Suomen Kansan Demokraattisen Liiton Periaateohjelma

Hyväksytty SKDL:n 8.liittokokouksessa Helsingissä 13.5.-15.5.967.

SUOMALAINEN YHTEISKUNTA TÄNÄÄN

Rakenteellinen ja henkinen murros

Toisen maailmansodan jälkeisenä kahtena vuosikymmenenä suomalainen yhteiskunta on kokenut voimakkaan rakenteellisen ja henkisen murroksen.

Olennaista nykyiselle kehitykselle on teollistuminen ja kaupungistuminen ja siitä aiheutuvat muutokset väestörakenteessa. Maatalousväestöä siirtyy palkkatyöntekijöiksi kaupunkeihin ja asutustaajamiin. Palkkatulosta elävien määrä lisääntyy varsinkin palveluammateissa. Varsinaisen teollisuustyöväestön kasvu hidastuu, ja sen suhteellinen osuus koko väestöstä kääntyy laskuun. Teknillistyvä yhteiskunta tarvitsee yhä enemmän koulutettua työvoimaa, mikä johtaa väestön koulutustason nousuun. Ollaan siirtymässä koulutusyhteiskuntaan.

Henkinen ja tajunnallinen murros merkitsee aikaisemman jäykän ja pysähtyneen yhteiskunnan muuttumista eriytyneeksi ja liikkuvaksi. Se edellyttää suurempaa suvaitsevaisuutta ja henkistä vapautta.

Samanaikaisesti maamme yhteiskunnallisissa olosuhteissa on tapahtunut kehitystä. Kansainvälinen asemamme on vahvistunut. Ystävällisiin idänsuhteisiin perustuva virallinen puolueettomuuspoliittinen linjamme on saanut kansainvälistä tunnustusta. Valtiollinen demokratia on laajentunut ja vakiintunut. Taloudellinen ja sosiaalinen turvallisuus on lisääntynyt. Myös mahdollisuudet saada sivistystä ja koulutusta ovat parantuneet.

Rinnan myönteisen kehityksen kanssa on tapahtunut kansallisrikkauksiemme ja niihin perustuvan vallan yhä suurempaa keskittymistä harvalukuiselle suuromistajien ryhmälle. Se vaikeuttaa yhteiskunnan demokratisoimista, pitkän aikavälin taloudellisen kasvupolitiikan toteuttamista, oikeudenmukaista kansantulon jakamista ja kulttuurin kokonaisvaltaista kehittämistä. Se ylläpitää ja voimistaa tekijöitä, jotka saavat yksityisen ihmisen kokemaan yhteiskunnan ja sen koneiston vieraana, vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevana. Yksilö vieraantuu yhteiskunnastaan.

SKDL ja suomalainen yhteiskunta

SKDL on osallistunut monin tavoin yhteiskuntamme kehittämiseen. Se on vaikuttanut ratkaisevasti nykyisen ulkopoliittisen linjan luomiseen ja kehittämiseen. Sisäpolitiikan alueella se on toiminut kansanvaltaisen kehityksen vauhdittajana. Myös vähävaraisen kansanosan taloudellisten ja sosiaalisten olojen parantamiseen sekä kulttuurielämän kehittämiseen tähtäävä toiminta on ollut tuloksellista.

Tehostaakseen edelleen toimintaansa ja voidakseen ottaa huomioon voimakkaan yhteiskunnallisen kehityksen ja sen esille nostamat uudet ongelmat SKDL on laatinut tämän periaatteellisen ohjelman, jossa on hahmoteltu ne pääperiaatteet, joiden mukaan SKDL haluaa suomalaista yhteiskuntaa kehitettävän.

TÄSTÄ ETEENPÄIN

lähtökohtana nykyinen suomalainen demokratia

Kansanvallan saavutukset

SKDL pitää arvossa suomalaisen kansanvallan saavutuksia, valtiollista itsenäisyyttä, yksikamarista eduskuntaa, yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, suhteellista vaalitapaa, yhdistymis-, kokoontumis-, paino- ja sananvapautta sekä lakko- ja mielenosoitusoikeutta. Ne ovat olennaisilta osin juuri työväenliikkeen toiminnan tulosta. Ja vain laajan vapauden ja kansanvallan oloissa ovat suurimittaiset yhteiskunnalliset uudistukset maassamme mahdollisia.

Ja niiden kehittäminen

Saavutettujen tulosten ja tulevan kehityksen turvaaminen edellyttää valtiollisen demokratian kehittämistä. Kansalaisten mahdollisuuksia osallistua suoranaisesti valtion toimintaan tulee edelleen lisätä.

Yhteiskunnallinen tietoisuus

Yhteiskunnan tulee edistää yhteiskunnallisen tietoisuuden ja aktiivisuuden lisäämistä, jotta valtiollinen demokratiamme ei jää pelkästään muodolliseksi. Kouluissa ja yhteiskunnan hallitsemissa tiedotusvälineissä lisätään aktivoivaa yhteiskunnallista valistusta. Poliittisesti yksipuolisen kaupallisen lehdistön vastapainoksi tuetaan poliittisten puolueiden tiedotustoimintaa.

Eduskuntalaitos

Yhteiskunnan teknillistyessä ja moninaistuessa eduskunnan vaikutusmahdollisuudet ovat vaarassa vähentyä, sillä kansanedustajien edellytykset tehdä mielekkäitä valintoja ja ratkaisuja vaikeutuvat. Siksi luodaan järjestelmä, jonka puitteissa kansanedustajilla on nykyistä parempi mahdollisuus käyttää hyväkseen asiantuntemusta ja tieteellistä tutkimusta.

Eduskunnan mahdollisuuksia talouselämän ja pääomavirtojen valvontaan lisätään. Samoin lisätään eduskunnan vastuuta ja vaikutusta maamme ulkopolitiikan hoidossa. Presidentin ja eduskunnan välisiä valtasuhteita tarkistetaan. Äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta laajennetaan alentamalla ikäraja kahdeksaantoista vuoteen.

Hallintokoneisto

Valtion virkakoneisto on säilyttänyt organisaatiossaan, virkamieskuntansa rakenteessa sekä asenteissa eilispäivän jäänteitä ja muodostunut siten kehitystä jarruttavaksi tekijäksi. Tämä on seurausta siitä, että hallinnon jatkuvuuden ja vakavuuden turvaamisesta on tullut itsetarkoitus. Se ehkäisee myös valtiosäännön sallimien poliittisten suunnanmuutosten toteutumisen käytännössä.

Valtioneuvoston ja virkakoneiston yhdyssiteeksi luodaan poliittisten voimasuhteiden vaihtelua joustavasti noudattava luottamuselinten ja - virkamiesten järjestelmä, jonka avulla hallitussuuntaus käytännössä kanavoidaan hallintoon ja turvataan samalla sen jatkuvuus ja vakavuus.

Hallintokoneistoon luodaan koulutuksen ja demokraattisen nimityspolitiikan avulla kansanvaltainen ja kehitysystävällinen asennoituminen.

Kansanvallan laajentamiseksi lisätään valtion hallinnossa valinnaisten virkojen piiriä. Nyt keskitetysti hoidettavia tehtäviä desentralisoidaan entistä enemmän sekä siirretään sellaisille elimille, joissa kansalaisten olosuhteita tuntevat luottamusmiehet osallistuvat ratkaisuvallan käyttöön.

Oikeusturva

Oikeuslaitoksen kokonaisuudistusta ryhdytään suunnittelemaan ja toteuttamaan. Sen yhteydessä otetaan huomioon mm. seuraavat periaatteet: korkeimpien tuomioistuinten jäsenten valinta siirretään eduskunnalle, esitutkintavaihe uudistetaan ja ulotetaan myös siviiliprosessiin, luodaan järjestelmä, jonka avulla vastaajalla on mahdollisuus saada pätevä oikeusavustaja maksutta käyttöönsä, oikeuskäsittelyä nopeutetaan ja tehostetaan sekä kaupunkien ja maalaiskuntien tuomioistuinjärjestelmä yhtenäistetään.

Myös vanhentunutta oikeuslainsäädäntöä ryhdytään uudistamaan.

Nykyiset rangaistusmuodot ja niiden perustana olevat rankaisemis- ja sovitusperiaatteet ovat monessa suhteessa vanhentuneita ja ristiriidassa nykyaikaisen yhteiskunnan ihanteiden kanssa. Yhteiskunnasta eristämisen sijasta on pyrittävä saamaan yhteiskunnan ulkopuolelle joutuneet takaisin sen pelisääntöjen piiriin.

Suojelupoliisin toiminta saatetaan eduskunnan suoranaiseen valvontaan.

Kielikysymys

Maan ruotsinkieliselle kansanosalle on turvattava sille perustus- ja kielilaeissa sekä Ahvenanmaan itsehallintolaissa säädetyt kansalliset oikeudet. Ruotsinkielisen väestön taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä tarpeita on tyydytettävä samoin perustein kuin suomenkielisen kansanosan. Alue- ja yhteiskuntasuunnittelussa on otettava huomioon myös eri alueiden kielisuhteet.

taloudelliseen kansanvaltaan

Yhteiskuntapolitiikan perusta

Poliittinen vallankäyttö ei ole ainoa alue, jolla ihmiseen kohdistuvaa valtaa omataan ja käytetään. Poliittinen vallankäyttö ei myöskään ole riippumaton vallankäytön muista puolista.

Talouselämä muodostaa yhteiskuntapolitiikan perustan. Kansanvalta ei meillä kuitenkaan ylety talouselämän alueelle. Siellä vallitsee edelleen harvainvalta. Kansa ei voi valita niitä, jotka tekevät tärkeitä taloudellisia päätöksiä. Päätöksentekijät eivät myöskään ole vastuussa niille, joita päätökset koskevat.

Taloudellisen mahdin keskittyminen muutamien harvojen käsiin merkitsee, että taloudellisen toiminnan perustana ei ole koko yhteiskunnan ja sen kaikkien kansalaisten etu. Se kaventaa myös kansanvaltaisen poliittisen päätöksenteon mahdollisuuksia.

Taloudellinen demokratia

Demokratian kehittäminen edellyttää nimenomaan taloudellisen demokratian kehittämistä.

Tuotantoyksikköjen tasolla

Kansanvaltaisen käytännön tulee ulottua myös tuotantoyksikköihin ja työpaikoille. Työntekijöille ja heidän ammatillisille järjestöilleen turvataan lain nojalla mahdollisuudet vaikuttaa työpaikan sisäisiin asioihin, työntekijäin työsuhdetta ja työoloja koskevaan päätöksentekoon. Samoin luodaan järjestelmä, jonka puitteissa työntekijöillä ja yhteiskunnalla on todellinen mahdollisuus osallistua yrityksen hallintoon ja johtoon.

Valtion, kuntien ja osuustoimintaliikkeen omistuksessa olevien yritysten tulee olla esimerkkeinä yritysdemokratiaa kehitettäessä.

Koko kansantalouden tasolla

Taloudelliseen demokratiaan edettäessä yritysdemokratia on kuitenkin vain osaratkaisu. Kansanvaltainen käytäntö on toteutettava koko kansantalouden tasolla.

Maassamme on tultu vaiheeseen, jossa yhteiskunnan kehittäminen edellyttää rakenteellisten uudistusten suorittamista. Toimintaan päivänkohtaisten sosiaalisten ja taloudellisten uudistusten puolesta tulee yhdistää toiminta taloudellisen demokratian toteuttamisen puolesta.

Tämä edellyttää julkisen sektorin kehittämistä ja sen osuuden lisäämistä maamme talouselämässä. Sitä ei saa rajoittaa vain yksityisen pääoman täydennykseksi ja välikappaleeksi, vaan kehitettävä itsenäiseksi vaihtoehdoksi nykyiselle tuotantotavalle. Julkisen sektorin alueella toteutetaan talouden demokraattinen suunnittelu ja muutetaan yritysten rakenne demokraattiseksi. Yhteiskuntataloudellinen tuottavuus otetaan tuotannon ohjenuoraksi.

Kuluttajille varataan mahdollisuus osallistua tuotannon suuntaamiseen sekä laadun ja hintojen valvontaan. Luodaan järjestelmä, joka valvoo kilpailun muotoja, mainontaa ja hinnanmuodostusta.

Maassa harjoitettava investointi- ja luottopolitiikka sekä suuryhtiöiden ja kartellien toiminta saatetaan demokraattisesti valittujen elinten valvontaan. Tuotanto- ja liikelaitoksia otetaan yhteiskunnan haltuun siltä osin, kuin se osoittautuu yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja kansantalouden kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Näin myös taloudellisiin ratkaisuihin pääsevät vaikuttamaan normaalin kansanvaltaisen päätöksenteon tasolla kansalaiset itse.

Jokainen yhteiskunnallistamistoimenpide edellyttää yksityiskohtaista ennakoivaa tutkimusta. Yksi keskeinen tutkimuskohde on tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden välinen suhde.

Teollistaminen

Teollistamista jatketaan ja tehostetaan suunnitelmallisesti. Keskeisellä sijalla tulee olla yhteiskunnan oman yritystoiminnan laajentaminen. Yhteiskunnan osuuden ohella otetaan huomioon myös yksityisen pääoman mahdollisuudet mm. pienteollisuuden laajentamisessa. Teollistamisen ohjelmoinnin yhteydessä otetaan kansantalouden kehittämistä koskevissa kokonaissuunnitelmissa mukaan myös markkinointi-, työllisyys- ja koulutusnäkökohdat.

Maatalous

Maataloutta kehitetään sopusoinnussa koko kansantalouden kasvuedellytysten kanssa, ja sitä ohjataan mukautumaan siihen kehitykseen, jota kaupan kansainvälistyminen myös maataloustuotannon osalta väistämättä merkitsee. Tuotannon tehokkuutta lisäävistä ja kustannuksia alentavista toimenpiteistä riippuu maatalouselinkeinon kannattavuus ja viljelijäin elintason kohoaminen tasaveroisesti muissa elinkeinoissa toimivan väestön kanssa. Tämä vaatii kuitenkin tehokkaiden maataloudellisten uudistusten ohella myös viljelmien suurentamista ja yhteiskunnan tukea muodossa, joka edistää tuotannon tehostumista etenkin jälkeen jääneillä pienillä viljelmillä. Viljelijäin maiden joutuminen keinottelun välineeksi on lailla estettävä ja heidän maanomistuksensa säilytettävä. Metsien hoitoa ja viljelyä sekä alan ammattikoulutusta tulee tehokkaasti edistää ja saattaa se ajan vaatimuksia vastaavalle tieteelliselle tasolle. Maan pienomistuksesta johtuvia haittoja voidaan tässä, samoin kuin maataloudellisiakin uudistuksia toteutettaessa, vähentää kehittämällä erilaisia ja eriasteisia yhteistoiminnan muotoja laajalla demokraattisella pohjalla.

Verotus

Taloudellisen demokratian toteuttamiseen liittyy myös laajan vero uudistuksen toimeenpano. Luodaan nykyistä oikeudenmukaisempi verotusjärjestelmä, jossa toimeentuloon välttämätön tulo, työttömyysavustukset ja eläkkeet vapautetaan verotuksesta. Maatalouden verotus uudistetaan tulojen mukaan tapahtuvaksi. Pienyrittäjiin ja vapaan ammatin harjoittajiin kohdistuvasta perusteettomasta harkinta- ja arvioverotuksesta luovutaan. Yhtiöiden verotuksessa poistetaan mahdollisuudet verotuksen kiertämiseen ja oikeudet kohtuuttomiin veronhuojennuksiin.

Suunnittelu ja ohjelmointi

Valtion talouspolitiikan tulee palvella koko yhteiskunnan eikä taloudellisen harvainvallan etuja ja tarpeita. Sen tavoitteena tulee olla kansantaloutemme jatkuvan kasvun edistäminen ja sen pohjalla tuotannon eri alojen sopusuhtainen kehittäminen sekä työllisyyden ja väestön elintason nousun turvaaminen. Tämä on mahdollista vain yhteiskunnan johtaman koko kansantaloutta käsittävän suunnittelun ja ohjelmoinnin avulla.

Suunnittelun avulla ratkaistaan, miten tuotantovarat jaetaan kulutus- ja sijoitustarkoituksiin sekä eri elinkeinohaarojen kesken. Samoin määrätään tuotantolaitosten alueellisen sijainnin pääpiirteet. Suunnittelua koskevat kysymykset tehdään julkisiksi ja alistetaan laajaan keskusteluun.

sosiaalisen oikeudenmukaisuuden yhteiskuntaan

Yksilö ja yhteiskunta

Yksilön vapauteen vaikuttavat ratkaisevasti hänen asemansa ja mahdollisuutensa siinä sosiaalisessa kentässä, missä hän elää. Sosiaalisen demokratian periaate edellyttää, että yhteiskunta takaa jokaiselle jäsenelleen riittävästi turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä tasapuoliset mahdollisuudet monipuoliseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja kanssakäymiseen.

Työllisyys

Työttömyys merkitsee toimeentulon jyrkkää kaventumista. Se muodostuu myös sosiaaliseksi ja henkiseksi rasitteeksi, sillä se kaventaa yksilön osallistumismahdollisuuksia ja eristää hänet normaalista yhteiskuntaelämästä. Hallitusmuotoon lisätään periaate, jonka mukaan valtiovalta on velvollinen järjestämään työtä kaikille sitä tarvitseville. Eduskunnan tulee osoittaa tätä varten varat valtion tulo- ja menoarvioon. Yhteiskunnan harjoittama suunnitelmallinen teollistaminen ratkaisee tehokkaimmin työttömyysongelman. Työllisyystöiden painopistettä siirretään uusia työpaikkoja luoviin kohteisiin.

Koulutus

Menneinä vuosikymmeninä maassamme vallinnut koulutuksen epätasainen ja epädemokraattinen jakaantuminen yhteiskuntaluokkien ja paikkakuntien kesken on aiheuttanut sen, että varsinkin työväestön keskuuteen ja maaseudulle on jäänyt käyttämättömiä lahjakkuusreservejä.

Koulutusmahdollisuuksien lisääminen ja tasaaminen on tärkeää paitsi yhteiskunnan taloudellisen kasvun myös yksilön hyvinvoinnin kannalta. Nykyajan kehittyvässä ja monipuolistuvassa yhteiskunnassa koulutuksen puutteellisuus vaikeuttaa monin tavoin yksilön osallistumista yhteiskuntaan ja rajoittaa hänen edellytyksiään käyttää hyväkseen yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia ja palveluksia.

Kaikilla nuorilla tulee heidän varallisuudestaan ja asuinpaikastaan riippumatta olla samanveroiset mahdollisuudet opiskella niin pitkälle kuin heidän henkilökohtaiset kykynsä edellyttävät. Tieteen ja tekniikan nopea kehitys sekä muutokset elinkeinorakenteessa lisäävät jatkuvan lisä- tai uudelleen koulutuksen tarvetta. Siksi oikeuden opiskeluun tulee liittyä ihmisen jokaiseen ikäkauteen.

Asuminen

Asumistaso on yksi tärkeimpiä ihmisen hyvinvointiin ja viihtyisyyteen liittyviä tekijöitä. Yhteiskunnan tulee turvata jokaiselle kansalaiselle kunnollinen asunto. Lapsiperheiden asumisväljyyttä lisätään muuttamalla huoneistotyyppirakennetta ansaitsemismielessä rakennetuista pienasunnoista perheasuntovaltaiseksi. Asuntojen laadun, varustetason ja viihtyisyyden parantamiseen kiinnitetään nykyistä suurempaa huomiota.

Nämä tavoitteet saavutetaan vain lisäämällä yhteiskunnan vaikutusta asuntotuotannossa. Yhteiskunnan on estettävä asunto- ja tonttikeinottelu ja tehostettava samalla omaa osuuttaan asuntotuotannon suunnittelussa, valvonnassa ja rahoituksessa sekä tonttipolitiikassa.

Asuin- ja työympäristö

Teollistumisesta aiheutuva voimakas kaupungistuminen ja ihmisten muuttoliike maaseudulta asutustaajamiin synnyttää lukuisia sosiaalisia ongelmia, jotka liittyvät asumiseen, työmatkoihin, vapaa- ajanviettomahdollisuuksiin, harrastustoimintaan, yleiseen viihtyvyyteen, mielenterveyteen jne. Ongelmat voidaan ratkaista vain tehokkaalla yhteiskunnan johtamalla yhdyskuntasuunnittelulla, jonka tavoitteena on asukkailleen monipuoliset työ- ja virkistysmahdollisuudet tarjoava viihtyisä ja tasapainoinen yhdyskunta. Yhdyskuntasuunnittelua kehitetään niin, että myös asukkaat pääsevät vaikuttamaan oman alueensa suunnitteluun.

Vapaa-aika

Vapaa-ajalla ja sen viettomahdollisuuksilla on ratkaiseva osuus pyrittäessä turvaamaan kaikille kansalaisille edellytykset terveyden, mielenrauhan ja vapaan persoonallisuuden kehityksen edistämiseen. Kiristetty työtahti tuotannossa ja yhteiskuntaelämän kiihtyvä rytmi vaativat vapaa-ajan jatkuvaa lisäämistä, ja kasvava työn tuottavuus luo sille edellytykset.

Jokaisella kansalaisella tulee olla mahdollisuudet valita omia mieltymyksiään ja taipumuksiaan vastaavat vapaa-ajanviettomuodot. Yhteiskunnan tulee huolehtia siitä, että vapaa-ajanviettoon tarvittavia alueita, tiloja ja laitteita on riittävästi kansalaisten vapaasti käytettävissä. Yhteiskunnalle varataan omistusoikeus maa-alueisiin, jotka ovat tarpeen vapaa-ajanvieton järjestämistarkoituksiin.

Kansalaisten ruumiillisen kunnon ja terveyden edistämisen kannalta tarpeellista kansanurheilua tuetaan ja edistetään.

Sosiaaliturva

Sosiaalilainsäädännön alalla maassamme on sotien jälkeisenä aikana otettu merkittäviä edistysaskeleita, mutta siitä huolimatta monet suuret sosiaalipoliittiset ongelmat odottavat ratkaisuaan. Suuret väestöryhmät maassamme joutuvat edelleen elämään puutteellisten elinehtojen ja alituisen epävarmuuden paineen alaisina. Erityisesti tulee huolehtia suurten lapsiperheiden, yksinäisten huoltajien, kansaneläkkeen varassa elävien vanhusten, invalidien ja työkyvyttömien aseman parantamisesta. Kaikkia työntekijäryhmiä koskevia suuren luokan uudistustehtäviä ovat terveydenhuollon kehittäminen, työajan lyhentäminen, eläkkeeseen oikeuttavan ikärajan alentaminen raskaissa ja kuluttavissa ammateissa sekä työvoiman suojelun ja työturvallisuuden parantaminen. Luodaan yhtenäinen sosiaaliturvajärjestelmä. Luovutaan huoltoavun takaisinmaksuvelvollisuudesta.

Mies ja nainen

Nykyaikana hyväksytään jo yleisesti periaatteessa ajatus naisen ja miehen tasa-arvoisuudesta, mutta sen toteuttamista käytännössä jarruttavat yhteiskunnalliset olosuhteet sekä vanhat ajatustottumukset ja rooliennakkoluulot.

Naisella ja miehellä tulee olla yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus omistautua sekä työlleen että perheelleen.

Yhteiskunnan tulee edistää kaikkia toimenpiteitä, jotka merkitsevät miehen ja naisen tasa-arvoisuuden toteuttamista käytännössä. Naisten koulutusta ja työmahdollisuuksia lisätään. Lasten hoitolaitosten verkostoa laajennetaan ja perustetaan kunnallisia palvelutaloja ja palvelukeskuksia. Lapsiperheille annettavaa tukea lisätään.

Yhteiselämä ja perheenmuodostus ovat saaneet osittain uusia muotoja. Lainsäädäntö mukautetaan muuttuneisiin olosuhteisiin, jolloin mm. kumotaan periaate perheen pääasiallisesta elättäjästä.

Rooliennakkoluulojen murtaminen ja järkevän perhesuunnittelun yleistäminen edellyttää julkisen valistus- ja tiedotustoiminnan lisäämistä. Tässä mielessä tehostetaan erityisesti koululaitoksen ja yhteiskunnan valvonnassa olevien tiedotusvälineiden osuutta.

Lapset

Yhteiskunnan demokraattisuuden tulee ulottua jokaiseen yksilöön syntymästä lähtien. Demokratiaa voidaan toteuttaa lapsenkin kohdalla ottamalla huomioon hänen fyysiset ja psyykkiset tarpeensa ja antamalla hänelle mahdollisimman hyvät kasvuolosuhteet. Lapsi tarvitsee sekä isän että äidin läheisyyttä kasvaakseen tasapainoiseksi yksilöksi. Jokainen lapsi on itsenäinen persoonallisuus. Hänen yksilöllisen kehityksensä turvaaminen edellyttää sen käsityksen hylkäämistä, että vanhemmilla kaikissa tapauksissa on ehdoton määräysvalta lapsiinsa.

Yhteiskunnan on levitettävä tehokkaasti tietoa lapsen kehityksestä ja muututtava kokonaisuudessaan lapsiystävällisemmäksi. Tämä voidaan saavuttaa julkisten tiedotusvälineiden avulla sekä ennen kaikkea siten, että koululaitos ottaa opetusohjelmaansa lastenkasvatuksen ja korostaa jokaisen ihmisen vastuuta nuorimpien viihtymisestä yhteiskunnassa.

Nuoriso

Koulunkäynnin yleistyttyä ja tiedotusvälineiden lisäännyttyä nuorten tiedon taso ja yhteiskunnallinen kypsyys ovat huomattavasti kohonneet. Nuoret kypsyvät myös fyysisesti aikaisemmin kuin ennen. Heidän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuutensa yhteiskunnassa eivät kuitenkaan ole lisääntyneet vastaavasti.

Nuorisolla tulee olla nykyistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnallisten ongelmien käsittelyyn ja ratkaisuun. Täysi-ikäisyyteen oikeuttava ikäraja alennetaan kahdeksaantoista vuoteen.

Poikkeavat yksilöt

Nykyaikaisen yhteiskunnan tulee tuntea vastuunsa myös vallitseviin arvostuksiin ja käyttäytymismalleihin sopeutumattomista ns. poikkeavista yksilöistä. Heille on taattava riittävä toimeentulo ja sosiaaliturva. Sosiaaliviranomaisten heille tarjoaman avun on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Pakkotoimenpiteet ja ennen kaikkea vapaudenriistot voivat tulla kysymykseen vain ääritapauksissa. Toimenpiteiden kuuluminen sosiaaliviranomaisten toimialaan ei saa heikentää oikeusturvalle asetettavia vaatimuksia.

Tiedon tason kohotessa ja yhteiskunnan monipuolistuessa suvaitsevaisuus poikkeavaa käyttäytymistä kohtaan lisääntyy. Sen vuoksi on huolehdittava siitä, että lainsäädäntöä uudistetaan jatkuvasti oikeuskäsityksiä vastaavaksi.

kehityskykyisiin aluekokonaisuuksiin

Kehitys-Suomi teollisuus-Suomi

Viime vuosikymmeninä maan elinkeino- ja yhteiskuntarakenteessa tapahtuneet muutokset ovat suunnitelmallisuuden ja säätelyn puutteessa aiheuttaneet vaikeita tasapainohäiriöitä yhteiskunnallisessa kehityksessä.

Maan teollistuneiden osien, teollisuus-Suomen, ja alikehittyneiden osien, kehitys-Suomen, välinen taloudellinen kuilu on kasvanut suureksi ja laajenee jatkuvasti. Kehitys-Suomen väestö on taloudellisesti, sosiaalisesti ja sivistyksellisesti huonommassa asemassa kuin teollisuus-Suomen. Kehitys-Suomella ei myöskään ole riittävästi edellytyksiä parantaa asemaansa omin voimin.

Taloustoimintojen ja sen mukana väestön jatkuva kasautuminen eritoten etelä-Suomeen aiheuttaa lisääntyviä ongelmia, kuten kasvavaa ahtautta, asuntopulaa ja tonttimaan hinnan huomattavaa kohoamista, maiseman, vesistöjen ja ilman pilaantumista sekä maan henkisten voimavarojen yksipuolista sijoittumista.

Yhteiskuntasuunnittelu

Maan eri osat ja yhteiskunnan eri osa-alueet tasapuolisesti huomioon ottava kokonaisvaltainen yhteiskuntasuunnittelu on välttämätöntä maan kehitysongelmien ratkaisemiseksi. Suunnittelun tavoitteena tulee olla sisäisten kehityserojen tasapainottaminen, voimakkaiden ja kehityskykyisten keskusten luominen myös kehitys-Suomen alueelle sekä sisäisen muuttoliikkeen aiheuttamien haittavaikutusten vähentäminen ja poistaminen.

Ja suunnitelmien toteuttaminen

Yksityisen pääoman hallitsema talouselämä ei pysty kehittämään maata kokonaisvaltaisesti. Siksi yhteiskunnan on varattava itselleen taloudelliset mahdollisuudet suunnitelmien toteuttamiseen. Valtiojohtoisen teollisuuden kehittäminen sekä valtion, maakunnan tai kunnan hallitsemien uusien yritysten perustaminen luo pohjan maan tasapainoiselle kehittämiselle.

Aluepolitiikka

Yhteiskunnan hallintokoneistoa kehitetään niin, että se pystyy huolehtimaan nykyajan vaatimista aluepoliittisista suunnittelu- ja kehittämistehtävistä.

Valtakunnan tasolla

Valtakunnan tasolla suoritettavaa tutkimus- ja suunnittelutoimintaa varten kehitetään nykyisin hajanaisina toimivista tutkimuslaitoksista eduskunnan valvoma yhtenäinen järjestelmä, jonka käyttöön varataan riittävästi määrärahoja.

Maakunnan tasolla

Viime vuosikymmenien yhteiskunnallinen kehitys on lisännyt huomattavasti ns. väliasteen hallinnon merkitystä ja tehtäviä. Samanaikaisesti maahamme on alkanut hahmottua omaleimaisia talouspoliittisia kokonaisuuksia, ns. talousmaakuntia. Väliasteen hallintoa kehitetään niin, että talousmaakunnista muodostuu toimivia kokonaisuuksia, joilla on mahdollisuudet kehittää taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä olojaan.

Maakunnille varataan mahdollisuudet toimia myös taloudellisina yrittäjinä. Yrityksen johdosta vastaavat maakunnan asukkaiden valitsemat luottamuselimet, ja yrityksen tuottama voitto koituu koko maakunnan rikkaudeksi.

Muutenkin väliasteen hallinnossa tulee kehittää itsehallinnon periaatetta: maakunnan ja läänin hallintoelinten tulee olla maakunnan väestön valitsemia. Tämä merkitsee kansanvallan laajentamista. Se suo väestölle nykyistä laajemmat mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja vaikuttaa oman talousalueensa kehittämiseen.

Kunnan tasolla

Kuntien nykyinen hallintokoneisto on voittopuolisesti toimeenpano-organisaatio. Sitä kehitetään niin, että kunnat voivat harjoittaa myös tutkimustoimintaa ja suunnittelua. jotta maamme kunnista muodostuisi toimintakykyisiä kokonaisuuksia, suoritetaan tarkoituksenmukaista kuntien yhdistämistä niiden palvelutason parantamiseksi. Kuntien mahdollisuuksia itsenäiseen taloudelliseen toimintaan lisätään. Kuntalaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia lisätään luomalla valinnaisia kylä-, kaupunginosa- tai aluevaltuustoja, joiden tehtäväksi tulee asianomaisten alueiden omatoiminen kehittäminen.

henkisen ilmapiirin vapauteen

Yhteiskunnan henkinen ilmapiiri

Yhteiskunnan perustan, taloudellisen elämän, alueella viime vuosikymmeninä tapahtunut voimakas murros on synnyttänyt murroksen myös yhteiskunnan henkisessä ilmapiirissä. Maatalousvaltaisessa sääty-yhteiskunnassa syntyneet normit ja arvostukset eivät vastaa tämän päivän kehittyvän ja demokratisoituvan teollisuusyhteiskunnan todellisuutta. Viime vuosina henkisessä ilmapiirissämme on tapahtunut merkittävää vapautumista ja demokratisoitumista.

Hallitsemiensa yhteiskunnallisten laitosten, kuten koulun, kirkon ja armeijan sekä joukkotiedotusvälineidensä avulla oikeisto pitää yllä porvarillista tajuntaa, joka hidastaa aktiivisen ja uudistuksille suopean vasemmistolaisen ilmapiirin yleistymistä. Näin oikeiston ideologinen valta jarruttaa paitsi kulttuurin demokratisoimista myös yhteiskunnan yleistä uudistamista ja muuttamista. Siksi sitä on rajoitettava. On lisättävä koko kansan mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan henkiseen ilmapiiriin. Muutosten kansan ajattelussa on voitava heijastua välittömästi myös kulttuurin alueella. Ainakin seuraavien periaatteiden toteuttaminen on tarpeen:

Koululaitos

Koululaitoksemme kokonaisuudistus jää kesken, mikäli se ei ylety myös koulun sisäiseen uudistamiseen.

Koululaitoksen sisäistä demokratiaa kehitetään. Nykyinen käytäntö kouluopetuksessa perustuu vielä opettajan määräämisoikeuteen ja oppilaan kuuliaisuusvelvollisuuteen. Koulun tulee kaikessa työssään totuttaa oppilaita ihmisten väliseen yhteistyöhön ja keskinäiseen apuun. Oppilaille varataan kaikissa koulumuodoissa, peruskoulusta korkeakouluihin, mahdollisuudet osallistua heidän opiskeluaan sekä koulun sisäistä järjestystä koskevaan päätöksentekoon.

Koska demokraattinen yhteiskunta sallii erilaisten maailmankatsomuksellisten virtausten esiintymisen, yhteiskunnan koululaitoskaan ei saa pitäytyä vain yhden määrätyn suunnan edustajaksi ja ylläpitäjäksi. Koulun tulee pidättäytyä oppilaiden maailmankatsomuksellisesta holhouksesta ja tarjota heille mahdollisimman tasapuolisesti monipuolista tietoa yhteiskunnasta ja maailmasta. Tätä periaatetta ryhdytään noudattamaan opettajanvalmistuksessa sekä koulujen opetussuunnitelmia ja oppikirjoja laadittaessa.

Kirkko

SKDL puolustaa perustuslain mukaista uskonnonvapautta. Uskonto on jokaisen ihmisen yksityisasia. Täydellisen uskonnonvapauden toteuttamista rajoittaa kuitenkin kirkon ja valtion yhteys, mikä suo kirkolle suuren taloudellisen ja poliittisen vaikutusvallan.

Valtio ei saa yksipuolisesti tukea mitään uskonnollista sen paremmin kuin ateististakaan vakaumusta. Valtion tulee luoda tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille aatteellisille suuntauksille, joiden toiminta on sopusoinnussa demokratian periaatteiden kanssa. Siksi kirkko erotetaan valtiosta, sen verotusoikeus lakkautetaan, väestörekisterin pito siirretään yhteiskunnan tehtäväksi ja koulujen tunnustuksellinen uskonnonopetus korvataan eri uskontojen ja maailmankatsomusten esittelyllä.

Armeija

Niin kauan kuin Suomessa vielä on vakinainen armeija, huolehditaan sen demokratisoimisesta. Minkään Suomessa sallitun aatteellisen tai poliittisen suuntauksen tunnustaminen ei saa olla upseerikouluihin pääsemisen ja arvoasteikossa ylenemisen esteenä.

Armeijassa lisätään yhteiskunnallista opetusta jossa asevelvollisille annetaan tasapuolista tietoa yhteiskunnasta ja maailmasta sekä valmennetaan heitä kansanvaltaisiin periaatteisiin ja kansainväliseen ajatteluun.

Asevelvollisten oikeusturvaa lisätään ja heille varataan mahdollisuudet vaikuttaa olojensa järjestelyyn joukko-osastossa.

Asepalvelun nykyiset vaihtoehdot, siviili-, sairaala- ja työpalvelu saatetaan tasaveroisiksi normaalin varusmiespalvelun kanssa palveluajan pituutta ja yleisiä arvostuksia myöten.

Joukkotiedotusvälineet

Yhteiskunnan omistuksessa olevia joukkotiedotusvälineitä kehitetään ja huolehditaan siitä, että niiden hallinto toteutuu kansalaisten yhteiskunnallisten kannanottojen mukaisesti.

Kansanvaltaisen sananvapauden laajentaminen edellyttää, että yhteiskunta tukee erilaisten aatteellisten ja poliittisten suuntausten tiedotustoimintaa.

Tieteet ja taiteet

Tiede ja taide voivat toteuttaa menestyksellisesti yhteiskunnallista tehtäväänsä vain täydellisen vapauden ilmapiirissä. Sen edellytyksenä on poliittisten ja taloudellisten rajoitusten poistaminen ja torjuminen. Nykyisestä sattumanvaraisesta tieteen ja taiteen tukemisesta siirrytään yhteiskunnan johtamaan suunnitelmalliseen kulttuuripolitiikkaan, jossa otetaan huomioon tieteen ja taiteen kehittäminen, niiden harjoittajien aseman turvaaminen sekä niiden tulosten tehokas hyväksikäyttö tiedon, viihtyisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Maassamme on huomattava asema kaupallisella joukkokulttuurilla, joka pyrkii passivoimaan ja yhdenmukaistamaan ihmisiä sekä pitämään yllä porvarillisia arvostuksia. Sen vastapainoksi yhteiskunnan tulee tukea ja edistää kansan, erityisesti työväestön, henkiseen perintöön pohjautuvaa yhteiskunnallisesti osallistuvaa ja kantaaottavaa populaarikulttuuria.

osallistuvaan kansainvälisyyteen

Suomen ulkopolitiikan peruslinja

Suomen ja Neuvostoliiton väliset läheiset ja luottamukselliset suhteet, jotka pohjautuvat vuonna 1948 maitten välillä solmittuun ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimukseen, muodostavat maamme ulkopoliittisen linjan perustan. Aktiivisen rauhanomaisen rinnakkaiselon periaatteelle rakentuvaa ja yleistä kansainvälistä luottamusta nauttivaa puolueettomuuspolitiikkaamme on edelleen kehitettävä.

Maailmanrauha

Sodan ja rauhan ongelma on aikamme keskeisin kysymys. Siksi Suomen on käytettävä saavuttamaansa edullista kansainvälispoliittista asemaa rauhan edellytysten lisäämiseen koko maailmassa.

Suomen tulee pyrkiä siihen, että YK:n asema lujittuu ja sen mahdollisuudet kansainvälisten ristiriitojen säätelijänä ja maailmanrauhan turvaajana lisääntyvät. YK:ssa ja sen alajärjestöissä Suomen on noudatettava aktiivista rauhanpolitiikkaa.

Suomen on mahdollisuuksiensa mukaan pyrittävä lieventämään kansainvälistä jännitystä. Sen on tehtävä aloitteita ja tuettava kaikkia yrityksiä ydinaseettomien vyöhykkeiden luomiseksi ja aseistariisunnan suorittamiseksi. Euroopan rauhan perustana on vallitsevien valtiorajojen tunnustaminen ja nykyisten liittoutumien korvaaminen turvallisuussopimuksella, johon kaikki Euroopan valtiot voivat yhtyä.

Pienen maan sotilaallinen merkitys on suuresti vähentynyt. Sensijaan mahdollisuudet vaikuttaa mielialoihin maailmassa ovat lisääntyneet. Suomen tulee nykyistä aktiivisemmin osallistua rauhan ja kansainvälisten ristiriitojen tutkimukseen ja pyrkiä osoittamaan muille kansoille, että ristiriidat voidaan ratkaista rauhanomaisin keinoin. Suomi tarjoaa myös erinomaisen tutkimuskohteen yksipuolisen aseistariisunnan suorittamiselle.

Uusi kansainvälistä jännitystä lisäävä tekijä on jatkuvasti syvenevä taloudellinen kuilu Aasian, Afrikan ja latinalaisen Amerikan köyhien ja kehittymättömien maiden sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan rikkaiden ja kehittyneiden maiden välillä.

Köyhät kansat ovat pitkät ajat eläneet siirtomaa- ja rotusorron sekä riiston alaisina. Kestävää rauhaa ei voida rakentaa riiston ja sorron, vaan ainoastaan kansojen tasa-arvoisuuden perustalle. Siksi Suomen tulee YK:ssa ja muissa kansainvälisissä elimissä vastustaa köyhien maiden taloudellista riistoa, poliittista tai sotilaallista puuttumista niiden asioihin sekä rodullisten, uskonnollisten tai muiden raja-aitojen pystyttämistä kansojen ja kansanosien välille. Sen tulee tukea sorrettujen kansojen taistelua kansallisen itsenäisyyden ja sosiaalisen vapauden puolesta.

Kehitysmaat

Rikkaan maailman on tiedostettava yhteinen vastuunsa köyhistä maista. Kehittyneiden maiden tähän asti harjoittama avustustoiminta ei ratkaise kehitysmaiden ongelmia. Kehitysmaiden oman kasvukykyisen talouden aikaansaaminen edellyttää syvällisiä muutoksia maiden taloudellisessa ja sosiaalisessa rakenteessa. Siksi kehitysmaiden kansoja on autettava suorittamaan yhteiskunnallisissa oloissaan sellaiset muutokset, jotka antavat niille itselleen vallan määrätä miten kansallisia voimavaroja käytetään.

Kehitysmaille annettavaa tukea tehostetaan parhaiten muuttamalla nykyisiä rikkaille maille edullisia kauppasuhteita siten, että ne suosivat köyhiä maita. Samoin kansainvälistä valuutta- ja rahoituspolitiikkaa tulee kehittää kehitysmaiden tarpeita vastaavaksi.

Taloudellista avustustoimintaa on laajennettava ja tehostettava. Samoin on lisättävä tietojen ja asiantuntemuksen jakamista. Teknillinen apu on keskitettävä tuotantoelämää edistäviin kohteisiin.

Neuvostoliitto

Suomen ja Neuvostoliiton valtiollisten suhteiden kehittämisen taustana ovat tähän asti olleet lähinnä turvallisuuspoliittiset syyt. Nyt on tavoitteena kanssakäymisen kehittäminen kahden naapurimaan normaalien suhteiden pohjalta. Vuorovaikutuksen laajentaminen koskemaan kaikkia yhteiskunnan tasoja ja aloja on välttämätöntä suhteiden myönteisen kehityksen kannalta.

Pohjoismaat

Suomen ja sen pohjoismaisten naapurien yhteiskunnalliset olot muistuttavat suuresti toisiaan. Suomen jo vanhastaan läheisiä taloudellisia ja sivistyksellisiä yhteyksiä läntisiin naapureihin on kehitettävä edelleen ja raivattava esteitä laajenevan kansainvälisen yhteistyön tieltä Pohjois- Euroopassa. Samalla on tehostettava toimintaa, jonka tavoitteena on sotilasliittoutumiin kuulumaton ydinaseeton Pohjola.

Kansainvälinen taloudellinen yhteistyö

Kansainvälinen taloudellinen yhteistyö käy yhä tärkeämmäksi maailmanlaajuisten kaikkia kansoja koskevien taloudellisten ongelmien ratkaisemisessa. Samalla se merkitsee kansainvälisen turvallisuuden ja rauhan edellytysten lisäämistä. Suomen tulee suhtautua myönteisesti kansainväliseen taloudelliseen yhteistyöhön sikäli kuin se tapahtuu tasa- arvoisuuden pohjalla ilman poliittisia sitoumuksia ja pakotteita. Poliittiseen syrjintään perustuvien kauppaliittojen sijasta on pyrittävä erilaisten yhteiskuntajärjestelmien ja kulttuuripiirien oikeudenmukaiseen ja suunnitelmalliseen työnjakoon ja vuorovaikutukseen.

Kansainvälinen ajattelu

Suomessa tulee syventyä nykyistä määrätietoisemmin muun maailman ongelmiin. Kansainväliset kysymykset ja maamme ulkopolitiikka on saatettava laajaan käsittelyyn ja keskusteluun. Ihmisten tietoja kansainvälisestä politiikasta on lisättävä. Erikoisen tärkeänä on pidettävä sosialististen maiden tuntemuksen lisäämistä. Kansainvälisen asennoitumisen ja rauhanajattelun tiellä olevia kansallisia ennakkoluuloja on pyrittävä murtamaan. Erityisesti on tehostettava koululaitoksen ja tiedotusvälineiden osuutta.

Suomi ei voi rakentaa turvallisuuttaan eristäytymällä itsekkäästi muusta maailmasta, vaan vaikuttamalla aktiivisesti kansainväliseen kehitykseen.

SUOMALAINEN YHTEISKUNTA HUOMENNA

Tavoite

SKDL:n tavoitteena on huomispäivän korkean tason itsenäinen ja demokraattinen hyvinvointi- ja kulttuurivaltio. Siinä jokaisella kansalaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä osalliseksi yhteiskunnan tarjoamasta hyvinvoinnista, turvallisuudesta, viihtyisyydestä ja vapaudesta. Jokaisella kansalaisella on myös yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan kehittämistä sekä aineellista ja henkistä hyvinvointiaan koskeviin ratkaisuihin.

Tie tavoitteeseen

Tällaisen yhteiskunnan rakentaminen on mahdollista vain kaikille yhteiskuntaelämän alueille ulottuvan laajan kansanvallan avulla. Siksi SKDL:n ohjelma on demokratian kehittämisen ohjelma.

Suomessa on vasemmiston käymän yhteiskunnallisen kamppailun seurauksena vakiintunut suhteellisen laaja valtiollinen demokratia. Yhteiskunta muodostaa kuitenkin kokonaisuuden, jossa demokratian rajoittuneisuus tai puuttuminen jollain sen osa-alueella merkitsee demokraattisen käytännön kaventumista myös muilla alueilla. Valtiollinen demokratiamme jää monessa suhteessa muodolliseksi niin kauan, kun demokratiaa ei uloteta myös sellaisille alueille, joilla se vielä on vajanaista tai puuttuu kokonaan. Pyrkimys yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen on tehnyt demokratian syventämisen ajankohtaiseksi erityisesti taloudellisella, sosiaalisella ja sivistyksellisellä alueella.

Talouselämä muodostaa yhteiskuntapolitiikan perustan. Keskeisimmät demokratian kehittämistehtävät ovat talouselämän alueella. Sosialismi on järjestelmä, jossa myös taloudellinen valta kuuluu kansalle. Siksi taloudellisen kansanvallan toteuttaminen merkitsee sosialismin toteuttamista. Suomessa on tultu kehitysvaiheeseen, jossa demokratian laajentaminen, eteneminen kohti täydellistä kansanvaltaa, edellyttää luonteeltaan sosialististen ratkaisujen suorittamista, mikä merkitsee asteittaista siirtymistä kohti sosialistista yhteiskuntajärjestelmää.

Sosialismi ei merkitse hyppyä tuntemattomaan, vaan demokratian jatkuvaa laajentamista ja sen ulottamista poliittisesta päätöksenteosta myös taloudelliseen päätöksentekoon. Sosialistisiin ratkaisuihin pyrkiminen merkitsee vapauden ja kansanvallan nykyistä parempaa toteuttamista, paremman yhteyden luomista perinteellisten kansanvaltaisten ihanteittemme ja yhteiskunnallisen käytännön välille.

SKDL - YHTEISTYÖLLÄ TULOKSIIN

Kansanvaltaisten voimien yhteistyö

Mikään puolue ei voi yksin johtaa ja toteuttaa yhteiskuntamme suurisuuntaisia kehittämistehtäviä. Tarvitaan yhteiskunnallisten ja poliittisten voimien laajaa yhteistyötä ja kansalaisten aktiivista osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan.

SKDL:n tavoitteena on koko vasemmiston ja keskustan edistyksellisten voimien pysyvän yhteistyön vakiinnuttaminen yhteiskunnallisen toiminnan kaikilla alueilla ja tasoilla. Yhdistynein voimin luodaan edellytykset sen pitkän tähtäimen uudistuspolitiikan toteuttamiselle, joka vastaa maamme laajojen työtätekevien kansankerrosten etuja.

Ensisijaisen tärkeää on luottamuksellisten suhteiden kehittyminen vasemmiston sisällä. Vasemmistolla ei ole varaa tuhlata voimiaan keskinäiseen valtataisteluun. Vasemmiston yhteistyön tulee olla maassamme harjoitettavan uudistuspolitiikan perustekijä. Kahden voimakkaan vasemmistoryhmittymän olemassaolo on demokraattisen käytännön mukaista ja edistää ideoiden vapaata kilpailua.

Vasemmiston ja keskustan piirissä vallitsee toisistaan poikkeavia käsityksiä monista yhteiskunnallisista kysymyksistä. SKDL ei pidä yhteistoiminnan ehtona omien käsitystensä ja tavoitteidensa hyväksymistä. Kaiken yhteistoiminnan tulee perustua luottamukselliseen ja avoimeen keskusteluun, jossa eri osapuolten katsomukset otetaan huomioon ja pyritään niiden demokraattiseen sovitteluun.

Yhteistyö SKDL:n puitteissa

Sen lisäksi, että SKDL pyrkii laajaan yhteistyöhön maamme kaikkien edistyksellisten voimien kanssa, se on myös itsessään yhteistoimintaliikettä. Sen piirissä toimii tasaveroisessa yhteistyössä kommunisteja, sosialisteja ja muita edistyksellisesti ajattelevia kansalaisia.

SKDL on sosialististen ja muiden edistyksellisten voimien yhteistoimintajärjestö, jossa erilaisten sosialististen, sosialismia lähenevien tai puhtaasti yleisdemokraattisten käsitysten vapaan vuorovaikutuksen vallitessa etsitään mahdollisimman laajan hyväksymisen saavia ratkaisuja yhteiskunnan kehittämisongelmiin.

Erilaisten sosialististen ja demokraattisten voimien vapaa ja läheinen yhteistyö luo edellytyksiä vasemmiston maailmankatsomukselliselle lähentymiselle ja uuden, suuren vasemmiston hahmottumiselle.

Huomispäivän Suomen rakentamiseksi SKDL on valmis muuttamaan myös vallitsevia taloudellisia valtasuhteita. Koska päämääränä on nykyistä demokraattisemman yhteiskunnan rakentaminen, on selvää, että myös kaikkien muutosten täytyy tapahtua demokraattisesti.

SKDL:llä on tarjottavanaan maamme kehittämisongelmien - ratkaisemiseen demokraattinen ja sosialistinen vaihtoehto.