Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SFP/605

Ruotsalainen kansanpuolue

Yrityspoliittinen ohjelma


  • Puolue: Ruotsalainen kansanpuolue
  • Otsikko: Yrityspoliittinen ohjelma
  • Vuosi: 2003
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

[RKP: Yrityspoliittinen ohjelma 2003]

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto
1.2 Yrittämisen työllistävät vaikutukset
1.3 Verovaikutukset
1.4 Aluepoliittiset vaikutukset

2. Välttämättömät toimenpiteet
2.1 Verotus
2.2 Sukupolvenvaihdosten helpottaminen
2.3 Asennekasvatus
2.4 Naisyrittämisen edistäminen
2.5 Muita toimenpiteitä

3. Yhteenveto

1. Johdanto

Jotta Suomen yhteiskuntatalous kehittyisi suotuisasti, meidän täytyy luoda yrittäjyysyhteiskunnalle parhaat mahdolliset edellytykset. Tällä tarkoitamme yhteiskuntaa, jossa yksityistä yritystoimintaa eivät estä tai jarruta kankea byrokratia, tasa-arvon puute tai vinoutuneet asenteet vaan jossa sen sijaan yritämme kaikilla tasoilla edistää elinvoimaisia pienyrittäjäverkostoja.

Haluamme luoda myönteisen hengen sekä tahdon kehittää yrittämisen mahdollisuuksia Suomessa. Maan tulevan hyvinvoinnin kannalta on mitä tärkeintä satsata yrittämiseen. Myönteisen kehityksen eräs keskeinen edellytys on asennekasvatus.

Vero- ja osakeyhtiölakeja tulee kehittää yritysten oloja ajatellen. Työmarkkinarakenteet eivät ota huomioon pienyrittäjän tilannetta. Suuria esteitä ovat byrokratiaviidakko ja Suomessa vallitseva tiedonpuute siitä, mikä on yritysten todellisuus.

Alle kymmenen työntekijän yrityksiä sanotaan mikroyrityksiksi, 10-50 työntekijän yrityksiä pienyrityksiksi ja 51-250 työntekijän yrityksiä keskisuuriksi.

1.2 Yrittämisen työllistävät vaikutukset

Ennen kaikkea vahvan yritystoiminnan kautta voimme luoda uusia työpaikkoja. Siksi Suomen on oltava maa, jossa kannattaa toimia yrittäjänä, jossa kannattaa tehdä työtä ja jossa kotimaiset tuotteet ovat kilpailukykyiset, maa joka tarjoa monipuolisia kehittymisen mahdollisuuksia niin suurille kuin pienille ja keskikokoisille yrityksille.

Suomessa on 220 000 yritystä, joista 99,8 %:ssa on alle 250 työntekijää. Yksityisen sektorin työpaikoista valtaosa on juuri näissä yrityksissä. Suomi tarvitsee pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Nämä yritykset saavat aikaan joustavan yhteiskunnan, joka reagoi nopeasti muutoksiin.

Kansantalous ja työllisyysaste riippuvat ratkaisevassa määrin yritystoiminnasta. Pk-yritysten merkitys maan työllisyydelle on jo nyt laaja. Pienyritykset vastaavat n. 60 %:sta yksityissektorin työpaikoista.

Parantamalla yrittäjien toimintamahdollisuuksia ja yrittämisen ilmastoa luomme paremmat lähtökohdat sille, että yritysten työllistävä vaikutus kasvaa edelleen.

[TAULUKKO]

1.3 Verovaikutukset

Yritykset ja elinkeinoharjoittajat ovat suuria veronmaksajia. Vuonna 2001 vero- ja maksutulot yrityksistä olivat 5602 miljoonaa euroa, yrittäjiltä ja peruselinkeinojen harjoittajilta ne olivat 1357 miljoonaa euroa. Tämä lisäksi voidaan todeta, että suuri osa veroa maksavista palkansaajista työskentelevät pienissä tai keskisuurissa yrityksissä.

[TAULUKKO]

1.4 Aluepoliittiset vaikutukset

Maakunnissamme on vahvaa yrittäjähenkeä. Niiden vauraus ja hyvinvointi on riippuvainen yrittäjyydestä. Vahva yritystoiminta vähentää kunnan haavoittuvuutta. Tässä asiassa on tärkeää että maan eri alueet ja niiden kunnat positiivisella tavalla haluavat olla mukana satsaamassa yrityksiin ja luomassa näiden toimintaedellytyksiä. Tähän vaaditaan satsauksia elinkeinorakenteeseen, infrastruktuuriin ja yhteyksiin, kunnallisin palveluihin, markkinointiin ja myönteiseen yrittäjyysilmastoon. Meidän täytyy löytää maan eri alueille omat liiketoiminnalliset erikoisalamme - näin voimme saavuttaa monipuolisemman toimialarakenteen. Tarvitaan myös kuntien välistä yhteistyötahtoa sekä voimakasta kehittämisen tunnetta ja tahtoa. Lisäksi tarvitaan tietoisuutta niistä synergiavaikutuksista, jotka ovat luotavissa kaupungin ja maaseudun välille. Satsaamalla aktiivisesti nuorten yrittäjyyteen ja tekemällä tietoisesti työtä myönteisten yrittämistä koskevien asenteiden eteen voimme saada nuoria hyvin koulutettuja halukkaiksi ryhtymään yritystoimintaan maakunnissa. Esimerkiksi mainittakoon Oulu merkittävänä tietotekniikan ja -viestinnän keskuksena.

2. Välttämättömät toimenpiteet

Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä tulisi madaltaa. Ei saada aikaan suuria muutoksia vain hienosäätämällä lainsäädäntöä. Vaaditaan muitakin toimia. Haluamme osoittaa joitakin toimenpiteitä, jotka voivat parantaa yrittäjien elinoloja.

2.1 Verotus

Jos haluamme luoda Suomeen uusia työpaikkoja sitä kautta, että maahan syntyy lisää yrityksiä, tarvitaan muutoksia verotukseen, yrittäjien sosiaaliturvaan ja asennekasvatukseen. Hyvä tapa houkutella yrittäjäksi on suotuisa verotus. Verojärjestelmän täytyy olla ennakoitavissa ja vakaa mahdollistaakseen pienyritysten taloussuunnittelun.

Meidän tulee saada aikaan yhtenäinen verokäytäntö maan kaikkiin osiin. Veroviranomaisilla ei saa olla oikeutta hylätä taannehtivasti pienyrittäjän yrittäjäasemaa tapauksissa, joissa yrittäjä ei ole täyttänyt kaikkia yrittäjän velvollisuuksia. Tässä suhteessa menettely vaihtelee suuresti veropiiristä toiseen. On lukemattomia muitakin esimerkkejä veroviranomaisten nuivasta ja epäilevästä suhtautumisesta yrittäjiin.

Suunniteltu verouudistus osinkojen kaksoisverotuksineen ym. on huono. Tällainen kaksoisverotus iskisi entistäkin kovemmin pienyrittäjiin, silloin kun heidän yritysmuotonaan on osakeyhtiö.

Uudistus merkitsisi selvää huononnusta ainakin pienyrittäjille. Nykyinen järjestelmä antaa yrityksille mahdollisuuden kehittää oikeansuuntaista, suotuisaa vakautta. Kaksoisverotus voisi johtaa osinkotuloutuksen maksimointiin, mikä ei ole yrityksille myönteistä.

Yritys, jonka liikevaihto alittaa 8500 euroa vuodessa, vapautuu tänä päivänä lisäarvoverosta. Liikevaihdon ylittäessä 8500 euroa tulee lisäarvovero maksaa koko summasta, myös ensimmäisistä 8500 eurosta. Tämä nykyinen jyrkkä ja epätarkoituksenmukainen raja, joka osaltaan lisää harmaan talouden epäreilua kilpailua ja vie pienyrityksiltä kiinnostuksen kasvaa, täytyy saada pois. Tämä voidaan aikaansaada järjestelmällä, jossa perusvähennys on 3000 euroa - 0,5 x (myynnin lisäarvovero - ostojen lisäarvovero). Rkp:n mielestä tämä liukuvarajainen järjestelmä osaltaan toisi kohtuullisemmat toimintaedellytykset pienyrityksille.

2.2 Sukupolvenvaihdosten helpottaminen

Suomessa perheyritykset muodostavat yli 70 % kaikista yrityksistä ja ne työllistävät 60 % työvoimasta. Myös yrittäjien joukossa alkavat suuret ikäluokat saavuttaa eläkeiän. Tämä tarkoittaa sitä, että sukupolvenvaihdos viiden vuoden sisällä tulee ajankohtaiseksi joka neljännessä yrityksessä. Enemmän kuin 60 000 yritystä ovat sukupolvenvaihdoksen edessä.

Jotta yritysten lukumäärä ei vähenisi jyrkästi Suomessa, meidän tulee tehdä sukupolvenvaihdosten toteuttamisesta edullinen ja helppo. Tämä on korkeimman prioriteetin yhteiskuntakysymys ajatellen yritystoiminnan ja työllistymisen jatkumista.

Sukupolvenvaihdosta edistetään luopumalla lahjaverosta ja perkaamalla perintöverolainsäädäntöä sekä luomalla edullisia rahoitusinstrumentteja yritysten jatkajiksi aikoville.

2.3 Asennekasvatus

Nuorten yrittäjyys

Vielä tänäkin päivänä on jäljellä kielteisiä asenteita ja yrittämisen vastustusta, mikä ilmenee vastarintana pieniä ja keskisuuria yrityksiä ohjaavien säännöstöjen muutoksia vastaan. Huomisen yhteiskunnan luomme myönteisin asentein yrittämiseen ja yrittäjyyteen. Pienessä mittakaavassa on jo saatu aikaan yrittäjyyskasvatusta, mutta sitä pitää kehittää ja sisällyttää peruskoulun ala- ja yläasteen, keskiasteen koulutuksen ja korkeakoulutason opetussuunnitelmiin.

Kaikille on opinnoissaan, työssään ja loppuelämässään hyötyä yrittäjyyttä koskevista tiedoista. Samalla opitaan ottamaan vastuuta itsestään, teostaan ja taloudestaan. Kaupallisen koulutuksen saaneiden nuorten, eritoten ekonomien ja tradenomien, joukosta huomattavan harva valitsee yrittäjyyden. On tärkeää saada nuoret yleensäkin, ja aivan erityisesti tämän koulutuksen saaneet nuoret, suuremmassa määrin näkemään yrittämisessä painavan vaihtoehdon. Tietenkin on samalla sopeutettava ammattikoulutus kysyntään ja tulevaisuuden tarpeisiin. Useampien nuorien houkuttelemiseksi tulee heidän riskirahoitusmahdollisuuksiaan lisätä.

Muu yhteiskunnallinen asennekasvatus

Riskinotto ja pyrkimys taloudelliseen hyötyyn kuuluvat yrittämiseen. Potentiaalinen voitto muodostaa vastapainon yrittämisen riskille. Yrittäjällä täytyy katsoa olevan moraalinen oikeus menestyä taloudellisesti. Meidän täytyy vaikuttaa tämän asenteen voimistamiseksi kaikissa ihmisissä suomalaisessa yhteiskunnassa.

2.4 Naisyrittäjyyden edistäminen

Suomessa on naispuolisten yrittäjien määrä laskenut. Naisten osuus yrittäjistä on vain kolmannes, ja 1990-luvulla ovat naisyrittäjät keskittyneet henkilökohtaisiin palveluihin. Viime vuosina on tullut naisyrittäjiä myös korjauspalveluihin ja yrityspalveluihin.

Pitäisi selvittää miten eri yritystuet ovat edistäneet naisten yrittäjyyttä tai työllistymistä tai miten ne ovat vaikuttaneet naisten toiminta- ja elinmahdollisuuksiin maamme eri osissa.

Naisten yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä voidaan madaltaa:

  • rohkaisemalla naisyrittäjyyden edistämistä ja itsetyöllistymistä kaupungeissa ja maaseudulla, elinvoimaisten yritysten ja uusien, pysyvien työpaikkojen sekä yritysverkostojen syntymiseen ja kehittämällä paikallista ja alueellista neuvontaa.
  • kehittämällä edelleen naisyrittäjien erityisiä rahoitusinstrumentteja
  • kehittämällä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen mahdollisuuksia, esim. yritysten lomittajapalvelujen avulla.

2.5 Muita toimenpiteitä

  • Työttömiksi joutuvia yrittäjiä ja heidän perheenjäseniä syrjitään työttömyyskorvausten maksatuksen yhteydessä . Yrittäjän perheenjäsenen täytyy nauttia samoja oikeuksia toimeentulotukeen kuin palkansaaja.
  • Suomen Yrittäjien edustajien on saatava osallistua tulopoliittisiin neuvotteluihin ja palkkoja, veroja, työnantajamaksuja, työsuhdesuojaa, työeläkkeitä jne. koskevaan päätöksentekoprosessiin samoin ehdoin kuin suurteollisuudet ja työntekijöiden edustajat.
  • Yrittäjillä on oltava oikeus samoihin sairaspäivärahan ja työttömyyskorvauksen maksattamisen karenssiaikoihin kuin palkansaajilla on.
  • Yrityksen käynnistämisen byrokratiaa tulee yksinkertaistaa ja enemmän tietoa tulee olla saatavilla Internetissä.
  • Valtion resursseja tulisi käyttää erityisesti pienyrityksille tarkoitettujen edullisten takuuinstrumenttien ja helposti saatavilla olevan riskirahoituksen kehittämiseksi.
  • Byrokratian yksinkertaistaminen tulee toteuttaa yhteiskunnan taloutta suuremmin rasittamatta ns. yhden luukun periaatetta noudattaen.
  • Pienyritykset pakotetaan julkistamaan tilinpäätöksensä. Tämä tekee niistä haavoittuvat suhteessa suuriin ketjuihin, jotka voivat piilottaa yksiköidensä kulut ja tulokset koko yhtymän tilinpäätökseen.
  • Osakeyhtiö vaatii 8000 euron peruspääoman. Tämä on paljon rahaa monelle mikroyritykselle. Pitää olla mahdollista perustaa pieniä osakeyhtiöitä pienemmän osakepääoman turvin.

3. Yhteenveto

On tärkeää kiinnittää huomio siihen, etteivät yritysystävällinen ja yrittäjäystävällinen politiikka välttämättä ole sama asia. Suuryritysten lähtökohdat ovat täysin eri kuin pienyritysten. Yritysystävällinen politiikka luo edellytyksiä yritysten menestykselle. Yrittäjäystävällinen politiikka on omiaan luomaan turvaa ja hyvinvointia niille ihmisille, jotka toimivat yksityisyrittäjinä.

Yrittämisen kiinnostavuutta tulee nostaa ja yritystoiminnan tärkeää roolia työllistävänä tekijänä tulee arvostaa aiempaa enemmän.

Yritystoiminta on hyvinvointimme perusta niin verotulojen kuin työllistämisen kannalta. Meidän tulee helpottaa yritysten, erityisesti pienten ja keskikokoisten yritysten, mahdollisuuksia harjoittaa tervettä taloudellista toimintaa.