. Rkp haluaa kuntien huomioivan kestävän kehityksen suunnittelussaan. Kaupungeissa pitäisi asutus, palvelut ja työpaikat suunnitella samalle alueelle, jos mahdollista. Julkinen liikenne tulee suunnitella rinnakkain muun yleis- ja asemakaavoituksen kanssa.

Ihmiset ja eläimet tarvitsevat puhdasta ja monimuotoista luontoa voidakseen hyvin. Tämä on saavutettavissa kestävällä metsänhoidolla ja suunnittelulla, joka säilyttää arvokkaat kulttuurialueet ja maisemat sekä yhtenäiset viheralueet. Rakennettu ympäristö on keskeinen osa kunnan hyvinvointia. Rkp pyrkii ihmisläheisiin ratkaisuihin mieluummin kuin maiseman ja kokonaisympäristön rikkoviin anonyymeihin rakennusmassoihin.

Kuntien pitää toiminnassaan priorisoida uusiutuvia energianlähteitä ja energiansäästöä. Bioenergia soveltuu erikokoisten yhdyskuntien energiamuodoksi. Rkp haluaa ympäristöä huomioitavan kuntien tehdessä julkisia hankintoja. Koulut voivat myös valita paikallisesti tuotettuja raaka-aineita koulukeittiöihinsä.

Rkp haluaa, että kiinnitetään enemmän huomiota muun muassa päiväkotien, koulujen ja vanhainkotien sisämiljööseen. Kenenkään ei pidä joutua oleskelemaan homeen vaurioittamissa julkisissa rakennuksissa.

Rkp haluaa, että ympäristökasvatusta painotetaan koulujen opetussuunnitelmissa. Kuntien pitää tiedottaa hyvin asukkailleen ympäristöasioista.

Mielekäs vapaa-aika!

Vapaa-aika on tärkeä, jotta ihmiset voivat toteuttaa itseään, harrastaa liikuntaa tai vain rentoutua. Vapaa-aikana perhe voi kokoontua yhdessä nauttimaan yhteisistä kiinnostuksen aiheista tai solmimaan uusia kontakteja. Kunta voi olla mukana luomassa helposti saavutettavia, puoleensavetäviä ja edullisia vapaa-ajan, yhdessäolon ja liikunnan ympäristöjä esimerkiksi yleisten liikuntapaikkojen, uimarantojen, kuntopolkujen, kirjastojen ja kokoontumistilojen muodossa.

Rkp:n mielestä nuorisolla ja lapsilla on oltava oikeus mielekkääseen vapaa-aikaan. Kunnat voivat itse tai yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa tarjota heille mielekästä tekemistä.

Kemiössä nuorisokin sai äänensä kuuluviin uutta virkistysaluetta suunniteltaessa.

Eri sektoreiden nuorisotyö täydentää toinen toistaan. Tässäkin meidän on varmistettava että kaikilla lapsilla on yhtäläiset osallistumismahdollisuudet. Rkp haluaa kuntien jakavan voimavarojaan tasapuolisesti pojille ja tytöille suunnattuun vapaa-ajantoimintaan.

Kirjastot ovat tiedon ja kulttuurin välittäjiä. Kirjastot tarjoavat palvelujaan kaikille kuntalaisille ja niistä tulee usein kunnan olohuoneita. Kaksikielisissä kunnissa niiden tulisi voida tarjota hyvää palvelua kummallakin kielellä. Ja kirjastojen on palveltava myös maahanmuuttajia.

Kulttuurin luominen tai tilaisuus nauttia siitä synnyttää yhteisyyttä, stimuloi luovuuttamme ja avaa uusia näköaloja. Rkp:ssä tiedämme, että kulttuuri ja urheilu ovat ihmiselle ja yhteiskunnalle tärkeät. Kulttuuritarjonnalla on merkitystä myös yritysten valitessa, mille paikkakunnalle sijoittuvat.

Rkp haluaa, että kunnissa laaditaan kulttuuristrategiat, jotka myös ottavat huomioon eri kielet ja vähemmistöryhmät. Kulttuuristrategian tulee rohkaista ja edistää moninaisuutta sekä lisätä ihmisten ymmärrystä toisiaan kohtaan. Tällä tavoin hyvä kulttuuristrategia voi tukea päätöksentekoa.

Kulttuurin saavutettavuus on tärkeää yhtä hyvin kaupunkiympäristössä kuin maaseudulla. Strategia, joka toimii toisessa ympäristössä, ei välttämättä toimi toisessa. Siksi erilaiset strategiat ovat tarpeen eri puolilla maata.

Toimivat kunnat

Toimiva demokratia edellyttää osallisuutta ja osallistumista. Rkp:n mielestä tärkeimmät päätökset tulee aina tehdä vapaiden ja yleisten vaalien kautta muodostetuissa elimissä tai näille valituille elimille välittömässä vastuussa olevissa elimissä. Kuntalaisten tulee voida kokea, että heidän valitsemansa edustajat ovat lähellä. Siksi on tärkeää, että myös nuoret kokevat voivansa vaikuttaa päätöksiin, esimerkiksi nuorisovaltuuston kautta.

Rkp:n aloitteesta Espooseen perustettiin nuorisovaltuusto.

Kunnalla ei ole olemassa ihannekokoa. Rkp uskoo kunnalliseen itsehallintoon ja on sitä mieltä, että mahdollisten kuntaliitosten on tapahduttava vapaaehtoisesti. Rkp:n mielestä kunnan pitäisi itse saada päättää, miten se haluaa organisoida ylimmän johtonsa. Jos se kunnasta on välttämätöntä ja taloudellisesti kestävää, pitäisi sillä olla mahdollisuus palkata kokoaikaisia poliitikkoja johtoonsa, esimerkiksi Ruotsin mallin mukaisesti. Riippumatta kunnan koosta ja sijainnista täytyy sen asukkailla olla oikeus hyvään palveluun kaikkialla maassamme. Pienet kunnat voivat järjestää palvelunsa yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Palveluissa, suunnittelussa ja elinkeinoasioissa yhteistyö takaa sen, että kunnat pysyvät edelleen elinvoimaisina.

Pernajassa on onnistuttu luomaan hyvää vuorovaikutusta asukkaiden ja päättäjien välillä. Ihmisiä kuunnellaan ja heidän näkökohtiaan otetaan suunnittelussa huomioon -siksiköhän kunnan asukasluku kasvoi 1,3 % viime vuonna?

Koska suuri osa arjellemme tärkeät palvelut ovat kuntien järjestämät, on annettava kunnille ja kuntainliitoille edellytykset hoitaa peruspalvelut molemmilla kotimaisilla kielillä.

Rkp haluaa, että kunnat ovat edelläkävijöitä myös henkilöstöhuoltokysymyksissä. Kunta pystyy vaikuttamaan siihen, miten hyvin sen oma henkilökunta voi. Rkp:n mielestä kakkien kuntien pitää laatia tasa-arvoa, työolosuhteita ja työkyvyn ylläpitoa edistävä henkilöstöpoliittinen ohjelma. Tyytyväinen ja motivoitunut henkilöstö on paras tapa saavuttaa tuloksia.

Helsingin kaupunki on voinut taata, että rakennuslupa-anomus käsitellään kuukaudessa.

Haluamme, että koko maa voi elää. Hyvin toimivat liikenneyhteydet ovat välttämättömät taloudelliselle toiminnalle, mutta myös eristymisen torjumiseksi. Vain toimivien yhteyksien avulla voidaan luoda houkuttelevia työpaikkoja koko maahan. Toimivilla yhteyksillä tarkoitamme myös mahdollisuuksia laajakaistaisiin Internet-liittymiin, nykyaikaisia matkapuhelinpalveluja ja digitaalisen television saatavuutta.

Närpiön kaupunki osallistuu hankkeeseen, joka mahdollistaa laajakaistayhteydet kaupungin kaikille asukkaille.

Hyvin toimiva joukkoliikenne, jossa panostetaan ympäristöystävällisempiin polttoaineisiin ja raideliikenteeseen, missä tämä on mahdollista, on tarpeen henkilöautoliikenteen kasvun pysäyttämiseksi ja ilmansaasteiden vähentämiseksi. Haluamme, että liikennesuunnittelu hoidetaan yhteistyössä naapurikuntien kanssa ja asukkaita kuunnellen. Liikennesuunnittelun täytyy myös ottaa huomioon niitä, joiden on vaikea liikkua vammaisuuden takia, sekä kehittää lapsille turvallisia ratkaisuja.

Erityisesti pitkäaikaistyöttömille sosiaali- ja terveydenhoitosektorin ja työvoimatoimistojen sujuva yhteistyö on hyvin tärkeää. Kunta voi myös toimia kehitysvammaisten ja muiden vajaatyökykyisten kontaktilinkkinä työmarkkinoille. Uusi laki sosiaalisista yrityksistä, joita voi toimia kolmannella sektorilla tai täysin yksityisinä, pystyy tarjoamaan laajempia työllistämistilaisuuksia.

Toimiva yrityselämä luo kuntaan perusedellytyksiä kuten työpaikkoja ja toimeentulotilaisuuksia. Kunnan täytyy tukea paikkakunnan yrityksiä ja olla niiden kanssa yhteistyössä. Kunnan on tarjottava yrityksille niiden tarvitsema infrastruktuuri: tontteja, kunnallistekniikkaa ja liikenneyhteyksiä. Kunta voi tehdä yhteistyötä yritysten kanssa myös tila-, koulutus- ja asuntoasioissa. Kunnalla tulee olla hyvät yhteydet yrittäjiin ja toimia yritysystävällisen ilmapiirin puolesta paikkakunnalla.

Tammisaaressa on jo monen vuoden ajan kuukausittain järjestetty kaupungin ja yrittäjien tapaamisia. Lisäksi kaupungin johto ja yrittäjäjärjestöt pitävät yhteiskokouksia pari kertaa vuodessa.

Oma kieli

Uusi kielilaki muodostaa perustan elävälle kaksikielisyydelle. Rkp seuraa aktiivisesti lain toteutumista ja toimivan kielikäytännön muotoutumista tulevaisuutta ajatellen. Tarvitaan erityisratkaisuja, jotta palvelut saavuttavat saman tason ruotsiksi kuin suomeksi. Rkp haluaa, että kunta palvelee sinua äidinkielelläsi.

Rkp tukee voimakkaasti oikeutta täydelliseen palveluun ruotsin kielellä Suomessa. Ruotsin kielen asiat eivät hoidu itsestään, vaan ne vaativat jatkuvaa poliittista valmiutta. Yhteistyö yli kielirajan ja toisen kieliryhmän tarpeiden ymmärtäminen ovat perusedellytys sille, että meillä säilyy ruotsi elävän kielenä hallinnossa, opetuksessa, hoitoalalla ja oikeuslaitoksissa. Myös yksityisyrityksille, ennen kaikkea palvelualalla, pitää painottaa ruotsinkielisen viestinnän ja toiminnan tarvetta. Ruotsia enemmistökielenä puhuvilla paikkakunnilla on turvattava myös suomenkielisen väestön oikeus omakieliseen palveluun.

Koulut ovat tärkeitä kielen kasvattajia ja kulttuurin kantajia. Yhä useammissa perheissä puhutaan sekä suomea että ruotsia. Ruotsinkielinen päivähoito ja koulu ovat ratkaisevassa asemassa lasten kaksikielisyyden ja identiteetin vahvistajina. Rkp haluaa suomenruotsalaisen koulun olevan kilpailukykyinen ja tarjoavan parasta mahdollista opetusta.

Jotta useammalla lapsella olisi mahdollisuus aloittaa koulu ruotsin kielellä, pitää ruotsin kieltä alkaa tukea voimakkaasti jo päivähoidossa. Heikosti ruotsia puhuvien lasten vanhempia pitää informoida, niin että he ovat tietoisia vaatimuksista, jotka kohdistuvat lapseen ja kotiin, kun opetus- ja koulukielenä on ruotsi. Rkp haluaa, että kaksikielisten kuntien koulut ottavat huomioon kaksikielisten lasten kieltenopetustarpeet. Kielikylpy antaa hyvän pohjan elävälle kielelle.

Emme myöskään saa unohtaa, että jo vahvan kielitajun saaneilla ruotsinkielisillä lapsilla on oikeus osaamistasonsa mukaiseen mielekkääseen äidinkielenopetukseen. Tässäkin kouluille on annettava edellytykset eriyttää opetusta.

Suuri osa esimerkiksi Helsingin ruotsinkielisten koulujen ruotsinkielisistä oppilaista osallistuu äidinkielenomaiseen suomen kielen opetukseen.

Tarvitsemme lisää yhteisiä kanavia ja lisää areenoita, joilla kokoontua - areenoita, jotka luontevalla tavalla keräävät samaa kielitä puhuvia nuoria, koska se on hauskaa. Tulisi luoda ruotsinkielisiä tiloja ja kokoontumispaikkoja aikuisille.

Kaksikielisissä kunnissa tulee esityslistat, Internet-sivustot ja muu tiedotusaineisto tehdä kummallakin kielellä. Johdonmukaista ja aitoa kaksikielisyyspolitiikkaa harjoittavat kunnat ansaitsevat rohkaisua esimerkiksi valtiontukien muodossa.