ENERGIA JA TEOLLISUUS

Sininen linja energia- ja teollisuuspolitiikkaan

Sininen energia- ja teollisuuspolitiikka yhdistää tehokkaan energiantuotannon ja ympäristöystävällisyyden. Johdonmukaisella, pitkäjänteisellä ja uudistavalla energia- ja teollisuuspolitiikalla lisätään talouskasvua ja työllisyyttä sekä vähennetään haitallisia päästöjä.

Energiapolitiikkaamme nojaa kolmeen pilariin, jotka ovat kotimaisuus, kohtuuhintaisuus ja ympäristöystävällisyys. Toimivat energiamarkkinat, huoltovarmuus ja päästöjen vähentäminen ovat keskeisiä tavoitteita energiapolitiikassamme. Energia tulee tuottaa ja käyttää mahdollisimman puhtaasti, älykkäästi ja tehokkaasti.

Teollisuuspolitiikkamme tavoitteena on varmistaa suomalaisen teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky, vähentää Suomen riippuvuutta tuontienergiasta ja turvata suomalaisia työpaikkoja. Menestyäkseen Suomen on hallittava teknologista muutosta, panostettava kansalaisten monipuoliseen osaamiseen ja pysyttävä teknologian edelläkävijänä.

Siniset esittää:

• Käytetään kotimaista energiaa. Suositaan energiamuotoja, jotka soveltuvat etenkin Suomessa tuotettaviksi. Edistetään biokaasun tuotantoa. Vahvistetaan purun ja kuoren kilpailukykyä metsähakkeeseen nähden sahojen tilanteen parantamiseksi. Vähennetään turpeen käytön ympäristövaikutuksia. Turpeella on jatkossakin tärkeä rooli tuki- ja huoltovarmuuspolttoaineena. Lisätään myös vesivoimaa, joka on merkittävä päästötön säätövoiman lähde Suomessa.
• Parannetaan sähkön huoltovarmuutta ja huolehditaan kyberturvallisuudesta. Suomen tulee lisätä omaa sähköntuotantoa. Integroimalla Suomi paremmin eurooppalaisiin sähkömarkkinoihin voidaan myös lisätä sähkön huoltovarmuutta ja vähentää sähkökatkoja. Häiriötilanteissa sähkön saantia voitaisiin turvata myös hyödyntämällä hajautettua energiantuotantoa suurten keskitettyjen voimalaitosten sijaan.
• Panostetaan uusiutuvan energian kehittämiseen ja tuetaan suomalaisia innovaatioita. Sähköntuotannon sijaan tulisi ensisijaisesti tukea uusien ja puhtaiden teknologioiden kehittämistä. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on, että energiantuotannon investoinnit tapahtuisivat markkinaehtoisesti, ilman valtion yritystukia.
• Pidetään energian hinta kohtuullisena. Niin teollisuuden kuin yksittäisen kuluttajankin näkökulmasta on tärkeää, että saatavilla on kohtuuhintaista vähäpäästöistä energiaa, jonka kotimaisuusaste on korkea. Tämä tukee samalla energiaomavaraisuutta. Sähkön siirtohintojen nousuun on puututtava.
• Edistetään kiertotaloutta. Panostetaan energia- ja materiaalitehokkuuteen ja hukkalämmön hyödyntämiseen. Nämä panostukset säästävät luonnonvaroja, vähentävät päästöjä ja tuovat myös taloudellista säästöä sekä luovat liiketoimintamahdollisuuksia.
• Rakennetaan turvallista ydinvoimaa. Ydinenergia on tällä hetkellä tärkeä teknologia, jolla voidaan tuottaa hiilipäästötöntä sähköä. Ydinturvallisuudesta tulee huolehtia kaikkialla maailmassa. Siniset ovat avoimia pienydinvoiman mahdollisuuksille alueellisena energiaratkaisuna. Myös tulevaisuuden ratkaisuja, kuten fuusioenergiaa, tulee tutkia.
• Huolehditaan toimivasta logistiikasta. Kilpailukykyinen teollisuus tarvitsee toimivan liikenneverkon metsätieltä valtaväylälle. Koko liikenneverkkoa on ylläpidettävä ja kehitettävä pitkäjänteisesti. Kuljetuskustannusten noususta kärsii moni teollisuuden ala, joten ne on pidettävä kurissa. Myös raskaan liikenteen tulee osallistua päästöjen vähentämiseen.
• Käytetään metsävaroja monipuolisesti ja kestävästi. Maamme runsaita luonnonvaroja on käytettävä kestävällä tavalla suomalaisten itsensä hyväksi. Suomen tulee olla edelläkävijä kestävässä metsätaloudessa. Tänä päivänä metsäteollisuus ei ole vain sellua ja paperia, vaan monipuolisia biotalouden tuotteita, joilla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja, kuten muoveja. Panostetaan pitkälle jalostettuihin tuotteisiin, sellun tuotekehitykseen ja puurakentamisen edistämiseen.
• Viedään suomalaista osaamista maailmalle Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, joka on ratkaistava yhteisesti ja tasapuolisesti osallistuen. Suomi voi tehdä osuutensa parhaiten ja toimia suunnannäyttäjänä viemällä suomalaista teknologiaa ja osaamista maailmalle. Samalla voimme luoda kasvua ja työllisyyttä suomalaisille.
• Suomeen kaivostoiminnan valtionyhtiö. Kaivostoiminnan hyötyjen ei saa antaa valua ulkomaille. Suomeen tulisi perustaa kaivostoiminnan valtionyhtiö. Suomalaisten hyötyä kaivostoiminnasta lisätään myös ottamalla käyttöön kohtuullinen rojalti eli käyttöoikeuskorvaus, joka jaettaisiin valtion, paikallisyhteisön ja maanomistajan kesken. Tämän lisäksi tulisi uudistaa vanhanaikainen valtausjärjestelmä ja verotus sekä ottaa käyttöön rahastojärjestelmä, josta otetaan varat mahdollisten ympäristövahinkojen hoitamiseen, jotta niiden korjaaminen ei jää veronmaksajien kontolle.
• Lisätään energiapalveluja ja pientuotantoa. Uudistuakseen energiasektori tarvitsee uusia palveluita ja niiden tuottajia. Esimerkiksi älykkäällä sähköjärjestelmällä vaihteleva sähköntuotanto ja -kulutus voitaisiin sovittaa tehokkaasti yhteen ja samalla hillitä sähkölaskun kallistumista. Älykkäissä järjestelmissä esimerkiksi sähköautot voisivat toimia akkuina ja tarvittaessa syöttää sähköä takaisin verkkoon. Suomalaisia tulisi kannustaa uusiutuvan energian pienimuotoiseen ja hajautettuun tuotantoon esimerkiksi kotiin asennetuilla aurinkopaneeleilla. Uusiutuvan energian tuottamisen pitäisi olla mahdollista kaikille.
• Tartutaan uusiin mahdollisuuksiin lisäämällä tutkimusta ja koulutusta. Tekoäly, digitalisaatio, alustatalous ja robotisaatio muokkaavat monia teollisuudenaloja. Jotta suomalaisille riittää jatkossakin töitä, muunto- ja täydennyskoulutusta on lisättävä ja suomalaisia yrityksiä kannustettava tutkimuksen ja tuotekehityksen lisäämiseen. Myös koulutustarjonnassa on tunnistettava kansalliset osaamisalueet, kuten biotalous. Suomen tulee olla kärkimaa tekoälyn hyödyntämisessä ja massadatan hallinnassa.