SKP:n EU-vaaliohjelma:

Demokraattinen vaihtoehto EU:lle - ehdoton ei Natolle

(Hyväksytty SKP:n keskuskomitean kokouksessa 10.-11.4.1999)

Ilmapiiri Euroopassa on muuttumassa. Usko markkinoiden vapauteen ja Euroopan unioniin on hiipunut. Ay- ja kansalaisliikkeet vaativat EU-maiden johtajilta politiikan suunnan muuttamista, koska nykyisen politiikan seurauksena EU-maissa on työttömiä lähes 20 miljoonaa ja yli 50 miljoonaa elää köyhyydessä. Ylikansallisten yritysten vallan kasvu herättää laajaa vastustusta, joka pysäytti maailmanlaajuisen investointien vapautta koskevan MAI-sopimuksen. Naton rauhankumppanuus on osoittautunut sotakumppanuudeksi, joka kylvää pommeja ja kuolemaa, jakaa Eurooppaa uudelleen ja murentaa Yhdistyneiden kansakuntien asemaa.

Lupaukset EU-jäsenyyden positiivisista vaikutuksista ovat osoittautuneet pääosin katteettomiksi. Sen sijaan useimmat varoitukset EU-jäsenyyden kielteisistä vaikutuksista ovat toteutuneet. Suomalaiset ovat joutuneet EU:ssa nettomaksajiksi, vaikka toisin luvattiin. Työllisyyden ja hyvinvoinnin sijasta EU on merkinnyt jatkuvaa työttömyyttä, työntekijöiden sopimusturvan murentamista, sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen heikentämistä. Jo yli miljoona suomalaista on joutunut muuttamaan pois kotiseudultaan. Maaseutu autioituu. Markkinoiden vapaus on tärkeämpi kuin ihmisten ja luonnon hyvinvointi. Sitoutuminen EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan on murentanut sotilaalliseen liittoutumattomuuden ja kytkenyt Suomen yhä tiiviimmin Natoon.

EU-jäsenyyden ehdot on muutettu yhä epädemokraattisemmiksi. Talous- ja rahaliitto (Emu) ja Amsterdamin sopimus siirtävät entistä enemmän päätösvaltaa EU:lle. Kansalaisia alistetaan liittovaltioon, jossa aiotaan seuraavaksi vähentää pienten jäsenmaiden äänivaltaa ja jota ryhdytään militarisoimaan.

Suomen kommunistinen puolue vastusti EU-jäsenyyttä. Vastustimme myös Emua ja Amsterdamin sopimusta, jotka kokoomuksen ohella myös SDP, Vasemmistoliitto, vihreät ja keskusta ovat hyväksyneet. EU:n epädemokraattisuus ja muut ongelmat eivät ole vähentyneet. Siksi SKP on edelleen EU:ta vastaan ja kannattaa EU:sta irtaantumista. Haluamme kehittää kaikkien Euroopan maiden ja maailmanlaajuista yhteistyötä, joka perustuu demokratiaan, tasa-arvoon, solidaarisuuteen sekä ekologisesti kestävään ja rauhanomaiseen kehitykseen.

Työllisyyden ja sosiaaliturvan puolesta

Suomen liittäminen Emuun on kiihdyttänyt suuryhtiöiden pyrkimystä kilpailla keskittämällä toimintoja, kasaamalla pääomia, vähentämällä työvoimaa ja heikentämällä työntekijöiden sopimusturvaa. Emu voimistaa paineita verotuksen yhdenmukaistamiseen, joka uhkaa supistaa sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen rahoitusta Suomessa lähivuosina 10-20 miljardilla markalla. Erityisesti oikeisto käyttää Emu-ohjelmaa keinona murentaa julkista sosiaaliturvaa ja työehtosopimusten yleissitovuutta.

Sosiaalisen Euroopan tavoitteet - joista myös sosialidemokraatit ohjelmissaan puhuvat - ovat jyrkässä ristiriidassa uusliberalistisen Emu-hankkeen kanssa. Emu-vakaussopimuksen sijasta on otettava talouspolitiikan tärkeimmiksi kriteereiksi työllisyys, ihmisten hyvinvointi ja ympäristön suojelu.

SKP on mukana eurooppalaisen vasemmiston, ay-liikkeen ja työttömien kamppailussa yleisen työajan lyhentämiseksi ansiotasoa alentamatta ja ay-liikkeen sopimusoikeuksien vahvistamiseksi. Ay-liikkeen kansainvälistä yhteistoimintaa kehittämällä on torjuttava työnantajapiirien pyrkimys heikentää työehtoja kilpailuttamalla eri maiden työntekijöitä keskenään ja laajentamalla halpatyövoiman käyttöä.

Suomen hallitus ei saa vetäytyä työajan lyhentämistä koskevien vaatimusten edessä EU:n selän taakse, vaan Suomessa on säädettävä laki kuuden tunnin työpäivään siirtymiseksi palkkoja alentamatta. Yksityistämisen ja leikkaamisen sijasta on laajennettava julkisen sektorin osuutta muun muassa työllisyyden, perusturvan ja ympäristönsuojelun kehittämiseksi. Tällä on tärkeä merkitys myös naisten aseman parantamisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta. Sosiaalisten ja työelämän normien yhtenäistäminen, silloin kun se on tarpeen, tulee tehdä aina ylöspäin, parantamalla huonompia normeja.

Pääomaliikkeet kuriin

EU toteuttaa uusliberalistisia markkinoiden vapauden oppeja, joilla keskitetään yhä enemmän valtaa ylikansallisille pankeille ja suuryhtiöille. Pääomapiirit liikuttelevat hetkessä summia, jotka voivat horjuttaa kokonaisia kansantalouksia ja ajaa miljoonia ihmisiä ahdinkoon. Tämä lisää erityisesti pienten maiden ja syrjäseutujen ongelmia.

Kansainvälisen talouden kasvava epävakaisuus osoittaa, että rahaa on suunnattava ja käytettävä toisella tavalla, kuin kasinotaloudessa tapahtuu. Keinottelun sijasta on ohjattava varoja työpaikkojen luomiseen, pieni- ja keskituloisten ostovoiman lisäämiseen, köyhyyden torjumiseen, ympäristönsuojeluun ja kehitysmaiden auttamiseen.

SKP vaatii pääomien viennin rajoittamista muun muassa laittamalla kansainvälisille pääomasiirroille ns. Tobinin vero. Tämän veron tuotolla tulee tukea työllisyyttä ja sosiaalista kehitystä. Rahapolitiikan vallan keskittämisestä Euroopan keskuspankin johtajien pienelle piirille on luovuttava. Keskuspankin tehtävät on määriteltävä uudelleen ja pankki on alistettava kansanedustajien valvontaan.

Maatalous- ja aluepolitiikka kansallisesti päätettäväksi

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ja Agenda 2000 -ohjelma merkitsevät tuhoisaa rakennemuutosta muutenkin vaikeissa oloissa toimivalle suomalaiselle maaseudulle. Tästä kantavat vastuun sekä Lipposen että Ahon hallitukset.

Teollisuusmainen tehomaatalous ja elintarviketeollisuuden keskittyminen vähentävät elintarvikkeiden puhtautta, lisäävät kuljetuksia ja heikentävät paikallisen talouden kehitysmahdollisuuksia. Kotimaisen maatalouden alasajo vaikeuttaa myös maamme elintarviketeollisuuden asemaa ja työllisyystilannetta.

Samaan aikaan hallitus on käytännössä romuttanut aluepolitiikan. Aiemmin lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomen kehitysalueiden saama tuki on ohjattu uuden teknologian kasvukeskuksiin.

SKP vaatii maatalous- ja aluepolitiikan palauttamista kansallisesti päätettäväksi. Tämä edellyttää myös EU:n rahoitusjärjestelmien perinpohjaista muuttamista. Hallituksen on tehtävä erityisohjelma Pohjois- ja Itä-Suomen kuntien kestävän kehityksen tukemiseksi. Kasvien ja elintarvikkeiden geenimanipulointi on kiellettävä. Luonnonmukaisen viljelyn mahdollisuuksia on parannettava.

Demokratia ja uusi kansanäänestys

Amsterdamin sopimus ja Emu tähtäävät kansalaisten alistamiseen liittovaltioon, joka perustuu pääoman valtaan, uusliberalistiseen politiikkaan ja etuoikeutetun eliitin harjoittamaan byrokraattiseen hallintoon. Jo nyt yli puolet Suomenkin lainsäädännöstä tulee EU:sta. Monet näistä normeista perustuvat suoraan suuryhtiöiden edustajien, kuten Euroopan teollisuusjohtajien pyöreän pöydän, ajamiin esityksiin. Enemmistöpäätöksenteon laajentaminen ja suurten jäsenmaiden hallitusten äänivallan lisääminen uhkaavat kaventaa entisestään suomalaisten vaikutusmahdollisuuksia.

Komission eroon johtaneet väärinkäytökset ovat vain jäävuoren huippu rötöksistä, joihin EU:n epädemokraattinen, korruptoitunut ja byrokraattinen hallinto on johtanut. Näitä ongelmia ei ratkaista vain komissaareja vaihtamalla. Tällaiselle systeemille ei pidä antaa lisää valtaa, päinvastoin.

Todellinen läheisyysperiaate edellyttää, että kansalaisilla on ratkaiseva päätösvalta muun muassa kansanäänestysten, kansallisten parlamenttien aseman, kunnallisen itsehallinnon ja työpaikkademokratian kehittämisen kautta.

Kansallisten parlamenttien tulee jatkossa päättää, mitkä asiat voidaan ottaa EU:ssa käsittelyyn. Aloiteoikeus on siirrettävä komissiolta kansallisille parlamenteille ja hallituksille. On muutettava julkiseksi EU:n ministerineuvoston äänestykset ja lainsäädännön valmistelut. EU-tuomioistuin ei saa tehdä päätöksiä ohi ja yli kansallisten korkeimpien oikeusistuinten ja unionisopimuksen. EU:n varainkäytön julkisuutta ja valvontaa on lisättävä. On estettävä sellainen poliisiyhteistyö, joka loukkaa kansalaisten perusoikeuksia ja joka ei ole tiukassa demokraattisessa valvonnassa.

SKP vastustaa EU:n kehittämistä liittovaltioksi. Vaadimme kansanäänestyksen järjestämistä, kun seuraavassa hallitusten välisessä konferenssissa aiotaan muuttaa oleellisesti EU-sopimusta. Jos sopimus ei saa kansan enemmistön tukea, on Suomen irtaannuttava EU:sta. Tarpeelliset talous- ja muut suhteet EU:n kanssa voidaan sen jälkeen neuvotella erikseen kahdenvälisellä pohjalla ja ottaen huomioon myös yleiseurooppalaisen yhteistyön mahdollisuudet.

SKP:n mielestä kunkin kansan tulee saada itse ratkaista haluaako se kuulua Euroopan unioniin. EU:n mahdollinen laajentaminen ei saa tapahtua pakottamalla uudet jäsenet hyväksymään sellaisenaan EU-lait. Se ei saa myöskään tapahtua työehtojen, sosiaaliturvan tai esimerkiksi ympäristönsuojelun kustannuksella.

Sotilaallisen liittoutumattomuuden puolesta

Amsterdamin sopimus vahvistaa EU:n päätösvaltaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Se laajentaa enemmistöpäätöksentekoa näissä jokaisen maan kannalta elintärkeissä asioissa ja antaa Eurooppa-neuvostolle jopa vallan päättää siirtymisestä yhteiseen puolustukseen. Naton 50-vuotiskokouksessa sovittiin lisäksi EU:n kriisihallinnan ja puolustusulottuvuuden kehittämisestä osana Naton globaalia strategiaa ja Naton asevoimaan nojaten. Näin myös sotilaallisesti liittoutumattomat EU-maat kytketään Natoon.

Hyökkäys Jugoslaviaan on vaarallinen ennakkotapaus siitä, että Nato on ottanut itselleen oikeuden toimia missä tahansa ja YK:n peruskirjan normeista piittaamatta. Erityisesti USA pyrkii Naton uudella strategialla murentamaan YK:n aseman ja vahvistamaan imperialistista maailmanjärjestystä. Samalla Naton hyökkäys Jugoslaviaan on paljastanut sen, että rauhankumppanuusohjelma ei perustu kansainvälisen yhteisön yhteisiin arvoihin ja päämääriin.

SKP vastustaa ehdottomasti Suomen liittymistä Natoon ja EU:n militarisoimista. Vaadimme Suomea irtisanoutumaan Naton uudesta strategiasta ja rauhankumppanuusohjelmasta, jotka nojaavat voimapolitiikkaan ja rikkovat YK:n periaatteita. Päämääränämme on Naton purkaminen ja yhteistyövaraisen turvallisuusjärjestelmän rakentaminen YK:n ja Ety-järjestön pohjalla.

Suomen edustajien tulee toimia aloitteellisesti liittoutumattomien ja ydinaseettomien maiden vyöhykkeiden laajentamiseksi Pohjolasta Balkanille. Suomen ei pidä osallistua EU:n aseteolliseen yhteistyöhön eikä viedä aseita kriisialueille, kuten kurdeja vastaan sotaa käyvää ja osaa Kyproksesta miehittävään Turkkiin. SKP vastustaa taisteluhelikoptereiden hankkimista ja vaatii asemenojen radikaalia vähentämistä.

Solidaarisen ja ekologisen Euroopan puolesta

EU on osa kapitalistista globalisaatiota, joka jakaa maailmaa ja myös EU-maita sisäisesti yhä eriarvoisemmin. Naton laajentaminen ja Schengen-sopimus pystyttävät uusia muureja kansojen välille. Samalla tämä kehitys ruokkii nationalismia, muukalaisvihaa ja rasismia.

EU-jäsenyyden jälkeen on suomalaisten pörssiyhtiöiden enemmistö siirtynyt ulkomaisten pääomapiirien omistukseen. Niiden voitontavoittelu ohjaa myös Suomen EU-politiikkaa. Hallitus on ollut ajamassa MAI-sopimusta, joka vahvistaisi ylikansallisten yhtiöiden valtaa kehitysmaiden, työntekijöiden oikeuksien ja ympäristönsuojelun kustannuksella. Kun MAI-hanke kaatui OECD:ssä kansalaisten vastustukseen, ajatetaan sitä nyt vain vähäisin muutoksin Maailmankauppajärjestön WTO:n kautta. Suomelle tärkeä yhteistyö Venäjän kanssa on alistettu Boris Jeltsinin epädemokraattisen hallinnon ja Kansainvälisen valuuttarahaston politiikan tukemiselle.

SKP haluaa rakentaa Eurooppaa kaikille maille avoimen ja tasavertaisen rauhanomaisen yhteistyön eikä taloudellisen sodankäynnin, sotilaallisen liittoutumisen ja kehitysmaiden riistämisen pohjalla. Suomen edustajien tulee toimia sen puolesta, että myös EU asettaa YK:n ja Ety-järjestön etusijalle kansainvälisen rauhan, turvallisuuden ja yhteistyön järjestöinä.

Venäjän kehitys on tärkeä koko Euroopan kannalta. Yhteistyö Venäjän kanssa onkin nostettava Suomen oman ja eurooppalaisen kanssakäymisen avainalueeksi. EU:n pohjoisen ulottuvuuden kehittäminen ei saa tähdätä Venäjän alistamiseen raaka-aineita tuottavan kehitysmaan asemaan. Esimerkiksi pohjoisten alueiden energiavarojen hyödyntämisen tulee perustua tasa-arvoiseen kumppanuuteen, joka ottaa huomioon alueen kansojen edut ja myös ympäristönsuojelun tarpeet.

YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssien suositukset tulee toteuttaa niin Suomessa kuin EU-politiikassa. EU-sopimukset eivät saa estää jäsenmaita kehittämästä EU-tasoa parempia ympäristönormeja. Itämeren pelastamiseksi tarvitaan kiireellisiä toimia ja alueen valtioiden yhteistyötä.

Vaadimme, että Suomen edustajat irtisanoutuvat kokonaan MAI-sopimuksen kaltaisista ylikansallisten yhtiöiden valtaa lisäävistä hankkeista. SKP esittää, että Suomi antaa anteeksi kehitysmaiden velat ja tukee näiden maiden omista tarpeista lähtevää yhteistyötä. Tämä edellyttää myös EU:n Lomén-sopimuksen perusteellista korjaamista.

Vaihtoehto vaaleihin

SKP on osa kansainvälistä uusliberalismin ja kapitalismin vastaista liikettä, joka toimii nykyisen demokratiaa kaventavan, eriarvoisuutta lisäävän ja luontoa tuhoavan kehityksen suunnan muuttamiseksi. SKP on ainoana suomalaisena vasemmistopuolueena EU-parlamentin Yhtyneen vasemmiston ja pohjoismaiden vihreän vasemmiston ryhmän yhteisen vaalijulistuksen kannalla.

Emme kuvittele, että EU-parlamentissa toteutuu todellinen demokratia. Mutta haluamme, että EU:ta, Natoa ja hallituksen oikeistolaista politiikkaa vastustavien ääni kuuluu myös vaaleissa ja EU-parlamentissa. EU-vaaleissa on kyse suomalaisten ja Suomen kannalta tärkeistä asioista, ollaanpa EU:sta muuten mitä mieltä tahansa. Ehdokkaamme sitoutuvat toimimaan EU-parlamentissa tämän ohjelman ja Vaihtoehto EU:lle -kansalaisliikkeen tavoitteiden puolesta.

SKP tuo vaaleihin vaihtoehdon, joka niistä muuten puuttuu.