Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SKL/698

Suomen kristillinen liitto

SKL:n Liikennepoliittinen ohjelma


  • Puolue: Suomen kristillinen liitto
  • Otsikko: SKL:n Liikennepoliittinen ohjelma
  • Vuosi: 1975
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

SKL: Liikennepoliittinen ohjelma

Liikennepolitiikalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla yhteiskunta vaikuttaa liikenteeseen ja sen kehittämiseen. Liikenne - ihmisten ja tavaroiden kuljetus - on yhteiskunnalle välttämätöntä. Liikennepolitiikan tehtävänä on tyydyttää kuljetustarpeet tärkeysjärjestyksessä ja minimoida liikenteen aiheuttamat haitat sekä asettaa tavoitteet siten, että liikenne säilyttää palvelijan aseman.

Tarkoituksenmukainen liikennepolitiikka edellyttää yhteiskunnan muuta kehittämistä siten, että liikenteen tarve on mahdollisimman pieni. Keinoja tähän ovat hajasijoitus, asuntojen ja työpaikkojen sopiva sijoittelu ja hyötyliikenteen suosiminen. Liikennetarpeen määrällisen vähentämisen ohella on tavoitteena liikenteen laadullinen kehittäminen: turvallisuus, taloudellisuus ja palvelevuus. Vaikuttamisen keinoina ovat tässä liikenneasetukset ja -valvonta, verotus ja investoinnit.

Liikennepalveluja kaikille

Liikenteen perustehtävien (tavara- ja henkilöliikenteen) jakaminen eri liikennemuodoille on tehtävä siten, että kaikille kansalaisille taataan riittävä mahdollisuus liikennepalvelujen hyväksikäyttöön asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Eri liikennemuotojen keskinäisiä osuuksia arvioitaessa on erityisesti otettava huomioon liikenneturvallisuusnäkökohdat ja liikennepalvelujen joustavuus.

- Tieliikenne:

Tieliikennettä kehitettäessä on otettava lähtökohdaksi alueelliset erilaisuudet ja tarpeet. Maaseudulla on pyrittävä ylläpitämään koko maata, kattava joukkoliikenneverkosto, myös haja-asutusalueet tyydyttävästi palvelevana. Kehitysalueilla on joukkoliikennetä tarpeen vaatiessa tuettava yhteiskunnan varoin.

[KUVA]

[kuvateksti] Liikenteen haitat, melu, saaste ja ruuhkat, tuntuvat erityisesti kaupunkimiljöössä. Ympäristö pitäisi asettaa ennen liikennettä sopivin järjestelyin ja lainsäädäntöteitse.

Kaupungeissa on joukkoliikennettä kehitettävä nopeaksi, taloudelliseksi ja ympäristöystävällisekli liikennemuodoksi. Erityisesti maaseudulla henkilöautoa on pidettävä tärkeänä liikennevälineenä. Suurissa kaupungeissa henkilöautojen kasvava määrä aiheuttaa paikoitusongelmia ja liikenneruuhkia. Siksi on näissä kaupungeissa varattava liikenteen sujuvuuden parantamiseksi liikennekaistoja joukkoliikenteelle.

Kevyelle liikenteelle on varattava sekä kaupungeissa että vilkkaasti liikennöidyillä liikenneväylillä maseudulla erilliset kaistat. Tavaraliikennettä kehitettäessä on syytä pyrkiä siirtämään raaka-aineiden kuljetuksia yhä enemmän rautateiden hoidettaviksi, jotta liikennetungosta maanteillä voitaisiin vähentää. Aluepoliittisena toimenpiteenä syrjäseutujen kuljetusten tukemiseksi on polttoaineen hinta koko maassa pyrittävä saamaan samalle tasolle. Kehitysalueen kuljetustukijärjestelmää on myös laajennettava. Kaikki liikennemuodot on saatettava tuen antamisen suhteen tasavertaiseen asemaan.

- Rautatieliikenne:

Rautateitä on kehitettävä tehokkaasti ja taloudelliseksi liikennemuodoksi palvelemaan vastuullisesti, nopeasti ja joustavasti sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Turvallisuussyistä ratojen kunnostamiseen on kiinnitetävä huomiota. Junien nopeuksia voitaisiin nostaa erityisesti pitkän matkan henkilöliikenteen tehostamiseksi. Toisaalta on pidetävä kiinni siitä periaatteesta, että rautateiden on palveltava myös paikallista henkilöliikennettä sekä kaupunkien läheisyydessä että haja-asutusalueilla.

- Vesiliikenne:

Kotimaisella kauppalaivastolla on huomattava merkitys vaihtotaseen tasapainottajana rahtitulojen avulla. Sen osuutta ulkomaankauppamme kuljetuspalveluksissa on pyritävä jatkuvasti lisäämään. Erityisesti tulee maallamme olla talvimerenkulkuun sopiva kauppalaivasto. Merenkulun edellytyksiä on parannettava huolehtimalla myös väylien kehittämisestä ja kunnossapidosta.

Kotimaisen yritystoiminnan tukemiseksi alustilaukset on pyrittävä antamaan ensisijaisesti oman maan telakoille. Valtion tulee tarvittaessa tukea telakoiden ja varustamoiden toimintaa niiden ulkomaisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi ulkomaisiin yrittäjiin verrattuna.

Saastumisen ehkäisemiseksi on aluksissa oltava jätteiden keräys-laitteet niin, että jätteitä ei heitetä järveen tai mereen. Varsinkin jäteöljyn mereen laskemista koskevia määräyksiä ja niiden valvomista on tiukennettava.

- Lentoliikenne:

Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa lentoliikenteellä on tärkeä merkitys liikennepalvelumuotona. Siksi lentoliikenne-vuoroja on lisättävä kotimaan liikenteessä kysyntää vastaavaksi. Lentoliikennettä on kehitettävä myös uusia reittejä perustamalla ja lentokenttäverkostoa tihentämällä.

Lentolikenteen turvallisuuden lisäämiseksi on kentät varustettava tarkkuusmittarilaittein sekä korkeatehoisin lähestymis- ja kiitoratavaloin. Turvallisuussyistä on pienten lentokenttien kiitoratoja pidennettävä. Pienten lentokenttien turvallisuus ja hoitokustannukset on saatava riitävän valtionavun piiriin.

Turvallisuutta teille

Liikenneonnettomuudet ovat nykyisin liikenteen polttavin ongelma. Maassamme kuolee vuosittain lähes tuhat ihmistä liikenteen uhrina. Loukkaantuneiden määrä oli v. 1974 yli 14 000. Kuolleiden määrän suhde autoa kohti on maassamme vuosittain noin kaksi kertaa niin suuri kuin Norjassa ja Ruotsissa, jotka lähinnä vastaavat oloiltaan maatamme. Tieliikenneonnettomuudet aiheuttavat vuosittain noin miljardin markan menot. Liikenteestä on tullut uusi kansanterveyttä uhkaava vaara, jonka tehokkaaseen torjuntaan on ryhdyttävä kaikin keinoin.

Liikenneturvallisuustyössä on kiinnitettävä erityistä huomiota liikenteeseen osallistuvien riskiryhmien auttamiseen. Liikenne on suunniteltava näiden ryhmien mm. lasten, vanhusten ja vammaisten edellytysten mukaisesti. Huomiointivirhe on suurin liikenneonnettotomuuksien syy. Siksi liikenneympäristöä tulee kehittää nostamalla auton kuljettajille asetettavia vaatimuksia. On suoritettava asennekasvatusta hyvän liikennekäytöksen luomiseksi. Edelleen on lisättävä valvontaa, jolla vastuuttomuus ja kyvyttömät autoilijat saadaan karsittua liikenteestä. Ajokortin ei tule olla mikään kansalaisoikeus, vaan todistus ajotaidosta. Tie liikennerikkomusten, erityisesti rattijuoppouden rangaistuksia on huomattavasti nykyisestä korotettava.

Lapsille on luotava turvallinen liikenneympäristö. On huomattava, että alle1 12-vuotiaalla lapsella ei ole riittäviä edellytyksiä käsittää liikennesääntöjä ja -merkkejä. Lasten koulutie on tehtävä sellaiseksi, että onnettomuuden vaara on mahdollisimman pieni.

Asennekasvatus avuksi

Tienkäyttäjien väärä asenne liikenteeseen on keskeinen syy tapahtuneissa liikenneonnettomuuksissa. Tämän vuoksi likenneonnettomuuksien painopiste on oltava asennekasvatuksessa ja liikennevalistuksessa. Samalla on korostettava sitä, että liikennejärjestelyt tulisi sopeuttaa ihmisen edellytysten mukaan, eikä päinvastoin.

Tehokas likennevalistus on ulotettava Koskemaan kaikkia ikäluokkia. Tätä varten on koulujen liikennekasvatusta kehitettävä. Aikuisiin kohdistuvassa liikennekasvatuksessa on käytettävä entistä enemmän tiedotusvälineiden suo-mahdollisuuksia. Autokoulujen opetusta on tehostettava mm. korostaen jalankulkijain turvallisuutta.

Moottoripyöräilijöille sattuneiden lukuisten onnetomuuksien vuoksi olisi moottoripyörien käyttäjien koulutusta lisättävä. Myös moottoripolkupyörien käyttäjille olisi onnettomuuksien välttämiseksi annettavatietty määrä ajo-opetusta ennen kuin he saavat käyttää ajokkiaan.

Maassamme on säilytettävä sellaiset tiekohtaiset nopeusrajoitukset, jotka vastaavat yleisen turvallisuuden vaatimuksia. Useiden tutkimusten perusteella tiedetään, että nopeuksien aleneminen, nopeuserojen tasoittuminen ja sitä seuraava ohitusten väheneminen lisäävät liikenneturvallisuutta. Tiekohtaisilla nopeusrajoituksilla on todettu olevan tilastollisesti merkitsevä, onnettomuuksia vähentävä vaikutus. Pienempiä nopeuksia olisi välttämättä käytettävä silloin kun näkyvyys on heikko, kuten pimeässä, sumussa, sateessa tai vasten aurinkoa ajettaessa. Samoin ohituksia tulisi välttää, ellei ohitusta voi suorittaa vaarantamatta ohitettavan näkyvyyttä ja turvallisuutta. Alhainen nopeus antaa enemmän toiminta-aikaa ja -mahdollisuuksia sekä pienentää törmäyksen tuhoisuutta. Kuitenkin on korostettava, että liikenne aina vaatii hyvää havainto- ja toimintakykyä.

Lait turvallisuuden takeeksi

Tieliikennelainsäädäntöä on kehitettävä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Tieliikenneasetukseemme sisältyvät epäkohdat on korjattaja: 1. määräyksien sisältö on useissa liikenneturvallisuuden kannalta ratkaisevissa kohdissa epämääräinen ja tulkinnan varainen ilman liikennejärjestelyjen täydennystä. 2. määräyksien noudattamisen valvonta on huomattavan puutteellista. Tämän korjaamiseksi on suoritettava useita muutoksia.

Suojatiellä kulkevien jalankulkijoiden oikeuksien turvaamiseksi on säilytettävä kielto suojatien eteen pysähtyneen auton ohittamisesta. Ammattimaisen autoliikenteen kuljettajille on varattava riittävästi lepoaikaa. Aikataulut on laadittava riittävän väljiksi, jotta ne eivät muodosta uhkaa liikenneturvallisuudelle. Ajopiirturit on otettava käyttöön ammattimaisessa liikenteessä. Veropoliittisten tekijäin vaikutus ajoneuvokohtaisia nopeusrajoituksia määrättäessä on poistettava. Noin tuhannesta teillämme vuosittain kuolleesta on yli puolet kevyttä liikennettä käyttäviä. Kevyen liikenteen onnettomuuksista lähes puolet sattuu vähän yli 600 km:n matkalla, joka on tieverkostamme hieman yli 1,5 %. Ensi vaiheessa on pyrittävä tältä osalta erottamaan kevyt liikenne muusta liikenteestä. Kaikkien jalankulkijoiden tulee myös käyttää heijastinta pimeänä aikana. Heijastimien käytön yleistämiseksi on tehostettava niiden ilmaisjakelua.

Tiejärjestelyt

Maanteiden turvallisuutta on pyrittävä lisäämään korjaamalla vaarallisia tieosuuksia ja erottamalla mm. kevyt liikenne moottoriajoneuvoliikenteestä omalle kaistalleen tai rakentamalla teille riittävän leveät pientareet. On luotava edellytykset turvalliselle pyöräilylle. Lasten, erityisesti koululaisten ja vanhusten liikenneturvallisuuden parantamiseen on kiinnitettävä huomiota suojelemalla mm. heidän käyttämänsä ylikulkupaikat. Hidasta likennettä varten on ohitusten helpottamiseksi rakennettava erilliset kaistat varsinkin onnettomuusalttiille paikoille. Missä eritasojärjestelyjä ei ole toteutettu, on rakennettava tarpeelliset varoitus- ja suojalaitteet, sekä pienennettävä nopeudet siten, että onnettomuuden vaara voidaan supistaa mahdollisimman vähiin.

Liikenteen valvonta

Liikennettä valvovien poliisien määrää on lisättävä ja valvonta-kalustoa nykyaikaistettava. Poliiseille on lisättävä helikoptereita valvonnan suorittamiseen ilmasta. Ajoneuvojen tekniseen rakenteeseen on kohdistettava tehokas valvonta. Kaikkien moottoriajoneuvojen ja alusten kuljettaminen alkoholia ja muita päihdyttäviä aineita nauttineena on kiellettävä yhtenäisin perustein.

Ajoneuvojen kuljettajien valvontaa on tehostettava alkoholin käytön estämiseksi liikenteessä. Veren alkoholin rangaistuksen aiheuttava raja on määrättävä kiinteäksi ja riittävän alhaiseksi. Rangaistus on porrastettava siten, että ne tehokkaasti estävät ajoneuvon kuljettamisen alkoholin vaikutuksen alaisena. Rattijuoppouden estämiseksi on motelli-huoltobaareilta evättävä oluen anniskeluoikeudet. Ravintoloista tapahtuvaa paluuliikennettä on tehokkaasti valvottava rattijuoppouden estämiseksi.

Ympäristö ennen liikennettä

Liikenteen ympäristöllisiin vaikutuksiin on kiinnitetävä entistä suurempaa huomiota. Liikenneväylien suunnittelulla ja sijoittelulla, varsinkin kaupunkiympäristössä, on pyrittävä pienentämään haittavaikutuksia. Saaste- ja meluhoittojen torjumiseksi on ryhdyttävä lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin, jotta tulevaisuudessa voitaisiin lisääntyvän autokannan aiheuttamat haitat pitää vähäisinä.

On arvioitu, että kaupunki-ilman saasteista 60-80 % on liikenteen aiheuttamia. Kadun pinnassa määrä on jopa 90 %. Haittoja voidaan vähentää käyttämällä saastuttamattomia kulkuneuvoja ja kevyttä liikennettä. Liikenteen meluhaittojen pienentämiseksi on moottoritiet eristettävä ympäristöstään riitävästi. Liikenteen ympäristöhaittojen vähentämiseen tähtäävät säännökst puuttuvat lähes täysin nykyisestä lainsäädännöstä. Tämä puute on korjattava.

Ruotsin mallin mukaisesti maassamme on määrättävä uusiin autoihin pakokaasun puhdistajat. Lisäksi on rajoitettava moottoriajoneuvojen tarpeetonta tyhjäkäyntiä taajamissa. Poltoaineen oktaaniluvun korottamiseen käytetty lyijy on korvattava vaarattomilla aineilla. Polttoainehinnoittelulla on lisättävä matalaoktaanisten bensiini-laatujen suhteellisen käytön lisäämistä.

Tupakointia olisi vältettävä ajon aikana, koska tupakointi heikentää näkökykyä.

Liikenteen meluhaittoja on pyrittävä tehokkaasti vähentämään. Dieselvero on poistettava dieselautojen käytön edistämiseksi, koska dieselauto saastuttaa huomattavasti vähemmän ympäristöä kuin bensiinikäyttöinen auto.

Hyväksytty Lahden puoluekokouksessa 15.6.1975.