Ohjelma

Puolueen tarkoitus

Sinimusta Liike (SML) on radikaali, traditionalistinen ja suomenmielinen puolue, jonka toiminta pohjautuu ihanteelle itsenäisestä, elinvoimaisesta ja riippumattomasta Suomesta, joka on luotu palvelemaan ja puolustamaan suomalaisen kansan kulttuuria, elinympäristöä ja elämäntapaa. Puolue perustaa maailmankatsomuksensa kansallisvaltion periaatteelle, jonka mukaan Suomi on suomalaisten kotimaa ja se pysyy suomalaisten kotimaana vain silloin, jos sitä asuttaa tulevaisuudessakin suomalainen kansa. Politiikka, jota ajamme, on radikaalia ja etnofuturistista. Haluamme päästä modernin yhteiskunnan sekä globalismin arvojamme, yhteisöämme ja maatamme tuhoavasta ikeestä. Haluamme luoda tilalle uuden ja paremman tulevaisuuden yhteiskunnan unohtamatta juuriamme tai sitä, että yhteiskuntamme elinehdot ovat sukupolvien työn tulosta. Haluamme elinvoimaisen ja kestävän yhteiskunnan, joka on sekä vihreä että korkeateknologinen ja joka myös turvaa suomalaisen kansan olemassaolon pitkälle tulevaisuuteen.

Tämän päämäärän mahdollistamiseksi puolue pyrkii

1.) Edistämään suomalaista kulttuurityötä ja valistamaan suomalaisia heidän kansallisista juuristaan;

2.) Puolustamaan suomen kielen erityisasemaa maan ainoana virallisena kielenä;

3.) Edistämään ajatusta suomalaisesta kansankokonaisuudesta ja säilyttämään Suomi etnisesti suomalaisena;

4.) Puolustamaan luonnollisen ja perinteisen perheen ideaalia, tervettä perhe-elämää ja lapsiperheiden mahdollisuuksia;

5.) Korostamaan sielun ja veren merkitystä kansallisen identiteetin synnyssä;

6.) Taistelemaan leppymättömästi suomalaisten kansallista olemassaoloa uhkaavaa monikulttuurisuutta ja juuretonta globaalia massayhteiskuntaa vastaan;

7.) Pitämään Suomen erossa kaikista ylikansallisista hallintajärjestelmistä;

8.) Edistämään maamme omavaraisuutta ja itsenäistä rahapolitiikkaa;

9.) Puolustamaan Suomen luontoa ja sen eläimistön monimuotoisuutta;

10.) Edistämään maanpuolustustyötä, sekä aktiivista maanpuolustushenkeä.

Puolueen arvopohja

Radikaali

Olemme radikaaleja, koska haluamme nähdä selkeän muutoksen lähes jokaisella yhteiskunnan osa-alueella. Haluamme rakentaa maan, joka on vahva ja elinvoimainen, ja jossa on yhtä lailla toivoa ja oikeudenmukaisuutta sekä tänään että huomenna.

Radikaalius merkitsee ajattelutapaa, jossa haluttu päämäärä sanelee sopivat metodit poliittisella kentällä. Tavoitteemme on synnyttää kipinä laajemmalle kansalliselle heräämiselle. Halutun muutoksen saavuttamiseksi on nykyisen poliittisen systeemin rinnalle rakentuneesta korruptoituneesta ja täysin kansan selän takana toimivasta hyvävelijärjestelmästä päästävä eroon, jotta pystyisimme läpinäkyvyyden ja osallisuuden lisäämisen kautta luomaan aidosti oikeudenmukaisen valtion.

Pyrkimyksemme on myös ihmisiä ja luontoa riistävän kapitalistisen hyväksikäyttösysteemin ja kertakäyttökulttuurin eliminoiminen sekä arvoiltaan kieroutuneen ja epäkansallisen median vallan murtaminen. Emme näe yhteiskunnan paremmuuden nojaavan automaattisesti jatkuvan talouskasvun ideologiaan, jossa asioiden arvo mitataan pelkässä rahassa, jossa kaikki on myytävänä ja työntekijä aina vaihdettavissa toiseen suurempien voittojen tavoittelemiseksi. Mielestämme edistynyt yhteiskunta rakentuu periaatteelle, jossa luonto ja ihmiset voivat elää tasapainossa ja joka pyrkii toteuttamaan vain kestävään kehitykseen johtavia muutoksia ja prosesseja.

Olemme myös radikaaleja, koska poliittinen toimintamme ei nojaudu pelkästään muutaman vuoden välein käytäviin vaaleihin vaan tekoihin sekä taipumattomaan ja kompromissittomaan aktiivisuuteen, jonka päämääränä on kansallisen olemassaolomme turvaaminen. Liikkeen ytimessä eivät ole poliittiset opportunistit, vaan periksiantamattomat ihmiset, jotka näkevät kanssa-aktivistit verisiteiden yhdistämänä perheenä yhteisessä taistelussa kansallisten päämäärien puolesta. Kansallinen olemassaolomme ei ole neuvoteltavissa.

Suomenmielinen

Puolueemme tavoite on itsenäinen kansakunta itsenäisessä valtiossa. Näemme, että kansakunta on toimivin yhteinen nimittäjä yksittäisen ihmisen ja koko ihmiskunnan välillä. Tämä mahdollistaa sosiaalisen pääoman kannalta välttämättömän yhteenkuuluvuuden tunteen muodostumisen yhteisön sisällä, sen ollessa samaan aikaan jäsenmäärältään tarpeeksi suuri kyetäkseen järjestäytymään rakentavaan toimintaan sekä puolustautumaan uskottavasti ulkopuolisia uhkia vastaan. Kansakunnan ytimessä on olettamus, jonka mukaan ihmisellä on enemmän yhteistä oman sisäryhmänsä kanssa kuin sen ulkopuolisten ihmisten kanssa. Ihmisen luontainen halu hakeutua omiensa joukkoon pohjautuu ihmisen biologisille taipumuksille, joita kansallismielinen politiikka pyrkii toiminnallaan jalostamaan ja vahvistamaan. Tällä tavoin organisoitu valtio siis ajaa oman kansansa etua ennen muuta sekä puolustaa sen kansallista itsemääräämisoikeutta.

Puolueemme maailmankatsomus perustuu kansankokonaisuuden ihanteelle, jossa ihmisten ja ihmisryhmien välisiä suhteita arvioidaan heidän edustamansa etnisyyden näkökulmasta. Puolueemme vastustaa luokkavihaan kiihottamista sekä myös muita yhteiskunnallisia ilmiöitä, jotka pyrkivät jakamaan suomalaista kansaa keskenään kilpaileviin keinotekoisiin intressiryhmiin. Puolueemme näkökulmasta ei ole olemassa muuta intressiryhmää kuin suomalaiset, joihin jokainen suomalainen on verenperimänsä kautta linkittäytynyt. Kansankokonaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että suomalaiset kykenevät tuntemaan solidaarisuutta toisiansa kohtaan riippumatta ihmisten koulutustasosta, tuloeroista tai muista elämäntilanteeseen sidonnaisista asioista. Tämä edellyttää puolueemme näkökulmasta julkisesti ylläpidettyä hyvinvointivaltiota ja kansallisen yhteisvastuun korostamista.

Puolueemme määrittelee suomalaiset kansaksi, jonka perimästä suurin osa muodostuu niistä itämerensuomalaisista kantaheimoista, jotka ovat esihistoriallisena aikana muuttaneet nykyisen Suomen alueelle ja joka puhuu tälle kansalle ominaista äidinkieltä ja kokee suomalaisen kansanyhteisön muodostaman kulttuurin itselleen kaikista luonnollisimmaksi tavaksi elää. Suomalaisuus on biologinen, historiallinen, kielellinen ja kulttuurinen kokonaisuus. Puolueemme politiikan tavoitteena on etnisesti yhdenmukainen Suomi, jossa ei esiinny etnisiä eturistiriitoja eri vähemmistökansojen ja kantaväestön välillä. Puolue ei ainoastaan kritisoi löyhän maahanmuuttopolitiikan synnyttämiä lieveilmiöitä, vaan vastustaa jo lähtökohtaisesti ei-suomalaista siirtolaisuutta. Puolueemme prioriteeteissa on nykyisen maahanmuuton välitön lakkauttaminen ja maassa jo valmiiksi olevien vierasmaalaisten oleskeluoikeuden välitön uudelleenkäsittely. Tämän lisäksi tavoitteemme on suojella suomalaista identiteettiä, suomalaisten kansallista historiaa, kulttuuria, suomalaista luontoa sekä kansallisomaisuutta.

Puolueemme näkökulmasta nykyinen jako oikeistoon ja vasemmistoon perustuu virheelliseen vastakkainasetteluun, sillä toissijaisista eroistaan huolimatta niistä molemmat edistävät politiikkaa, joka uhkaa kansallista olemassaoloamme ja valtiollista itsenäisyyttämme. Suomenmielisinä me vastustamme poliittisen oikeiston kannattamaa ylikansallista kapitalismia ja ääri-individualismia, joka pyrkii nostamaan yksilön tarpeet yhteisön edun yläpuolelle. Samaan aikaan me vastustamme poliittista vasemmistoa, sillä sen edistämä egalitarismi ei tunnusta oman kansan tärkeyttä ja ihmisten välisiä luontaisia eroja. Puolueemme irtisanoutuu nykyisestä tasapäistämisen ihanteesta, ja haluaa korvata sen ajatuksella, jossa jokaisella ihmisellä on oma paikkansa yhteiskunnassa, joka perustuu hänen omiin kykyihinsä.

Traditionalistinen

Puolueemme näkee nykyisten sukupolvien olevan osa päättymätöntä ketjua, joka velvoittaa meitä puolustamaan aiempien sukupolvien työn jälkeä, kuin myös varmistamaan tuleville sukupolville hyvän, puhtaan ja turvallisen maan. Puolueemme ei kannata yksilöllisiä valintoja, jotka ovat ristiriidassa tämän periaatteen kanssa. Kansallisen perinteen jatkuminen on voimavaramme, joka on kantanut kansakuntaamme vuosisatojen ajan, ja sille rakentuu terve kansallistunto, joka on terveen yhteisön tukipilari.

Suhtaudumme yhteiskunnan maallistumiseen kriittisesti ja kannustamme pyhän määritelmän normalisoitumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Pyrimme tunnustamaan pyhyyden perinnettä ja tapoja ilmentävänä yhdistävänä henkenä sen pohjimmaisessa merkityksessään vailla uskonnollista konseptia. Näin ollen tunnustamme pyhien alueiden, niin esikristillisten palvontapaikkojen, kuin myös nykyisten kirkkomaiden ja hautausmaiden erityisen merkityksen suomalaiselle kansalle. Emme rinnasta suomalaisia pyhiä paikkoja vain rakennuksiksi ja paikoiksi muiden joukossa saati hyväksy niiden käyttöä minkäänlaiseen voittoa tuottavaan tarkoitukseen. Jokaisen suomalaisen, kuuluisipa hän mihin uskontokuntaan tahansa, voimavara on isänmaan ja kansan jatkuvuuden luoman korkeamman tarkoituksen tunnustaminen. Kaikille suomalaisille tulisi olla olemassa oma paikkansa yhteiskunnassa, jossa tämä kykenee viemään yhteiskuntaa eteenpäin osana jatkuvuuden ketjua. Tämä ketju on voimakkain sen jokaisen lenkin ollessa vahva ja oikealla paikallaan.

Puolueemme ei samaistu usein käytettyyn termiin "konservatiivi", sillä mielestämme kyseinen termi viittaa tarpeeseen säilyttää jokin vallitseva asiantila, sekä varovaista suhtautumista yhteiskunnalliseen muutokseen yleisesti. Toisen maailmansodan jälkeiset konservatiiviset liikkeet ovat osoittaneet toiminnallaan hyvin sen, etteivät ne ensinnäkään kykene hidastamaan kulttuurillista muutosta, saati säilyttämään itselleen tärkeitä asioita tämän muutoksen edetessä. Konservatismi voidaan aatteena rinnastaa päättymättömään viivytystaisteluiden sarjaan, jossa jokaisen hävityn taistelun jälkeen konservatiivi hyväksyy muuttuneen toimintaympäristön sellaisenaan, ja puolustaa sitä jälleen säilytettävänä asiantilana seuraavassa yhteenotossa itseään radikaalimpaa toimijaa vastaan. Tämän konservatismiin sisäänrakennetun pakittamisen johdosta kyseisen aatteen edustajat omaksuvat lopulta tahtomattaankin vastapuolensa narratiivit ja poliittiset pääperiaatteet, jolloin he muuttuvat yhteiskunnallisista toimijoista ainoastaan muutosten voimattomiksi seuraajiksi.

Konservatiiveista poiketen me uskomme kansallismielisinä traditionalisteina luonnonjärjestyksen ja kansallisen olemassaolomme ikuiseen oikeutukseen, emmekä näe kyseisiä päämääriä aikakauteen tai trendeihin sidonnaisina asioina. Mikäli poliittinen ja kulttuurillinen status quo uhkaa näiden oikeuksien toteutumista, emme pelkää vähimmissäkään määrin sen uhmaamista. Vakaus ei ole meille itseisarvo, jos se vakauden hintana on kokonaisen kansakunnan kohtalo ja elinpiiri. Konservatiiveista poiketen tulemme soutamaan rohkeasti vastavirtaan ja muovaamaan ympäristöämme omaan arvomaailmaamme paremmin soveltuvaksi. Sivusta seuraamisen sijasta me pyrimme olemaan kansallismielisen muutoksen aktiivisia edesauttajia. Konservatiiveista poiketen me tulemme vastustamaan haitallisiksi katsomiamme ilmiöitä yhtä voimakkaasti nyt, kun tulemme vastustamaan niitä tulevaisuudessakin, kuin myös edesauttamaan niitä päämääriä, jotka täyttävät sen ikiaikaisen tarkoituksen, johon niin luonto kuin myös rakkaus edeltäjiämme kohtaan on meidät kansakuntana velvoittanut.

Kulttuuriohjelma

Sinimustan Liikkeen kulttuuripolitiikan perustana on vahva kansallinen identiteetti ja sen syventäminen, sekä suomalainen kulttuuriperintö ja sen säilyttäminen. Puolueemme vaalii sekä perinteistä suomalaista kulttuuria että tukee tulevien kansallisten ihanteiden syntymistä kulttuurin keinoin. Kansallisen kulttuurimme ei pidä väistää vieraita kulttuureja eikä luopua omista perinteistään. Kulttuuriksi käsitetään usein erilaiset taiteen muodot, kuten kuvataide, teatteri, musiikki tai kirjallisuus. Taide kuuluu kuitenkin samaan näkyvään kansalliseen itseilmaisuun kuin esimerkiksi symbolit, rituaalit ja kielet. Kulttuuriin kuuluu myös sellaiset käsitteet, joiden avulla ihmiset ilmaisevat itseään, ajattelevat ja toimivat yhteisössä niiden arvojen ja kirjoittamattomien sääntöjen mukaan, joihin heidät on kasvatettu ja joiden mukaan heidät on opetettu selviytymään. Tällaisia ovat esimerkiksi elintavat, perinteet ja vakaumukset.

Puolueemme haluaa turvata kotiseutujen kulttuuriympäristöjen säilymisen ja pyrkiä kasvattamaan niiden arvostusta. Yhteiskunnan on tuettava kotiseutuperinteen taltioimista, kotiseutukirjallisuuden julkaisemista, perinteisten taitojen ja tapojen ylläpitämistä ja pyrittävä syventämään asukkaiden tuntemusta ja kiinnostusta omaa kotiseutuaan ja sen ominaispiirteitä kohtaan.

Sinimusta Liike ajaa suomalaiskansallista historiapolitiikkaa, jonka myötä isänmaan historia ja kansallissankarit pidetään esillä muun muassa patsaiden, muistomerkkien, muistolaattojen ja paikannimien avulla. Suomen valtion tulee vastustaa suomalaisia syyllistävää historiallista narratiivia ja tarjota suomalaisista juurista ja Suomen valtiosta positiivista historiakuvaa. Puolue ajaa museolaitoksen perusrahoituksen lisäämistä ja panostamista etenkin kansalliselle tietoisuudelle merkittäviin museoihin, kuten Kansallismuseoon, alueellisiin vastuumuseoihin, fennomaanisiin suurmiehiin liittyviin museoihin ja Sotamuseoon. Keskeisten suomenmielisten, suomalaista kulttuuriperintöä vaalivien ja sukukansayhteyttä edistävien yhdistysten sekä perinnejärjestöjen toiminta tulee turvata pysyvällä valtionrahoituksella.

Yhteiskunnan tulee tukea sellaista kulttuuritoimintaa joka edistää ajatusta sukupolvien välisestä ketjusta. Julkisten taide-, kirjallisuus- ja kulttuuriavustusten myöntöperusteena tulee olla vaikutus kansallisen hengen edistämiselle ja ne tulee suunnata vain suomalaisille taiteilijoille, kirjailijoille ja yhteisöille. Apurahoista päättävien taidetoimikuntien jäseniksi on valittava tunnetusti suomalaismielisiä henkilöitä. Puolueemme pitää tärkeänä tukimenetelmänä myös työ- ja näyttelytilojen sekä esiintymispaikkojen tarjoamista taiteilijoille.

Puolueemme pitää tärkeänä hyvän luku- ja kirjoitustaidon ylläpitämistä ja oikeaoppista suomen kielen osaamista. Näiden taitojen edistämiseksi kattava kirjastoverkko tulee olla tavoitettavissa koko maassa. Suomenkielisen sanataiteen ja kirjallisuuden tuottamista ja julkaisua on tuettava rinnakkain muiden taidemuotojen kanssa.

Sinimusta Liike haluaa eri taidesuuntien lahjakkuudet esille jo varhaisessa vaiheessa. Lahjakkuuksien löytäminen tulee olla koulujen velvoitteena niin, että jollain alalla lahjakas lapsi saa tarvitsemansa tuen ja ohjauksen omalle alalleen riippumatta hänen sosiaalisesta taustastaan tai varallisuudestaan. Myös kansallisen taide- ja kulttuurihistorian tuntemukseen tulee painottaa kouluissa ja oppilaitoksissa nykyistä enemmän.

Julkisen taiteen hankinnassa on käytettävä tasapuolisesti lahjakkaita uusia kykyjä ammattilaisten rinnalla. Julkisiin rakennuksiin tehtäviä taidehankintoja tulee hankkia myös taideopiskelijoilta ja oppilaitoksilta. Kriteerinä tässäkin tulee olla kansallisen hengen edistäminen.

Liikunnalla ja urheilulla on suuri kansanterveydellinen merkitys, joka on nähtävä kiinteänä osana hyvinvointi- ja sivistyspolitiikkaa. Sen lisäksi, että arkiliikunnan lisäämiseen kiinnitetään huomiota, on eri lajien lahjakkaita urheilijoita nostettava esille ja taattava jokaiselle yhtäläiset mahdollisuudet menestyä jo varhaisessa vaiheessa riippumatta heidän sosiaalisesta taustastaan tai varallisuudestaan. Suomalaista huippu-urheilua ja seuratoimintaa on tuettava.

Kulttuuriohjelman toteuttamiseksi puolueemme

• haluaa perustaa kansallismielistä taidetta edistävän taidetoimikunnan
• edistää vahvan kansallisen identiteetin ja suomenmielisen kulttuuriperinnön arvostusta
• vaalii sekä perinteistä suomalaista kulttuuria että tukee tulevien kansallisten ihanteiden syntymistä kulttuurin keinoin
• tukee kotiseutuperinteiden taltioimista, kotiseutukirjallisuuden julkaisemista ja perinteisten taitojen ja tapojen ylläpitämistä
• ajaa suomalaiskansallista historiapolitiikkaa, jonka myötä isänmaan historia ja kansallissankarit pidetään esillä muun muassa patsaiden, muistomerkkien, muistolaattojen ja paikannimien avulla
• vaatii julkisten kulttuuriavustusten kohdentamista vain suomalaisille taiteilijoille, kirjailijoille ja yhteisöille, jotka työskentelevät kansallisen hengen edistämiseksi
• edistää hyvän luku- ja kirjoitustaidon ylläpitämistä ja oikeaoppisen suomen kielen osaamista mm. kattavilla kirjastopalveluilla
• nostaa luovan työn tekijöiden lahjakkuudet esille varhaisessa vaiheessa riippumatta heidän sosiaalisesta taustastaan tai varallisuudestaan
• kannattaa huippu-urheilun ja urheiluseuratoiminnan tukemista

Mediaohjelma

Kulttuurillinen palomuuri

Suomeen kohdistuu sotilaallinen uhka, lähinnä Venäjältä, taloudellinen uhka, lähinnä Kiinasta, väestöllinen uhka, lähinnä Lähi-Idästä ja Afrikasta, sekä kulttuurillinen uhka, lähinnä Yhdysvalloista. Sinimusta Liike haluaa luoda lainsäädäntöömme eräänlaisen kulttuurillisen palomuurin, jonka tarkoituksena on meidän näkökulmastamme katsottuna haitalliseksi määriteltävän mielipidevaikuttamisen kitkeminen.

Aivan kuten Suomen ilmavoimatkin lähettävät hävittäjänsä vastaan, kun ilmatilaamme loukataan, meidän tulee pyrkiä aktiivisesti torjumaan esimerkiksi Hollywoodista lähtöisin oleva mediasisältö, joka pyrkii muuttamaan kansalaistemme mielipiteitä ja mielikuvia ja täten lopulta vaikuttamaan päätöksentekoomme kansallisille intresseillemme epämieluisalla tavalla. Näitä intressejä katsomme olevan muun muassa kansallinen itsemääräämisoikeutemme, sekä kansamme olemassaolon jatkuvuuden turvaaminen, joita molempia heikentää globalisaation ihannoimisen leviäminen. Kulttuurillinen uhka tulee nähdä sotilaallisten, taloudellisten ja väestöllisten uhkien kanssa tasavertaisena ja valtiovallan tulee reagoida niihin sen mukaisesti.

Hyvä esimerkki nykyisen lainsäädännön voimattomuudesta estää nykyhetkellä laittomaksi tarkoitettua sisältöä ovat ulkomaalaisilla televisiokanavilla näytettävät nettikasinomainokset. Vaikka tällainen kanava tarjoaa sisältöään Suomessa, suomeksi ja suomalaisille, Suomen tämänhetkisellä lainsäädännöllä ei ole keinoa puuttua sen mainontaan, sillä kanavan sisältö lähetetään ulkomailta. Haluamme antaa viranomaisille tarvittavat työkalut, jotta lakia voidaan valvoa käytännössä, niin kuin sitä on teoriassa tarkoitettu valvottavan. Tähän esimerkkiin liittyen, teleoperaattoreita voitaisiin kieltää välittämästä sellaista sisältöä, joka rikkoo Suomen lakia, vaikka sisältö olisikin tuotettu Suomen ulkopuolella. Tämä koskisi myös internettiä.

Näillä samoilla keinoilla tultaisiin myös valvomaan kaiken muun laittoman sisällön pääsyä suomalaisten saataville. Puolueemme pyrkii säätämään laittomaksi kaiken sellaisen, mikä viestittää, että:

• Suomalaisilla ei olisi oikeutta omaan kansallisvaltioon
• Suomen valtiolla ei tulisi olla itsemääräämisoikeutta
• Suomi ei olisi sotilaallisen puolustamisen arvoinen
• Suomalaisilla ei olisi oikeutta puolustaa oman etnisen kollektiivinsa olemassaoloa ja sen jatkuvuutta
• Mitään suomalaisuutta ei ole edes olemassa
• Suomalaisten ei tulisi tehdä lapsia tai, että suomalaisten tulisi tehdä vähemmän lapsia
• Isän, äidin ja lasten muodostama ydinperhe olisi korvattavissa oleva asia
• Avoimesti heteronormatiivisuudesta poikkeava elämäntyyli olisi ihailtavaa tai, että sellaiseen tulisi rohkaista.

Määritelmään sisältyy myös kaikki sellainen, jossa suomalaisten sijaan viitataan yleisesti valkoisiin, heidän omiin kieliinsä, kulttuureihinsa ja kansallisvaltioihinsa.

Sinimusta Liike haluaa kieltää kaiken pornografian julkisen levittämisen sen kaikissa muodoissa. Myös liian seksuaalissävytteinen media tulee siistiä pois julkisilta tiloilta ja alustoilta. Esimerkiksi autossa matkustavan lapsiperheen ei tulisi joutua kuuntelemaan seksivälinekaupan radiomainoksia.

Yleisradio

Tavoitteemme on edistää, kehittää ja lisätä kulttuurillisesti tervettä suomalaista viihdetarjontaa ja ajankohtaisohjelmia. Yksityistetyn Yleisradion tarkoitus olisi tuottaa voittoa. Koska nämä tavoitteet eroavat toisistaan, Sinimusta Liike katsoo, ettei Yleisradiota tule yksityistää ja, että se tulee jatkossakin olla verovaroin rahoitettu.

Tavoitteenamme on tehdä Suomesta yksikielinen ja tämän tavoitteen mukaisesti myös Yleisradion sisältö tulisi olla mahdollisimman suomenkielistä. Uutisia ja paikallisradiokanavien sisältöä voidaan tuottaa virallisilla vähemmistökielillä saameksi ja ruotsiksi. Ohjelmien osto ulkomailta tulisi minimoida.

Yleisradion oman viihdetuotannon tulee palvella Kulttuuriohjelmamme periaatteita. Uutis- ja ajankohtaistuotannon tulee olla niin poliittisesti neutraalia, kuin mahdollista.

Kielipolitiikka

Sinimusta Liike pyrkii toiminnallaan puolustamaan suomen kielen erityisasemaa kotimaamme sisällä ja turvaamaan historiallisen ja kauniin kielemme toimintaedellytykset myös tuleville suomalaisille sukupolville. Puolueemme ei näe suomen kieltä ainoastaan paljaana kommunikaation välineenä, vaan kansallisen itseilmaisun muotona, joka mahdollistaa suomalaisille muista kansoista riippumattoman keinon omien ihanteidensa, ajatustensa ja tunteidensa ilmaisulle.

Puolueemme näkee globalisaation merkittävänä uhkana kielemme tulevaisuudelle, sillä se mahdollistaa kielellisten vähemmistöjen muodostumisen maamme sisäpuolelle, joiden läsnäolo kasvattaa vieraiden kielten vaikutusta jokapäiväisessä kommunikaatiossamme. Mielestä suomen kieli pysyykin elinvoimaisena ainoastaan silloin, jos tulevatkin sukupolvet voivat syntyä ja elää ympäristössä, joka puhuu heidän omaa äidinkieltään. Tämä edellyttää sitä, että suomalaisten on kyettävä asioimaan, opiskelemaan ja työskentelemään heidän omalla äidinkielellään kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Sinimusta Liike kannattaa toiminnassaan fennomaanien linjausta, jonka mukaan Suomessa tulisi vallita yksi kieli ja yksi mieli. Pidämme maan virallista kaksikielisyyttä virheellisenä linjauksena, johon aikoinaan päädyttiin ruotsia puhuvan yläluokan vaikutuksesta. Puolueemme kannattaa ruotsin kielen oppimisen vapaaehtoisuutta ja haluaa muuttaa sen aseman virallisesta kielestä alueelliseksi vähemmistökieleksi. Kansallisilla kielivähemmistöillä, eli suomenruotsalaisilla ja saamelaisilla, olisi kuitenkin oikeus saada palvelunsa äidinkielellään niissä kunnissa, joissa he muodostavat merkittävän alueellisen vähemmistön.

Nykyiset täysin ruotsinkieliset kunnat muutettaisiin kaksikieliseksi, ja niiden tulisi tarjota julkiset palvelunsa myös suomeksi.

Puolueemme kielipolitiikan tavoitteena on yhteiskunta, jossa suomen kieli hallitsee kaikkia sen sektoreita. Suomen kielen asemaa taiteessa, uskonnollisessa toiminnassa, työelämässä, kouluissa ja kulttuurielämässä tulisi edistää julkisen vallan toimesta, joka pyrkisi aktiivisesti tukemaan suomenkielistä kulttuurityötä ja sekä torjumaan niitä kielellisiä ja kulttuurillisia ilmiöitä, jotka saattavat uhata suomalaista elämäntapaa.

Tämän onnistumiseksi puolue

• kannattaa kaksikielisyydestä luopumista
• poistaisi Ahvenanmaan erityisaseman ruotsinkielisenä alueena
• edellyttää suomenkielistä palveluvelvoitetta myös yksityisiltä yrityksiltä
• ohjaisi nykyiset vähemmistökielille myönnetyt valtakunnalliset tuet suomenkieliseen sivistys- ja kulttuuritoimintaan
• kasvattaisi julkista tukea suomenkieliselle musiikille, elokuville, näyttämötaiteelle ja kirjallisuudelle
• edellyttää julkisen sektorin työntekijöiltä virheetöntä suomen kielen osaamista

Uskontopolitiikka

Sinimusta Liike suhtautuu uskontoon ja uskonnon harjoittamiseen myötämielisesti, mikäli niiden opit eivät ole ristiriidassa kansallisen olemassaolomme kanssa. Puolueemme näkee uskontojen harjoittamisen ehkäisevän materialismista ja ihmiskeskeisyydestä kumpuavaa nihilismiä, joka johtaa helposti välinpitämättömyyteen kanssaihmisiä ja ympäristöä kohtaan. Aktiiviseen uskonelämään sisältyy lukuisia ylisukupolvisia riittejä ja ihmisen mielihalusta riippumattomia totuuksia, jotka edustavat toivottua vastakohtaa modernin maailman luovalle kaaokselle, jossa kaikki normit elävät jatkuvassa muutoksessa, ja jossa jokainen sukupolvi joutuu itse etsimään olemassaolonsa tarkoituksen.

Historiallisista ja kulttuurillisista syistä puolueemme kokee suomalaisen uskonelämän rakentuvan erityisesti luterilaiselle kansalliselle kirkolle, jonka jumalanpalveluselämä toteutetaan suomeksi ja jonka oppia tulisi tulkita tunnustuskirjojen ja kristillisen perhe-elämän näkökulmasta. Puolueemme ei näe uskonnollisia instituutioita myyttisinä, ihmisten arkisesta elämästä irrallisina laitoksina, vaan yksittäisten ihmisten ja perheiden hyvinvointia ja mielenrauhaa tukevina hengellisinä koteina. Puolueemme tunnistaa myös ortodoksisen kirkon merkityksen erityisesti karjalaistaustaisten suomalaisten arjessa, ja suhtautuu molempien kristittyjen suuntausten läsnäoloon esimerkiksi kouluissamme myötämielisesti.

Puolueemme tunnustaa myös esikristilliset juuremme, ja haluaa tukea suomenuskon tutkimista, tulkintaa ja harjoittamista siltä osin, kuin se on katkenneiden perinteiden jälkeen mahdollista. Puolueemme haluaa sisällyttää suomenuskon osaksi kouluissa järjestettävää uskonnonopetusta, jotta suomalaiset lapset ja nuoret voisivat hyödyntää kansallisista myyteistämme kumpuavaa symboliikkaa ja opetuksia oman identiteettinsä rakennusaineena. Puolueemme näkee osallisuuden kokemuksen tärkeänä arvona, ja kokee aktiivisen uskonelämän edistävän tätä tarkoitusta. Puolueemme suhtautuu kielteisesti niihin uskonnollisiin liikkeisiin, jotka muodostavat uhan suomalaiselle elämäntavalle ja kansallisille intresseille. Puolueemme kannattaa uskonnollisin syin suoritettavien ympärileikkausten, kuin myös eläinten rituaaliteurastusten kriminalisointia. Puolueemme ei hyväksy uskonnon nimissä myönnettyjä erivapauksia niistä velvollisuuksista, jotka on määritelty kansallisen turvallisuuden kannalta merkittäviksi. Vastustamme myös vieraiden uskontojen näkyvää läsnäoloa julkisessa tilassa, emmekä siksi hyväksy moskeijoiden ja minareettien rakentamista maahamme.

Sosiaali- ja terveyspolitiikka

Sinimustan Liikkeen sosiaali- ja terveyspolitiikka rakentuu perustalle, jossa terve ja hyvinvoiva kansa on yksi hyvinvointivaltion lähtökohdista. Ohjelmamme kannustaa kohti terveellistä, päihteetöntä ja liikunnallista elämäntapaa, jonka voimin huolehdimme myös heikommista lähimmäisistämme.

Senioripolitiikka

Sinimustalle Liikkeelle on kunnia-asia pitää hyvää huolta ikääntyvistä kansalaisistaan, jotka ovat maatamme rakentaneet.

Puolueemme senioriohjelma perustuu ajatukselle, että ikääntyvä väestö pysyy terveenä, hyvinvoivana ja aktiivisena mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttää kannustusta kokonaisvaltaisesti terveellisiin elämäntapoihin kaikissa ikäluokissa sekä sosiaalisten ja fyysisten aktiviteettien lisäämistä ikääntyville. Näin ennaltaehkäistään sairauksien puhkeamista ja lääkintää sekä vähennetään terveydenhoitokustannuksia ja laitoshoidon tarvetta vanhustenhoidossa.

Elinkeinoelämän on voitava pitää työmarkkinat joustavina, jotta eläkeikää lähestyvät työntekijät voivat halutessaan pidentää työkykyään esimerkiksi siirtymällä osa-aikatyöhön tai vuorotyöstä päivätyöhön.

Maaseudun haja-asutusalueilla on totuttu pitkiin palveluetäisyyksiin ja kaupunkeja huonompaan palvelutarjontaan, mutta ikääntyminen vie usein oman auton käyttömahdollisuuden. Sen lisäksi, että välttämätön kotihoito on tarjottava yhdenvertaisesti maaseudulla ja kaupungeissa, on huolehdittava että liikuntakykyiset ikäihmiset pääsevät palveluiden luokse. Kotiin tuotavien palveluiden on oltava laadukkaita, ja niitä on oltava riittävästi saatavilla. Ikäihmisten kotihoito ei saa olla sekuntikellon kanssa juoksemista, hoitajia on oltava riittävästi jotta jokaisen luona ehditään tekemään kunkin tarpeen mukaiset työt.

Inhimillisintä ja kustannustehokkainta on hoitaa ikäihmiset kotona mahdollisimman pitkään. Puolueemme kannattaa omaishoidon tukemista kaikin mahdollisin tavoin. Omaishoito on nähtävä työnä siinä kuin palkkatyökin, ja siitä on saatava kunnollinen korvaus. Omaishoitajan jaksamisesta on huolehdittava turvaamalla riittävä sijaisapu ja kuntoutusta tarvittaessa. Omaishoidon ja ansiotyön yhdistämisen helpottaminen mahdollistaa omien vanhempien hoitamisen kotona. Sinimusta Liike perustaisi julkisen vanhusavun laitoksen joka tarjoaisi tilapäistä apua tai sijaisia omaishoitoon.

Vaikka puolueemme kannattaa ensisijaisesti ikäihmisten kotihoitoa, on yhteiskuntamme tarjottava myös riittävä määrä paikkoja laitoshoitoa tarvitseville. Tässä tulee painotus olla kodinomaisessa palveluasumisessa. Hoitajien määrä tulee olla riittävä ja hoito ammattitaitoista ja laadukasta. Laitoshoito ei saa olla vanhuksen sitomista sänkyyn lääkitsemällä, vaan jokaisella on oikeus elää arvokasta elämää loppuun asti. Ikäihmisen oikeus pysyvään asumiseen puolisonsa kanssa pitää turvata myös palveluasumisessa. Vanhuspalvelut eivät saa olla alisteisia markkinavoimien lainalaisuuksille. Emme kannata yksityistämistä.

• Puolueemme kannattaa maksuttomia palveluita sotaveteraaneille ja -invalideille.
• Hyvä ja inhimillinen saattohoito tulee tarjota jokaiselle tuloista ja asuinpaikasta riippumatta.
• Sinimusta liike pitää tärkeänä että ikääntyvät kansalaiset pysyvät terveinä, hyvinvoivina ja aktiivisina sekä pysyvät työelämässä pidempään ja pärjäävät kotona mahdollisimman pitkään niin kaupungissa kuin maaseudullakin.
• Puolueemme kannattaa omaishoidon tukemista sekä kotihoidon laadun ja määrän parantamista. Myös julkisessa laitoshoidossa on painotus oltava kodinomaisessa palveluasumisessa. Emme kannata yksityistämistä.

Päihdepolitiikka

Puolueemme pitää päihteitä kansanterveydellisenä ongelmana, joiden käyttöä valtiovallan tulee toimillaan pyrkiä rajoittamaan. Puolueemme ihanteena on täysin päihteetön elämä, mutta jos se osoittautuu mahdottomaksi, pyrimme tarjoamaan nykyistä tehokkaampia keinoja päihteiden käytöstä aiheutuneiden ongelmien ehkäisemiseksi.

Päihde- ja valistustyö

Puolueemme näkee päihdeongelmaisen uhrina, jota tulisi rankaisemisen sijaan auttaa nousemaan takaisin yhteiskunnan jäseneksi. Päihdeongelmaisen tai hänen läheisensä pyytäessä yhteiskunnalta apua tulisi hänen siltä istumalta päästä vieroitushoitoon, koska lääkereseptin kanssa kotiin lähetetty päihdeongelmainen ei todennäköisesti toista kertaa tule apua pyytämään. Lisäksi henkilön joutuessa säännöllisesti poliisin kiinniottamaksi päihteiden käytön vuoksi tulisi hänet ohjata suoraan hoitoon, ellei kyse ole vakavasta rikoksesta, josta on odotettavissa vankeusrangaistus.

Valistustyö tulee aloittaa jo ala-asteella ja sen pitää olla suoraa, rehellistä ja jopa järkyttävää, jotta tieto päihteiden vaaroista jää elämään nuorten päähän pitkäksi aikaa, kenties jopa loppuelämäksi.

Huumausaineet

Huumausaineet ovat merkittävä uhka erityisesti nuorillemme, joihin huumeiden myynti hyvin usein kohdistuu. Huumeidenkäyttäjä tuhoaa lähes aina oman elämänsä ja vaikuttaa negatiivisesti myös lähipiiriinsä. Puolueemme uskoo, että tehokkaimmat keinot taistella huumeita vastaan ovat tehokas valistustyö, käyttäjien rehabilitaatio ja tarvittaessa jopa pakkohoito, mikäli aiemmat keinot eivät ole saaneet huumeidenkäyttöä loppumaan. Käyttörikoksen seuraamuksen tulee koventua tuntuvasti jo toisesta rikkeestä siten, ettei ensimmäinen rike aiheuta pysyviä vaikeuksia henkilön loppuelämälle, siinä missä toistuvaan käyttöön puututaan hyvin ankarasti.

Huumeiden myyjät pitää saattaa vastuuseen välittämiensä aineiden seurauksista. Huumeiden myynnistä saadun rangaistuksen tulee olla niin suuri, että pelko useiden vuosien vankeudesta voittaa houkutuksen helposta rahasta. Siksi haluamme kiristää huumausainerikoksista (poislukien käyttörikos kts. päihde- ja valistustyö) annettavia tuomioita aina elinkautiseen saakka.

Alkoholi- ja tupakkatuotteet

Puolueemme uskoo, että päihteetöntä elämää lähdetään parhaiten rakentamaan tehokkaan valistustyön luoman asennemuutoksen ja esimerkin kautta. Juomakulttuuriimme usein liitetään humalahakuinen juominen, jolla yritetään haudata arjen murheet ja kiireet. Tällä kulttuurilla on kuitenkin kääntöpuolensa, jonka vuoksi puolueemme kannustaa päihteettömään elämään. Suurin osa väkivaltarikoksista ja noin puolet raiskauksista tapahtuu tilanteissa, joissa vähintään toinen osapuoli on alkoholin vaikutuksen alaisena.

Haluamme vaikeuttaa alkoholin ja tupakan kaltaisten päihteiden saantia mm. hintaa sääntelemällä, mutta emme kuitenkaan kieltää kokonaan, jottei myynti siirtyisi pimeille markkinoille. Alkoholi- ja tupakkatuotteita verotetaan haittaveropohjaisesti, jolloin kertyneistä veroista voidaan kattaa haittavaikutuksista syntyneitä kustannuksia ja tarjota Kelan tuella toimiva päihdehuolto sitä tarvitseville.

Tavoitteenamme on savuton Suomi. Tupakat on määrättävä myytäväksi tuotemerkittömissä tupakkapakkauksissa, joissa pakkaukset ovat yhdenmukaistettu ja logot poistettu. Käytäntö on otettu käyttöön useassa maassa ja se vähentää tupakan houkuttelevuutta etenkin nuorten keskuudessa. Tupakointi on kiellettävä leikkipuistoissa, uimarannoilla ja muilla ulkoalueilla, jotka ovat pääsääntöisesti lasten käytössä. Tupakkaveron säännöllisiä korotuksia on jatkettava niin, että korotukset ovat korkeampia kuin tupakoitsijoiden ostovoiman kasvu, jotta tupakoinnin hinnasta ei tule houkuttelevampaa. Tupakoinnin lopettamisen vieroitushoito tulee saattaa Kelan lääkekorvauksen piiriin.

Lapset ja nuoret

Sinimustan Liikkeen tavoitteena on, että suomalaisista lapsista kasvaa terveitä ja hyvinvoivia aikuisia, jotka ottavat oman paikkansa yhteiskunnassa osallistuen vastuullisesti sen ylläpitämiseen jättäen jälleen tuleville sukupolville turvallisen ja terveen maan elää.

Tähän tavoitteeseen voidaan päästä pitkäjänteisellä periaatteellisella asennemuutoksella sekä vakaalla lainsäädännöllä, jotka nojaavat terveeseen järkeen ja tietoon, sekä kansanhistorialliseen kokemukseen. Jälkipolvemme on kasvatettava ymmärtämään kansallisen olemassaolon ja itsemääräämisoikeuden arvo, sekä taistelemaan näiden puolesta yhtenäisenä kansakuntana.

Pienten lasten paras paikka on kotona omien biologisten vanhempiensa hoivassa niin pitkään kuin mahdollista. Tietoisuus perinteisen perhemallin ja sitoutumisen vaikutuksista lapsiin vahvistaa näiden merkitystä. Moraalitonta lapsen oikeuksien polkemista ideologisin perustein on ehkäistävä kaikin tavoin.

Päivähoito-oikeus tulee olla vain työssä käyvien tai opiskelevien lasten vanhemmilla. Kotona oleskelevan vanhemman talouteen annetaan tarvittaessa kunnallista kotiapua hyvin matalalla kynnyksellä. Kotiapu ei saa olla sidottuna lastensuojeluun, mutta niiden välillä tulee olla aktiivinen yhteistyö. Tällä tavalla ongelmat perheissä voidaan huomata ajoissa. Varhainen avun saaminen vähentää raskaita lastensuojelun toimenpiteitä, kuten huostaanottoja ja lasten laitoshoitoa.

Pienille lapsille ja perheille on oltava tarjolla riittävästi avoimia kerhoja ja leikkikenttätoimintaa, jotka ohjaavat hyviin käytöstapoihin ja sääntöjen noudattamiseen sekä kannustavat aktiiviseen liikuntaan. Jo hyvin pieniä lapsia voidaan ohjata kunnioittamaan ja ymmärtämään luontoa sekä sen elämää kokonaisvaltaisen lähestymistavan kautta. Jokaisella lapsella on varallisuudesta riippumatta oltava mahdollisuus toteuttaa omia lahjakkuuksiaan ja harrastaa. Valtion tehtävä on luontoaktiviteettien ja harrastusten tarjoaminen niille lapsille ja nuorille joilla ei siihen muutoin ole mahdollisuutta.

Suomalaisia lapsia ja nuoria tulee suojella haitalliselta mediasisällöltä, jolla pyritään kannustamaan epäterveellisiin elämäntapoihin. Kasvatus- ja opetuspalveluiden on painotettava käytännön elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä opetettava lapsia kunnioittamaan kansallista kulttuuriamme ja juuriamme. Lapsia on kasvatettava terveeseen kuriin ja järjestykseen sekä vastuullisuuteen ja hyviin käytöstapoihin. Koulujen työrauhan turvaamiseksi puolueemme haluaa palauttaa opettajille riittävät kurinpitovaltuudet.

Lastensuojelu ei saa olla bisnestä. Lastensuojelulaitosten tulee olla valtion ylläpitämiä ja niissä on oltava riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Lasten huostaanottoja on pyrittävä vähentämään pitkäjänteisellä suunnitelmalla, jossa havaitaan jo varhain ongelmat perheissä ja tarjotaan arjen apua suoraan koteihin. Lastensuojelun tavoitteena on oltava hyvinvoivat, perinteiset perheet.

• Jälkipolvemme on kasvatettava ymmärtämään kansallisen olemassaolon ja itsemääräämisoikeuden arvo, sekä taistelemaan näiden puolesta yhtenäisenä kansakuntana.
• Pienten lasten paras paikka on kotona omien biologisten vanhempiensa hoivassa niin pitkään kuin mahdollista.
• Perheisiin annetaan kotiapua tarvittaessa matalalla kynnyksellä.
• Jokaisella lapsella on varallisuudesta riippumatta oltava mahdollisuus toteuttaa omia lahjakkuuksiaan ja harrastaa.
• Lapsia on kasvatettava terveeseen kuriin ja järjestykseen sekä vastuullisuuteen ja hyviin käytöstapoihin.

Terveydenhoito

Puolueemme mielestä terve ja hyvinvoiva kansa on yksi hyvinvointivaltion perustekijöistä. Perusterveydenhoito on lähipalvelu, joka on löydyttävä pienimmästäkin kunnasta ja jokaisella Suomen kansalaisella tulee olla pääsy tarvitsemiinsa terveyspalveluihin inhimillisessä ajassa sosiaalisesta taustastaan riippumatta. Puolueemme haluaa tarjota maksuttoman terveydenhuollon vain Suomen kansalaisille.

Keskus- ja yliopistolliset sairaalat tulee olla maantieteellisesti sijoitettuna siten, ettei potilaan terveydentila pääse heikkenemään liiallisen välimatkan vuoksi. Lisäksi jokaisessa kunnassa tulee olla vähintään terveysasema, jossa työskentelee vakituisesti vähintään yksi hoitaja ja osa-aikainen lääkäri.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa yksityinen sektori on hyvä renki, mutta huono isäntä. Sinimusta Liike kannattaa palveluiden tuottamista pääsääntöisesti julkisin voimin. Yksityistämisellä ei ratkaista terveyspalveluiden merkittävimpiä ongelmia, kuten rahoitusta, jonoja tai henkilökuntavajetta vaan jopa pahennetaan tilannetta entisestään kun viivan alle jäävä tulos määrää yhä enemmän kehitystä. Terveyttä ei tule arvioida voitontavoittelun näkökulmasta.

Nykyisin Suomessa terveydenhuollon kustannukset eivät jakaudu oikeudenmukaisesti eivätkä kaikki saa tarvitsemaansa hoitoa. Heikoimmassa asemassa olevat käyttävät meillä terveyspalveluja vähiten, vaikka heillä hoidon tarve on yleensä suurin. Suomessa on EU-maiden vertailussa suurimmat terveydenhuollon asiakasmaksut. Sinimusta Liike kannattaa Suomen kansalaisille maksutonta perusterveydenhuoltoa.

Suomessa lääkäri voi olla yhtaikaa julkisessa ja yksityisessä työpaikassa, yli neljännes työssä olevista lääkäreistä työskentelee osa-aikaisesti yksityisellä sektorilla. Lääkäriasemille järjestely on edullinen. Yksityiset lääkäriasemat voivat minimoida henkilöriskinsä, mutta saada parhaat tekijät. Raha valikoi lääkäriasemille maksukykyisimmät, mutta myös helpoimmat potilaat, koska vaikeimpien sairauksien hoitaminen on kallista, eikä niitä siksi hoideta yksityisillä. Lääkäriasemilla ei ole lääkäripulaa, työ on mielekästä ja rahakasta. Henkilöstökuluissa systeemi tuo säästöä yksityisille, kun julkinen sektori maksaa peruspalkan, lomapalkat, äitiyslomakorvaukset, peruseläketurvan. Kilpailu on vääristynyttä ja lääkäreitä ei ole julkiselle puolelle riittävästi saatavilla. Tätä pulaa paikataan usein ulkomaalaisella työvoimalla.

Haluamme velvoittaa jokaisen suomalaisessa koulutusjärjestelmässä lääkäriksi opiskelleen työskentelemään säännöllisesti julkisessa terveydenhuollossa. Työskenneltyään velvoitetun ajan julkisessa virassa on lääkäri vapaa työskentelemään yksityisellä puolella. Tällä "vetoketjuperiaatteella" turvaisimme lääkäripalvelut jokaiseen kuntaan ja pystyisimme vastaamaan yksityisen sektorin luomaan palkkakilpailuun. Lääkäreiden koulutuspaikkojen määrän on vastattava kysyntää.

Sinimusta liike haluaa kieltää uskonnolliset ympärileikkaukset sekä julkisin varoin toteutetut sukupuolenvaihdosleikkaukset.

Hoidolla ja palveluilla on edellytykset nivoutua paremmin yhteen, jos perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoito ovat yhden johdon ja yhden budjetin alaisuudessa. Sinimusta Liike kannattaa valtion järjestämisvastuuta sekä rahoitusta sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Yhteisöllisyysohjelma

Sinimusta Liike kantaa suurta huolta suomalaisten ihmisten hyvinvoinnista ja yhteiskunnallisesta osallisuudesta. Puolueemme näkökulmasta liberaali yhteiskuntajärjestelmä johtaa väistämättä sen alaisuudessa elävien yksilöiden vieraantumiseen, sillä se ei tarjoa heidän elämälleen mitään korkeampaa tarkoitusta, joka tekisi heidän elämästään arvokasta ja ainutlaatuista. Tilanteessa, jossa ihmiseltä riistetään hänen biologinen yhteisönsä ja mahdollisuus itsensä jalostamiseen osana tätä yhteisöä, hän ajautuu helposti mitäänsanomattomaan apatiaan, jossa ainoa vallitseva arvo on pintapuolinen nihilismi ja keinotekoisin tavoin tuotetut hyvän olon tunteet. Kun ihmiseltä viedään oikeus tuntea ylpeyttä itsestään, kansastaan ja maastaan, häneltä puuttuu myös syy puolustaa sitä kovan tilanteen edessä. Syrjäytyminen ja ajautuminen yksinäisyyteen ovat siten yhtä aikaa sosiaalinen, kuin myös turvallisuuspoliittinen haaste.

Puolueemme mielestä kokemus yhteisöstä syntyy ainoastaan yhteisten tekojen kautta. Monia eläviä perinteitä, kuten esimerkiksi rippileirejä, vanhojen tansseja ja asepalvelusta voidaan pitää samanaikaisesti aikuistumisriitteinä ja sukupolvikokemuksina, jotka hitsaavat samanikäisiä mutta eriluonteisia nuoria yhteen. Näitä yhteisiä kokemuksia tulisi olla suomalaisessa yhteiskunnassa huomattavasti nykyistä enemmän, ja niiden aikajänne tulisi olla koko ihmiselämän pituinen. Puolueemme tavoitteena on elävä yhteisö, jonka osana yksittäinen henkilö syntyy, kasvaa, kypsyy ja kuolee, toimien monissa eri rooleissa iän ja elämänkokemuksen kertyessä.

Suomalaisia nuoria tulisi kannustaa kasvamaan vahvoiksi miehiksi ja naisiksi, jotka ovat kykeneviä ottamaan vastaan ne tehtävät ja velvollisuudet, jotka heitä edeltäneet sukupolvet ovat heille antaneet, ja jota suomalainen kansakunta heiltä odottaa. Puolueemme mielestä julkisen vallan tehtävä on tarjota näitä yhteisiä kokemuksia siten, että peruskoululuokkien välisille kesälomajaksoille sijoitettaisiin julkisen sektorin järjestämiä leirejä, joissa lapsille ja nuorille opetettaisiin yhdessäoloa, vaellustaitoja, vuorovaikutussuhteita, moraalisia kysymyksiä, isänmaanrakkautta sekä tietoisuutta Suomen luonnosta. Lasten kypsyessä nuoriksi aikuisiksi, käsiteltävät aiheet koskisivat entistä selvemmin pian koittavaa aikuisuutta ja siihen liittyviä haasteita, kuten rakkautta, uskollisuutta, itsenäistä elämänhallintaa ja sosiaalisia taitoja. Toisin kuin liberaalissa arvotyhjiössä, jossa ympäristöä arvioidaan tosiasiallisesti vain yksilön hetkittäisten mieltymysten kautta, puolueemme edustamassa kansallismielisyydessä jokaisesta yksilöstä pyritään nuoresta iästä lähtien kasvattamaan suomalaisen kansakunnan osallistuvaa ja oma-aloitteista jäsentä.

Puolueemme ajaman yhteisöllisyyden ja siihen liittyvän normiston esikuvana toimii historiallinen luterilainen kansankirkko, joka tarjosi suomalaisille yhteisön, jossa oltiin huomioitu yksittäisen ihmisen elämänkaari aina syntymästä kuolemaan asti. Puolueemme haluaa elvyttää tämän aiempaan seurakuntayhteyteen sisältyvän yhteisöllisyyden, jonka kautta ihmiset kasvavat, kypsyvät ja lopulta luovuttavat paikkansa heitä seuraaville sukupolville yhtenä toisiinsa sidottuna ryhmänä. Tavoitteemme on tarjota suomalaisille mahdollisuus syntyä, elää ja kuolla osana joukkoa, johon hänet on verisitein jo syntymässään liitetty.

Puolueemme vastustaa asutuksen keskittymistä suurkaupunkeihin, sillä maan sisäiset muuttoliikkeet edistävät aiempien ihmiskontaktien ja perhesiteiden katkeamista, kuin myös suurkaupungeissa ilmenevää pintaliitokulttuuria, jossa ihmisen elämänvalintoja ohjaavat luonnollisen yhteisön sijasta talouselämän intressit. Suurkaupungeissa vallitseva hektinen ja yksilöllisyyttä korostava elämäntapa ei jätä sijaa kestäville ihmissuhteille, ja johtaa helposti yksinäisyyteen.

Puolueemme mielestä liberaalin järjestelmän olettamus, jossa jokainen yksilö päättää itse omista intresseistään ja identiteetistään ympäristöstään irrallisena atomina, perustuu virheelliselle ihmiskuvalle, joka todellisuudessa ruokkii monia ihmisten huonoimpia piirteitä, kuten itsekkyyttä, hedonismia ja laiskuutta. Ihminen on laumaeläin, joka tarvitsee luonnollista yhteisöä ympärilleen saadakseen parhaat piirteensä puhkeamaan kukkaan.

Syrjäytymisen ehkäisemiseksi puolueemme kannattaa

• vuosittaisia kesäleirejä kaupunkiasutuksen ulkopuolella jokaiselle peruskouluikäiselle, tervetulleiksi tauoiksi arjen hektisyyteen.
• nuorten miesten ja naisten omille sukupuolilleen tarkoitettuja iltamia, jotka voidaan järjestää osana kouluopetusta, asepalvelusta tai työyhteisöä. Näiden toimien tarkoituksena on ryhmäyttää ja tutustuttaa samanikäisiä ja samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä toisiinsa.
• kannustaa nuoria perinteisiin, yhteiskuntaa kannatteleviin sukupuolirooleihin ja ydinperheisiin, jotka toimivat hyvinä askelmerkkeinä oman elämäntilanteen arvioinnissa.
• totuttaa suomalaiset pienestä pitäen fyysiseen läsnäoloon muiden ihmisten kanssa sekä vieraannuttaa heidät sosiaalisen median digitaalisesti luodusta maailmasta.
• säännöllisiä fyysisiä kokoontumisia jokaiselle ikäluokalle koko ihmisen elämänkaaren ajan, joihin osallistuminen on kansalaisvelvollisuus.

Kansalaisuusohjelma

Sinimusta Liike kannattaa Suomen kansalaisuuden sitomista syntyperäiseen suomalaisuuteen, eikä sitä tule myöntää vieraille etnisyyksille. Puolueemme kannattaa vuoden 1919 perustuslain kansalaisuuslinjauksen henkeä, jossa todetaan, että "Suomen kansalaisoikeus on jokaisella, joka on suomalaisista vanhemmista syntynyt". Ainoastaan niiden liittojen lapset, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntyperäinen Suomen kansalainen, ovat oikeutettuja hakemaan Suomen kansalaisuutta. Sekaliitosta syntyneen lapsen saama kansalaisuus ei ole peruste ei-suomalaisen vanhemman kansalaisuudelle.

Yksi Suomen kansalaisuuden myöntämisperusteista on myös henkilön virallinen äidinkieli, joka tulee olla joko suomi, ruotsi tai saame. Ulkosuomalaisten jälkeläisillä on oikeus palata takaisin isiensä maahan sekä hakea Suomen kansalaisuutta, mikäli he kykenevät todistamaan kielitaitonsa.

Puolueemme vastustaa kaksoiskansalaisuusjärjestelmää ja vaatii kaksoiskansalaisille myönnettyjen kansalaisuuksien välitöntä uudelleenarviointia. Ulkosuomalaisten jälkeläiset, jotka haluavat palata isiensä maahan, ovat velvollisia luopumaan entisen kotimaansa kansalaisuudesta.

Puolueemme kannattaa etnisen rekisterin käyttöönottoa, jossa käyvät ilmi maassamme asuvien ihmisten etniset, kielelliset ja uskonnolliset taustat. Etnisen tilastoinnin avulla julkinen valta kykenee valvomaan nykyistä paremmin maassamme asuvien väestöryhmien ja kulttuurien koostumusta sekä niiden vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan. Rekisteri helpottaa yhteiskuntamme kannalta ongelmallisten alakulttuurien paljastamista ja tarjoaa tarvittavaa tietoa niiden aiheuttamien sosiaalisten ongelmien tutkimiseksi ja ratkaisemiseksi.

Suomen kansalaisuus tulee erottaa selvästi työperäisestä, pakolaisuuteen ja opiskeluun perustuvasta oleskeluluvasta. Puolueemme ei hyväksy toistaiseksi voimassa olevia oleskelulupia maassa asuville ei-suomalaisille, vaan rajaa pisimmän yhtämittaisen oleskeluoikeuden kestoksi enintään viisi vuotta, jolloin oleskelun perusteet tulee arvioida aina uudestaan. Maassa asuvat ei-suomalaiset eivät ole puolueemme mielestä oikeutettuja osallistumaan julkiseen päätöksentekoon, eikä heitä koske kansalaisille kuuluvat velvollisuudet tai oikeudet. Puolueemme kannattaa maksuttomien julkisten palveluiden, kuten sote- ja koulutuspalveluiden rajaamista ainoastaan syntyperäisille Suomen kansalaisille. Puolueemme vastustaa EU-kansalaisuutta ja siihen sisältyvää liikkumisvapautta sekä työntekoon ja opiskeluun liittyviä oikeuksia. Suomen valtiolla tulee olla aina oikeus estää haluamansa vierasmaalaisen pääsy maahan, sekä karkottaa maasta ne vierasmaalaiset, joiden oleskelulle ei löydy hyväksyttäviä perusteita. Mikäli kyseisiä henkilöitä ei voida välittömästi palauttaa heidän omiin kotimaihinsa, heidät tulee palauttaa siihen maahan, joista he ovat Suomeen alun perin saapuneet. Puolueemme mielestä Suomen valtion tulee myös kartoittaa mahdollisuuksia erilliselle karanteenialueelle Euroopan ulkopuolelta, johon voitaisiin maksua vastaan karkottaa niitä vierasmaalaisia, joita heidän omat kotimaansa eivät suostu ottamaan vastaan.

Väestöpolitiikka

Sinimustan Liikkeen väestöpoliittinen ohjelma pohjautuu kolmeen pääkohtaan, eli suomalaisten enemmistöaseman turvaamiseen, maahanmuuton estämiseen ja kotiuttamispolitiikkaan. Suomalaisten matala syntyvyys yhdistettynä maahanmuuttoon on turmiollinen tie kansakunnallemme. Turvataksemme kansallisen olemassaolomme Sinimusta Liike tulee ohjelmallaan edistämään suomalaisten syntyvyyttä, estämään vieraiden väestöjen maahanmuuttoa ja kotiuttamaan maassa jo valmiiksi asuvia vierasmaalaisia.

Suomalaisten enemmistöaseman turvaaminen

Puolueemme katsoo perinteisen perheinstituution tuhoutumisen olevan suurimpia uhkia terveelle ja toimivalle suomalaiselle yhteiskunnalle, sekä kansamme ja kulttuurimme tulevaisuudelle. Perheiden hajoaminen ja perinteisen perhemallin hämärtyminen johtaa yhteiskunnallisen moraalin heikentymiseen ja monenlaisiin ongelmiin johtuen muun muassa yksinhuoltajuuden tuomasta haasteellisesta vastuusta selviytyä kasvatuksesta tai samaa sukupuolta olevien aikuisten taloudessa kasvavien lasten mielenterveydellisistä ongelmista. Perheen keskeinen tehtävä on kasvattaa lapsia yhteiskunnan jäseniksi ja sukunsa jatkajiksi. Lastenkasvatusta ei pidä ulkoistaa yhteiskunnalle.

Suomalaisten matala syntyvyys uhkaa kansakuntamme olemassaoloa. Yhteiskunnassa, jonka hyvinvoivien kansalaisten yhteiset perusasiat ovat kunnossa, uskalletaan suunnitella tulevaisuutta ja perustaa perheitä. Vakaa talous vähentää epävarmuutta tulevaisuutta kohtaan ja tukee kansalaisten perhemyönteisyyttä. Suomalaisia nuoria tulee kannustaa ja rohkaista varhaisempaan lasten hankintaan sekä lapsiluvun kasvattamiseen esimerkiksi palauttamalla tuloverotuksen lapsivähennys tai kehittämällä perustulomallista "äidin palkka", jossa lapsiluvun mukaan kotona lapsia hoitavalle vanhemmalle maksetaan korotettua perustuloa. Sinimusta Liike esittää nuorille perheille kannustimeksi valtion takaamaa nollakorko-lainaa, joka kuittautuu lapsiluvun kasvaessa.

Lähtökohtaisesti jokaisella lapsella on oikeus isään ja äitiin. Puolueemme ei hyväksy samaa sukupuolta olevien pariskuntien adoptio-oikeutta tai oikeutta keinohedelmöitykseen. Näemme edellä mainitut asiat osana informaatiovaikuttamista, jolla pyritään asettamaan sateenkaariperheet yhdenvertaiseen asemaan heteroperheiden kanssa ja siten rappeuttamaan perinteisiä heteronormatiivisia arvoja.

Molempien biologisten vanhempien läsnäolo ehkäisee monia perheen kohtaamia arjen ongelmia. Homoseksuaaliseen parisuhteeseen hankittu lapsi erotetaan lähtökohtaisesti joko biologisesta isästään tai äidistään. Normaalin parisuhteen luonnollinen suunta on lasten syntyminen ja ydinperheen tehtävä on säilyttää lapsen läheinen yhteys isään ja äitiin koko kehityskauden ajan. Samoja monipuolisia roolimalleja sekä läheistä vuorovaikutusta molempien sukupuolten edustajien – isän ja äidin – kanssa ei saavuteta korvaamalla ainoa isä toisella äidillä tai biologinen äiti toisella isällä. Samaa sukupuolta olevassa parisuhteessa lapsen kyky luoda oma sukupuoli-identiteetti vaarantuu ja käsitys luonnollisesta perheestä hämärtyy.

Sinimusta Liike suhtautuu liberaaliin irtosuhdekeskeiseen pariutumiskulttuuriin kriittisesti. Laajamittaisen keinotekoisen ehkäisyn käytöstä on seurannut lyhyellä aikavälillä yhteiskunnallisesti yleisen moraalin rappeutuminen ja syntyvyyden romahtaminen. Suhtaudumme kriittisesti hormonaaliseen ehkäisyyn, joka osaltaan tekee irtosuhteet helpoiksi. Puolueemme rajoittaisi hormonaalisen ehkäisyn saamista esimerkiksi vain parisuhteessa eläville perusterveille naisille. Abortin olemme valmiita sallimaan vain raiskauksen sekä vakavien perinnöllisten ja terveydellisten syiden perusteella.

Puolueemme vaatii pornografisen materiaalin tuottamisen, levittämisen ja mainostamisen kieltämistä kaikissa viestintävälineissä. Valtion tulee edistää aktiivisesti perhemyönteisyyttä ja suunnata seksuaalivalistusta perhe-elämään valmentavaksi.

Tavoitteidensa toteuttamiseksi Sinimusta Liike

• haluaa edistää perinteisen perheinstituution arvostusta
• haluaa taloudellisia kannustimia suomalaisille nuorille varhaisempaan lasten hankintaan ja lapsiluvun kasvattamiseen
• ei hyväksy samaa sukupuolta olevien pariskuntien adoptio-oikeutta tai oikeutta keinohedelmöitykseen
• rajoittaisi hormonaalisen ehkäisyn ja abortin saamista
• vaatii pornografisen materiaalin tuottamisen, levittämisen ja mainostamisen kieltämistä kaikissa viestintävälineissä

Maahanmuuton estäminen

Sinimusta Liike näkee maahanmuuton aiheuttavan turvattomuuden ja taloudellisten rasitteiden lisäksi uhan kansalliselle olemassaolollemme. Puolueemme pyrkii estämään maahanmuuttoa palauttaakseen turvallisen ja taloudellisesti vakaan Suomen, jossa suomalaisen kansan olemassaolo ei ole uhattuna.

Humanitääristä maahanmuuttoa aiheuttavien valtioiden ongelmat eivät ratkea väestönsiirrolla, jossa osa väestöstä siirretään kulttuuriltaan täysin erilaiseen sivistysvaltioon, johon heidän oletetaan kotoutuvan. Suomalaisilla ei ole velvoitetta kantaa vastuuta muiden maiden ongelmista ja niiden seurauksista. Tästä syystä puolueemme haluaa lopettaa humanitäärisen maahanmuuton.

Suomen valtion erottaa muusta maailmasta rajat, jotka menettävät merkityksensä ilman uskottavaa rajavalvontaa. Euroopan unionin ja kansainvälisten sopimusten myötä maahamme on käytännössä voinut matkustaa ilman, että siitä on jäänyt minkäänlaisia jälkiä suomalaisille viranomaisille. Puolueemme pitää tätä riskinä kansalliselle turvallisuudelle ja siksi haluamme palauttaa rajavalvonnan jokaiselle vahvistetulle rajanylityspaikalle. Valvotulla rajanylityspaikalla ylittäjän tulee todistaa henkilöllisyytensä, matkansa tarkoituksen ja kirjautua maahantulorekisteriin ennen kuin hän voi ylittää rajan.

Suomi on allekirjoittanut sopimuksia, jotka sallivat mm. ihmisten vapaan liikkuvuuden, estävät haitallisten ihmisten poistamisen maasta tai kieltävät jonkin aseen käytön sodassa. Puolueemme haluaa irtaantua kaikista kansainvälisistä sopimuksista, jotka ovat ristiriidassa tavoitteidemme kanssa.

Työperäinen maahanmuutto on riski maan sisäisille työmarkkinoille. Halpamaista laivattu työvoima syrjäyttää hinnallaan kotimaisen työvoiman markkinoilla, ja kulttuurieroista johtuen heikentää työn laatua. Lähtökohtaisesti valtion tulee itse kouluttaa tarvitsemansa osaaminen ja työvoima, jotta työntekijöitä ei tarvitse tuoda ulkomailta. Erityistä asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä sovelletaan lyhytaikaista oleskelulupakäytäntöä, jossa oleskelupa päättyy käytännössä samalla hetkellä kuin henkilön työtehtävät.

Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi puolueemme haluaa

• turvata suomalaisten enemmistöasema omassa maassaan
• lopettaa humanitäärinen maahanmuutto
• turvata valtion rajat ja palauttaa niiden merkitys
• irtaantua haitallisista kansainvälisistä sopimuksista
• työperäisen maahanmuuton sijaan kouluttaa itse tarvitsemansa työvoima

Kotiuttamispolitiikka

Suomessa vuosikymmeniä harjoitetun politiikan seurauksena on muodostunut merkittäviä ulkomaalaistaustaisia populaatioita, jotka ovat rakentaneet omia rinnakkaisyhteiskuntiansa, joissa kantaväestölle ei ole sijaa. Vierasväestön osuuden kasvaessa yhteiskunnassa myös heidän merkityksensä demokratiassa kasvaa, mikä johtaa väistämättä suomalaisen heikompaan asemaan päätöksenteossa vierasväestön ajaessa omia intressejään. Ennen pitkään tämä kehitys tulee tuhoamaan nykyisin tuntemamme suomalaisen kulttuurin, kielen ja perimän.

Sinimusta Liike ei hyväksy tätä kehitystä ja tulee tekemään kaikkensa sen katkaisemiseksi. Kannatamme kaikkien vuoden 1990 ja sen jälkeen myönnettyjen kansalaisuuksien ja oleskelulupien uudelleentarkastelua, jossa selvitetään oleskelun syy, henkilön oleskeluaikainen toiminta ja kotimaan tilanne mahdollista paluuta varten. Jos henkilön oleskelulle Suomessa ei ole pätevää perustetta ja kotimaan tilanne sen sallii, tarjotaan hänelle mahdollisuutta järjestää asiansa ja palata kotimaahansa annetun aikamääreen puitteissa. Henkilön kieltäydyttyä tarjouksesta tai ylittäessä annetun aikamääreen siirretään hänet viipymättä käsittelykeskukseen, joka eristää hänet suomalaisesta yhteiskunnasta ja josta voi poistua ainoastaan Suomen rajojen ulkopuolelle.

Puolueemme kannattaa kansalaisuuksien ostoa muilta mailta mahdollistaaksemme sellaisten ulkomaalaistaustaisten palautuksen, joilla on ainoastaan Suomen kansalaisuus tai jokin muu palautuksen estävä syy. Tämä järjestely voidaan kuvitella eräänlaisena kehitysavun muotona, jossa me annamme rahaa tai muita hyödykkeitä ja avunsaaja sitoutuu vastaanottamaan palautettavia henkilöitä.

Tavoitteidensa saavuttamiseksi puolueemme haluaa

• ottaa uudelleen käsittelyyn kaikki vuodesta 1990 alkaen myönnetyt oleskeluluvat ja kansalaisuudet
• rajoittaa myönnettävien oleskelulupien maksimiaikaa korkeintaan viiteen vuoteen, jonka jälkeen henkilön on poistuttava maasta, mikäli oleskelun kriteerit eivät enää täyty
• ottaa käyttöön rekisterin, jolla voidaan seurata ulkomaalaisperäisen väestön lukumäärän kehitystä maassamme usean sukupolven ajan
• estää perheenyhdistämiset, joissa perheenjäsenet muuttavat Suomeen. Suosimme käänteistä mallia, jossa perheet yhdistetään heidän kotimaassaan.

Koulutuspolitiikka

Puolueemme mielestä suomalaisen koulutuksen tulee valmentaa hyvinvoivia ja motivoituneita yksilöitä yhteiskunnan tarpeisiin siten, että jokaisen jäsenen oma paikka yhteisössä vastaa parhaiten yksilön osaamista tämän lahjakkuudet huomioon ottaen. Jokaisella on oltava mahdollisuus opiskella ja hankkia ammatti taloudellisesta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Sinimustan Liikkeen Suomessa kasvatetaan lapset käyttäytymään hyvin, liikkumaan paljon, vahvistamaan omia lahjakkuuksiaan ja kunnioittamaan omia juuriaan. Motivoitunut nuorisomme valmistuu työelämään elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin vastaten. Korkeakoulutuksemme takaa suomalaisen yhteiskunnan henkisen ja taloudellisen omavaraisuuden sekä elinvoiman hyödyntäen täysimääräisesti kansamme keskuudessa vallitsevan älyllisen potentiaalin.

Perusopetus

Sinimusta Liike vaatii varhaiskasvatus- ja perusopetussuunnitelmien uudistusta, jossa poistetaan kaikki liberaaliin mielipidemuokkaukseen perustuva ideologinen aineisto. Opetuksen ja pedagogiikan tulee perustua tutkittuun tietoon ja tieteeseen, sekä yhdistää läpi vuosiluokkien luonnontieteitä, teknologiaa, insinööritieteitä, taidetta ja matematiikkaa. Kouluympäristön on oltava liikuntaan ja leikkiin aktivoiva sekä mahdollisimman lähellä luontoa. Luonto- ja leirikoulut tulee sisältyä luonnollisena osana varhaiskasvatus- ja perusopetussuunnitelmia.

Perusopetuksessa on varhaisesta iästä lähtien huomioitava oppilaiden yksilölliset tarpeet ja lahjakkuudet. Yläkoulusta lähtien on oltava tarjolla riittävästi valinnaisia aineita ja opetukseen on sisällyttävä sekä yrittäjyyden perusteita että taloudenhoitoon liittyvää opetusta. Matemaattisten aineiden opetuksessa tulee huomioida eri tasot jolloin heikoimmat saavat tarvitsemansa tuen ja lahjakkaille tarjotaan haasteita. Koulun tehtävä ei ole tasapäistää, vaan kannustaa eri alojen lahjakkuuksia menestymään osaamisellaan riippumatta heidän sosiaalisesta taustastaan tai varallisuudestaan. Koulussa tulisi olla myös mahdollisuus epäonnistua.

Jokaisessa koulussa on oltava mahdollisuus järjestää pienluokkia/erityisluokkia tukea vaativille lapsille ja nuorille. Kouluissa on oltava resurssit puuttua varhain ongelmiin ja järjestää joustavasti opetusta yksilölliset tarpeet huomioiden lapsen etu edellä. Valtion rahoittaessa erityisopetusta, sen on velvoitettava kunnat noudattamaan lakia sanktioiden uhalla. Päteviä erityisopettajia on oltava riittävästi, jotta he voisivat tehokkaasti keskittyä opetukseen sen sijaan, että aikaa hukkaantuu epäsuhtaisesti pedagogisten asiakirjojen täyttämiseen.

Sinimusta Liike haluaa ankarampaaja nopeampaa puuttumista kiusaamiseen ja väkivaltaan kouluissa. Kouluissa tulee olla riittävästi kouluavustajia ja muita aikuisia jotta ongelmat voidaan huomata välittömästi. Koulujen työrauhan turvaamiseksi puolueemme haluaa palauttaa opettajille riittävät kurinpitovaltuudet.

Sinimusta Liike tiivistäisi yhteistyötä koulujen ja vanhempainyhdistysten välillä ja pyrkisi lisäämään vanhempainyhdistysten vaikuttavuutta ja houkuttelevuutta antamalla mahdollisuuden olla osana koulukohtaista päätöksentekoa. Vanhempainyhdistys voisi toimia opetuslain raameissa ikäänkuin koulun omana valtuustona, jolla olisi valtaa esimerkiksi rekrytoinneissa, valinnaisissa aineissa, rangaistustoimenpiteissä kuten oppilaan määräaikaisessa erottamisessa ja muissa koulua koskevissa asioissa.

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus, joka suoritetaan peruskoulun jälkeen sisältää lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen. Toisen asteen koulutuksen on tarkoitus tarjota koulutusta sekä ammattiin ja työelämään, että korkeakouluihin pyrkiville opiskelijoille. Sinimusta Liike haluaa turvata opiskelupaikan jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle, sekä ehkäistä opintojen keskeyttämistä tarjoamalla joustavia vaihtoehtoja ja yksilöllisiä opintopolkuja. Digitalisoinnin avulla voidaan laajentaa teoriapainotteista sekä yleissivistävää opetustarjontaa kattavammaksi koko maassa ja tehostaa opetuksen ajankäyttöä. Sen sijaan ammattiopinnoissa kannatamme käytännönläheisen lähiopetuksen lisäämistä.

Ammattikoulutuksen tavoitteena tulee olla väestön ammattitaidon nostaminen, nopea työelämään siirtyminen ja yrittäjyys sekä ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden parantaminen sellaisille aloille joihin sitä kulloinkin tarvitaan. Näin ollen valtion on aktiivisesti suunnattava opetusbudjettia sellaisiin ammattiopintoihin, joiden aloilla työntekijöistä on pulaa. Ammattikoulujen arvostusta tulisi kohottaa siten, ettei ammattikouluja pidettäisi enää “epäonnistuneiden" oppilaiden loppusijoituspaikkana.

Jokaisella nuorella tulee olla aito mahdollisuus opiskella omien kykyjensä mukaan taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Toisen asteen koulutuksen tulee olla kansalaisille maksutonta mukaan lukien oppikirjat.

Erilaisissa tilanteissa oleville opiskelijoille on pystyttävä tarjoamaan yksilöllisiä tapoja ja opintopolkuja ensimmäiseen ammattiin, mutta myös uudelleen kouluttautumiseen. Oppisopimuskoulutuksen ja muun näyttöpainotteisen oppimisen tulisi olla tasavertainen ja samanarvoinen ammatillisessa oppilaitoksessa suoritettuun koulutukseen verrattuna.

Yleissivistävän lukion tarkoitus on valmistaa opiskelijaa jatko-opintoihin. Ylioppilastutkinnon jälkeen jokaisella tulee olla mahdollisuus jatko-opintoihin, niin ettei turhauttavia välivuosia tarvitse viettää. Niille nuorille, jotka eivät ole onnistuneet pääsemään korkeakouluihin, tulisi olla helposti saatavilla opetustarjontaa sekä työneuvontaa.

Korkeakoulut

Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulee olla suomalaisen, korkeatasoisen koulutuksen ja kehityksen kulmakiviä. Niiden tehtävä ei ole pelkästään tuottaa ammattitaitoisia asiantuntijoita vaan myös viedä tiedettä ja korkeakulttuuria eteenpäin, osallaan taaten suomalaisen yhteiskunnan henkisen ja taloudellisen omavaraisuuden sekä sen elinvoiman. Korkeakoulut ovat valtiotammekin vanhempi instituutio, jossa tapahtunut tieteellinen ja henkinen kehitys on sen kautta kulkeneiden sukupolvien tuotosta. Maksuton korkeakoulutus on mahdollistanut kansamme keskuudessa vallitsevan älyllisen potentiaalin täysimääräisen hyödyntämisen. Mielestämme tämä on se arvopohja, jolle korkeakoulujen tulee rakentua. Korkeakoulujen ei tule toimia suomalaisvastaisesti ideologisella tai käytännön tasolla vaan sen tehtävä on suomalaisten koulutus, toimien kansamme korkeatasoisiin taitoihin ja osaamiseen liittyvän kapasiteetin kehittämisessä, suhtautuen nöyrästi ja kunnioittavasti menneiden sukupolvien töihin ja uhrauksiin. Menneiden sukupolvien muiston ylläpidossa ja kunnioittamisessa myös opiskelijayhteisöllä on osansa pitäen aktiivisesti erilaisia perinteitä yllä, ja mielestämme tätä perinteitä ylläpitävää toimintaa tulee myös vahvistaa.

Korkeakoulujen tulee panostaa teoreettisen tiedon ja modernin käytännön työn lisäksi opiskelijoiden nopeaan valmistumiseen ja työelämään siirtymiseen. Valtion ja korkeakoulujen tulee kehittää koulutustarjontaa sekä koulutukseen sisäänpääsyä sitten, että mahdollisimman moni pystyy siirtymään itseään kiinnostavaan ja itselle soveltuvaan koulutukseen ilman välivuosia. Valtion tulee tarjota stipendejä myös ulkomailla suoritettavaan tutkimustyöhön, josta kertynyttä osaamista voidaan hyödyntää kotimaassa. Tutkimuksessa tulee painottaa nykyajan ongelmiin pureutumista esimerkiksi energiantuotannon ja lääketieteen kysymyksissä. Kotimaista tutkimustyötä tulee pitää eri tavoin houkuttelevana ja suomalaisilla tutkijoilla tulee olla erinomaiset edellytykset tehdä korkealaatuista ja ajan tasalla olevaa tutkimusta kotimaassaan. Näiden edellytysten tulee myös huomioida korkeakouluissa toimivien ihmisten edellytykset tasapainoiseen vapaa-aikaan ja elinympäristöön. Yliopistojen ja korkeakoulujen lähettyvillä tulee olla viihtyisiä asuinalueita, ja myös perheellisille opiskelijoille ja korkeakoulujen työntekijöille sopivia asuinympäristöjä.

Korkeakoulujen opiskelupaikkoja on kohdennettava entistä tarkemmin niille aloille, joissa on pula työntekijöistä. Vastaavasti opiskelupaikkoja, joista valmistuneilla on huonot työllistymismahdollisuudet, tulee nopeastikin pystyä vähentämään. Koulutusylijäämä heijastuu sekä suurena työttömyytenä, että ihmisten kouluttautumisena ns. “kivoille" aloille, jotka eivät maksa takaisin niihin sijoitettuja yhteiskunnan varoja. Se johtaa myös yksilöiden ylivelkaantumiseen esimerkiksi opintolainan muodossa, ja kasvattaa kynnystä työskennellä matalapalkka-aloilla.

Suomalainen korkeakoulutus on tarkoitettu ensisijaisesti suomalaisia varten. Ulkomaisille opiskelijoille ei tule tarjota kokonaisia tutkintoja, vaan he voivat tulla nykyisten vaihto-opiskelijaohjelmien mukaisesti suorittamaan osan tutkinnostaan määräaikaisina jaksoina, joiden vastineeksi suomalaiset opiskelijat saavat mahdollisuuden opiskella vastaavasti vaihto-opiskelijoina ulkomailla. Opiskelijavaihtoa suomalais-ugrilaisten maiden Suomen, Viron ja Unkarin välillä tulee lisätä.

Työllisyysohjelma

Lähtökohtaisesti kaikilla kansalaisilla on oikeus tehdä töitä ja osallistua suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Työnteko voidaan nähdä myös koulutusjärjestelmän ulkopuolella olevalle väestölle velvollisuutena sekä elinkeinona. Valtion tehtävänä on edesauttaa kaikkien työllistymistä sekä kohdistaa toimia työmarkkinoiden kehittymiseen, jotta ne voisivat tehokkaasti vastata eri asuinseutujen haasteisiin. Suomessa on hyvä koulutustaso, ja valtion tulisikin panostaa enemmän teknologiseen kehitykseen, yhteiskuntaa hyödyttäviin innovaatioihin sekä yrittäjyyteen. Työllisyyspolitiikan eräs tärkeimmistä tehtävistä on turvata työllisyys koko maassa.

Työn tulee olla tasapainossa vapaa-ajan kanssa, jotta ihmisillä jäisi aikaa olla luovia, osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan, harrastaa liikuntaa sekä viettää aikaa lähimmäistensä kanssa. Puolueemme visiona on, että lähitulevaisuudessa voimme tehdä lyhyempää työpäivää samalla palkkatasolla käyttäen työajan nykyistä tehokkaammin. Työnantajien tulisi kannustaa työntekijöitään nykyistä paremmin pitämään huolta terveydestään ja harrastamaan liikuntaa, esimerkiksi tarjoamalla työntekijän liikuntaharrastukseen tarkoitettua rahallista tukea, josta työnantaja itse saa veroetuuksia. Näemme, että näillä toimilla on myös suuri positiivinen vaikutus kansanterveyteen, tuottavuuteen ja työssä jaksamiseen.

Työttömiä tulee kannustaa työntekoon ja työllistymiseen positiivisin kannustimin. Työttömyyden hoito täytyy uudelleenorganisoida yksilöllisemmäksi tueksi koulutuksen ja rekrytoinnin kautta. TE-toimisto ei voi olla hyödytön, kallis ja omaa koneistoaan työllistävä byrokratia, vaan palvelu, jonka avulla työ ja tekijä kohtaavat. TE-toimistojen järjestämien koulutusten tulee olla täydennyskouluttavia, ja uuteen ammattiin pätevöittäviä. Etäkouluttautumisen mahdollisuuksia täytyy kehittää ja oppisopimuspaikkoja lisätä. Myös opiskelun ja samanaikaisen työnteon tulee olla kannattavampaa, jotta opiskelijoilla on paremmat mahdollisuudet korkeampaan tulotasoon, joka vähentää riippuvuutta opintolainasta. Samalla opiskelijat saisivat aikaisin työkokemusta, mikä helpottaa työllistymistä tulevaisuudessa. Tämä myös mahdollistaisi paremmin alanvaihtajien uudelleenkouluttautumisen. Valtion tulee seurata aktiivisesti millaiselle osaamiselle on tarvetta, ja ohjata sekä helpottaa kannattamattomien alojen työntekijöiden siirtymistä uusille aloille.

Sinimusta Liike kannattaa visiota perustulosta. Perustulo tulisi olla kaikille tarjottava tukimalli, joka kattaa elämisen perustarpeet. Näkemyksemme on, että perustulomalli kannustaa työllistymään omien resurssien mukaan, sillä mallissa osa-aikainen työnteko ei vähennä perustuloa, mutta sen sijaan kannustaa työntekoon, sillä tällöin kaikki työnteolla saavutettu tulo kasvattaa elintasoa. Perustuloa käsitellään yksityiskohtaisemmin osiossa “Perustulo".

• Puolueemme vastustaa sosiaalituen sitomista työpanokseen palkattoman työharjoittelun nimikkeellä. Tuettavia työskentelymuotoja voivat olla pelkästään esimerkiksi vammaan tai kuntoutukseen perustuva työtoiminta, jossa tuen määrä on myös paremmin suhteutettu työtuntien määrään.
• Perustulomalli kannustaa paremmin työllistymiseen sekä edesauttaa opiskelijoita astumaan työelämään ja hankkimaan työkokemusta opintojen rinnalla.
• Uusien yritysten perustamisessa, sekä korkeakoulujen ja sairaaloiden yhteydessä tulee toimia tiiviisti innovaatio- ja yritysasiantuntijoita, jotka tukevat uusien tuotteiden ja yritysten kehitystoimintaa.
• Työntekijöiden irtisanomissuojaa on parannettava, jotta vältetään työntekijöiden mielivaltaiset irtisanomiset esimerkiksi poliittisin perustein. Markkinatilanteesta johtuvien irtisanomisten tulee myös noudattaa periaatetta, jossa ensimmäisenä palkattu työntekijä on viimeinen irtisanottava.
• Valtion tulee kannustaa yksityisyrittäjyyttä ja pienyrityksiä varsinkin niiden aloitusvaiheessa asiantuntija-avun ja yritystukien avulla sekä tekemällä yrittäjyyden käytännössä niin selkeäksi kuin mahdollista vähentämällä tarvittavan byrokratian minimiin.

Talouspolitiikka

Puolueemme talouspolitiikan päämääränä on turvallinen, kansallinen ja hyvinvoiva Suomi, jossa globaalin markkinatalouden aiheuttamia epävarmuuksia pyritään aktiivisesti ehkäisemään poliittisin ratkaisuin, sekä tarjoamaan suomalaisille perheille ja jälkikasvuille vakaa ja ennalta-arvattava taloudellinen ympäristö, jota eivät uhkaa joukkoirtisanomiset, ulkoistamiset, maailmantalouden mullistukset saati jatkuva kilpailu tuottavuuden lisäämiseksi, joka tapahtuu usein yksilön oman jaksamisen ja hyvinvoinnin kustannuksella.

Sinimusta Liike edustaa talouspoliittisessa ajattelussaan kolmatta tietä, jossa se pyrkii yhdistämään suunnitelmatalouden ja markkinatalouden parhaimpia puolia toisiinsa. Puolueemme näkökulmasta talouspolitiikka on alisteinen kansallisille ja ympäristön sanelemille intresseille ja siten valtion poliittiselle ohjaukselle. Vastustamme sosialismiin sidottua tasapäistämistä, joka ei salli yksilöllisten tuloerojen esiintymistä. Sinimustassa yhteiskunnassa ihmisellä on oikeus yrittää, menestyä ja tarvittaessa myös epäonnistua.

Puolueemme kannattaa osallistavaa talouspolitiikkaa, jossa mahdollisimman moni suomalainen osallistuu omalla työpanoksellaan kansantaloutemme pyörittämiseen. Puolueemme vastustaa keskittämispolitiikkaa, jossa ihmiset, työpaikat ja palvelut rakennetaan vain muutaman suurkaupungin ympärille. Valtion tehtävä on turvata kansallinen hyvinvointi ja sen perusta kuten infrastruktuuri, sosiaalinen turvaverkosto sekä koulutus- ja terveydenhoitosektorit, jotka ovat yhdenvertaisesti jokaisen kansalaisen saatavilla ja joita pidetään yllä verovaroin.

Puolueemme talouspolitiikan olennainen osa on tuotannon hajauttaminen, jolla edesautetaan sitä päämäärää, jolla koko Suomi saadaan pidettyä asutettuna. Puolueemme kannattaa julkisesti omistettuja tuotantolaitoksia erityisesti teollisuuden ja energiantuotannon osalta, sekä sijoittamaan kyseisiä laitoksia eri puolelle Suomea. Puolueemme kannattaa omavaraisuutta energiantuotannossa sekä ruuantuotannossa, ja suhtautuu kansallisomaisuuden myyntiin erittäin kielteisesti.

Sinimusta Liike näkee työttömyyden ja köyhyyden torjunnan eräinä suurimmista tämän päivän haasteista. Haluamme, että jopa osa-aikainen työsuhde olisi kannattava ja että erilaisissa elämäntilanteissa olevilla kansalaisilla olisi paremmat mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaelämään työn kautta omien resurssiensa mukaan. Tämän vuoksi kannatamme perustulomallia.

Sinimustan Liikkeen talouspolitiikka tähtää tukemaan kansallista hyvinvointia kestävän kehityksen näkokulmasta. Suomalaisen elinkeinoelämän on pyrittävä vastaamaan kotimaiseen kysyntään tehokkaasti ja tarvittaessa nopealla aikataululla kotimaisen tuotannon kautta. Julkisissa hankinnoissa kotimaisuusaste tulee lukea eduksi kilpailutuksessa.

Puolueemme kannattaa kolmikantaan perustuvaa mallia, joissa valtio neuvottelee yhdessä työnantaja-ja työntekijäjärjestöjen kanssa harjoitetusta talous- ja sosiaalipolitiikasta erillisissä pitkän aikavälin strategioissa. Siinä missä työntekijät ja työnantajat edustavat omia eturyhmiään, tulee valtion edustaa neuvotteluissa kaikkia suomalaisia, mukaanlukien ne vähäosaiset, joiden ääni ei normaalisti pääse kuuluviin. Neuvottelukumppanina valtion tulee huolehtia siitä, etteivät tehdyt päätökset muodosta uhkaa kansalliselle omavaraisuudelle ja turvallisuudelle, sekä huolehtia siitä, ettei alakohtaisia erivapauksia pääse muodostumaan.

Rahapolitiikka

Sinimusta Liike kannattaa kansallista julkisesti hallinnoitua keskuspankkia, ja vastustaa yksityisten pankkien rahanluontioikeutta. Puolueemme mielestä Suomella tulisi olla oma valuutta, Suomen markka, jonka liikkeelle laskemisesta vastaa Suomen Pankki. Maamme valuuttajärjestelmän tulee olla tiukasti poliittisen ohjauksen alla, ja kyseisen politiikan tulee palvella kollektiivista hyvinvointia, tarvittaessa yksittäisten sijoittajien kustannuksella.

Kansallisesta pankista tulee tehdä suorasta parlamentaarisesta päätöksenteosta erillinen instituutio, jonka hallituksen kokoonpanosta päättää Suomen eduskunta. Harjoitetun rahapolitiikan ohjenuorana tulisi olla taloudellisen omavaraisuuden edistäminen, jota edesautetaan hallitulla inflaatiolla, joka nostaa kotimaisten tuotteiden kilpailukykyä ulkomaisten tuotteiden kustannuksella.

Puolueemme näkökulmasta julkistalouden velkaantuminen ulkomaisille keskuspankeille muodostaa merkittävän uhan kansalliselle hyvinvoinnille ja maamme itsemääräämisoikeudelle. Ulkomaisille toimijoille velkaantuminen muodostaa pidemmällä aikavälillä kasaantuvan paineen kansallisomaisuuden myyntiin, jonka seurauksena maamme elinkeinoelämän omistajuus siirtyy enemmissä määrin kansallisen kontrollin ulkopuolelle. Sinimustan Liikkeen näkökulmasta kansallisen politiikan harjoittaminen muuttuu mahdottomaksi, mikäli maamme talouselämää hallitsevat muutamat ulkomaalaiset suuryritykset ja pankit, joilta puuttuvat kannustimet kansallisten intressien edistämiselle.

Sinimusta Liike kannattaa välitöntä irtautumista Euroopan unionin keskitetystä valuuttajärjestelmästä siten, että Suomen markan vaihtoarvoksi määritettäisiin alkuun yksi euro, jonka jälkeen valuutan kurssi annettaisiin ajautua oikeaan markkina-arvoonsa. Puolueemme mielestä Suomen tulisi käyttää esimerkkinä muita Pohjoismaita, jotka ovat pitäytyneet omassa valuutassaan, ja kyenneet siitä huolimatta ylläpitämään taloudellista hyvinvointiaan.

Veropolitiikka

Sinimustan Liikkeen mielestä valtiolla on perustavanlaatuinen oikeus verottaa ja kohdentaa kansalaisiltaan kertynyttä tuloa toimiin, joita voidaan perustella kansallisella ja valtiollisella edulla. Puolueemme näkökulmasta yhteiskunta ei ole riippumattomien yksilöiden muodostama löyhä verkosto, vaan sitovampi kansallinen kokonaisuus, jolle yksittäisen ihmisen tai yrityksen tarpeet ovat alisteisia.

Verotus palvelee puolueen päämääriä kahdella eri tavalla. Ensinnäkin sillä mahdollistetaan valtiollinen toiminta ja sen ylläpitämät julkiset palvelut, jotka ovat välttämättömiä suomalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Toisekseen verotuksella voidaan rangaista kansalaisia ja yrityksiä sen kaltaisesta toiminnasta, jonka puolueemme näkee hyvinvointiamme uhkaavana. Verotuksen osittaisen rangaistusluontoisuuden vuoksi kannatamme haittaveroihin pohjautuvaa veropolitiikkaa, joka keskittyy rajoittamaan kuluttamista ja ympäristöpäästöjä. Ihmisiä ei tulisi rangaista heidän ahkeruudestaan, vaan heitä tulee kannustaa kuluttamaan ja hyödyntämään rajallisia luonnonvaroja viisaasti.

Puolueemme kannattaa verotuksen painottamista energiaveroihin, arvonlisäveroihin ja eri kulutustuotteiden haittaveroihin, joilla pyritään vähentämään luontoa saastuttavien ja kansanterveyttä uhkaavien tuotteiden kuluttamista. Haittaveroihin ja kulutukseen nojautuvan veropolitiikan tavoitteena olisi varmistaa yksityisen yritystoiminnan kannattavuus, sekä kannustaa näitä mahdollisimman vähäpäästöisiin hiilijalanjälkeä pienentäviin teknologisiin ratkaisuihin. Puolueemme hyväksyy progressiivisen verotuksen.

• Verotuksen tulisi painottua nykyistä enemmän haitta- ja kulutusveroihin
• Puolueemme kannattaa alkoholin, tupakan ja sokerin tuntuvaa verotusta kansanterveyden nimissä
• Puolueemme kannattaa korkeaa energiaverotusta ja kannustaa vähäpäästöiseen autokantaan siirtymistä
• Puolueemme haluaa edistää aloittavan yritystoiminnan kannattavuutta nostamalla ALV-vapaan liikevaihdon ylärajan 35 000 euroon

Perustulo-ohjelma

Sinimusta Liike kannattaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Puolueemme näkee, että julkisen vallan tehtävä on tarjota sen omille kansalaisilleen minimitoimeentulo ja pyrkiä ehkäisemään taloudellisesta epävarmuudesta seuraavaa köyhyyttä ja henkistä kuormitusta. Puolueemme mielestä yhteiskunnalla on oikeus velvoittaa sen menestyneempiä jäseniään kantamaan huolta sen heikoimmista.

Sinimustan Liikkeen näkökulmasta suomalaista tulonsiirtoihin pohjautuvaa sosiaalitukijärjestelmää vaikeuttaa kyseisen järjestelmän monimutkaisuus ja kankeus. Tukimuotoja on luotu vastaamaan ihmisen eri elämäntilanteisiin monin eri tavoin, ja siirtymät tukimuodosta toiseen voivat olla usein vaikeita. Tämä on todellisuutta esimerkiksi niille ihmisille, jotka saattavat aloittaa aikuiselämänsä opintotukeen oikeutettuna, siirtyä terveydellisten vaikeuksien vuoksi kuntoutusrahan piiriin ja kuntoutuksen tarpeen poistuessa joko työelämään tai työttömäksi, jonka jälkeen hän on jälleen uuden julkisen tukimuodon alaisuudessa. Kyseiset siirtymät synnyttävät monelle tuen vastaanottajalle taloudellista huolta, sillä sosiaalitukeen liittyvät päätökset voivat viedä aikaa, samalla kun päätöstä odottavan henkilön laskut jatkavat kasaantumistaan.

Tarkasti määritellyt tukimuodot vaikeuttavat myös ihmisen siirtymistä työelämään, sillä monet tukimuodot vievät tällä hetkellä mahdollisuuden osa-aikaisilta töiltä, sillä niistä saadut tulot vähentyvät lähes suoraan henkilön saamista sosiaalituista.

Puolueemme kannattaakin nykyisen järjestelmän korvaamista perustulojärjestelmällä, johon jokainen 18 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen on oikeutettu.

Perustulomallissa aikuiset henkilöt saavat automaattisesti kuukausittain tietyn rahasumman tililleen, joka olisi suuruudeltaan nykyiseen työmarkkinatukeen verrattavissa. Kyseinen rahasumma ei poistuisi ihmisen ansaitessa ansio- tai pääomatuloa, vaan se maksettaisiin kyseisten tulojen päälle. Kyseinen tukimuoto korvaisi kaikki nykyiset tukimuodot ja poistaisi nykyisten tukien päälle maksetut lisät, kuten asumistuen ja harkinnanvaraiset tuet. Tuen tarkoituksena olisi vähentää tuen vastaanottajien välittömiä taloushuolia säännöllisyytensä avulla, samalla pitäen tuen määrän kuitenkin tarpeeksi alhaisena, jottei sen olemassaolo vaaranna osa-aikatöiden tai matalapalkkatöiden houkuttelevuutta. Perustulosta saatu rahasumma olisi sama, asuisipa henkilö missä tahansa päin Suomea, mikä kannustaisi ihmisiä asumaan suurten kaupunkien ulkopuolella.

Johtuen perustulon ikärajasta, sitä ei myönnettäisi alaikäisille, vaan kyseinen osuus maksettaisiin puolittaisena lapsen virallisille huoltajille. Kyseinen ratkaisu korvaisi nykyisen lapsilisäjärjestelmän, samalla kun se helpottaisi perheiden perustamista nuorella iällä.

• Puolue kannattaa 750 euron perustuloa kaikille yli 18-vuotiaille Suomen kansalaisille.
• Alaikäisistä maksetaan puolittaista perustuloa heidän huoltajilleen, joka korvaa erillisen lapsilisän.
• Tuen tarkoitus on korvata kaikki muut tukimuodot.
• Työllä ansaitut rahat eivät vähennä perustulon määrää.
• Tavoitteena on vähentää yksilön velanottoa.
• Perustulomalli vähentää tukisidonnaisen byrokratian tarvetta.

Maaseutupolitiikka

Sinimustan Liikkeen maatalouspolitiikka pohjautuu tuottajien hyvinvointiin, valtion omavaraisuuteen ja maalaisjärkeen. Puolueemme pitää ehdottoman tärkeänä, että kotimaisten viljelijöiden tulotasoa saadaan nostettua lähemmäksi suomalaisten mediaanituloa, sillä ilman heitä söisimme ulkomailla tuotettua geenimuunneltua ruokaa ja kriisitilanteessa olisimme nopeasti nääntymässä nälkään kun ruoan tuonti Suomeen loppuisi.

Puolueemme kannattaa EU-eron myötä maataloustukien kansallistamista kokonaan. Suurin osa maataloustuistamme kiertää tällä hetkellä ulkomaiden kautta EU-jäsenyyden myötä. Emme näe mitään syytä lähettää raha ensin ulkomaille ja laittaa maanviljelijämme anomaan se takaisin kotimaahan. Kannatamme tukijärjestelmän kansallistamista, jolloin raha ei kiertäisi ulkomaiden kautta ja voisimme oman lainsäädännön mukaisesti vähentää tukihakemuksissa vaadittavaa byrokratiaa. Lisäksi nykyinen tukijärjestelmä kannustaa suurtiloihin, mutta me haluamme nähdä perinteisiä pieniä tiloja myös tulevaisuudessa.

Pelkästään maataloustukien kansallistamisella ei elvytetä hiipunutta maaseutua vaan siihen tarvitaan myös muita toimia. Maaseutujen katoavat palvelut, ikääntyvä väestö ja ränsistyvä infrastruktuuri ovat todellinen ongelma monessa kunnassa. Puolueemme näkee, että ongelmien lähtökohtana on kaupungistuminen, joka ajaa ihmiset ja sen myötä myös palvelut kaupunkien välittömään läheisyyteen. Palvelut vaativat toimiakseen ihmisiä ja ihmiset toimeentulokseen yrityksiä, jotka tuottavat palveluita. Konkreettisina korjaustoimenpiteinä puolueemme pitää erityisesti maaseutuun osuvien maksujen laskemista ja peruspalveluiden ylläpitoa. Esimerkiksi korkea ajoneuvovero ja polttoainevero vaikuttavat erityisesti maaseudulla asuvien elämään, jossa oma auto on käytännössä elinehto.

Kaupungistumiskehitys on todellinen ongelma maaseudun elinvoimaisuudelle. Peruspalveluiden siirtyessä kaupunkeihin myös ihmiset joutuvat jopa vastoin tahtoaan muuttamaan ankeaan betoniviidakkoon. Lapsien kasvaessa betonikolosseissa perustaidot jäävät kehittymättä. Harva kaupungissa kasvanut on rakentanut puumajaa, käynyt lähilammella kalassa tai vaihtanut edes autonrenkaita. Kaupungeissa kaikki palvelut ovat kotiovella, mikä johtaa ihmisten laiskistumiseen ja sen myötä käytännöntaitojen rapistumiseen. Kaikki eivät halua asua kaupungeissa ja siksi puolueemme pitää erittäin tärkeänä, että valtio tarjoaa edellytykset ihmisille asua myös maaseudulla.

Puolueemme pitää ongelmana ruoan alhaista tuottajahintaa ja markkinatilannetta, jossa suurin osa katteesta valuu useille välikäsille. Antaaksemme kotimaiselle tuottajalle lisää vipuvoimaa tuottajahinnan nostamiseksi olemme valmiita rajoittamaan sellaisten ulkomailta tulevien maataloustuotteiden tuontia, joita Suomessa tuotetaan jo ennestään. Rajoituksella varmistettaisiin myös maan huoltovarmuutta kun maatalousyrittäminen pysyy kannattavana, eivätkä tilat ajaudu konkurssiin. Uskomme, että suurin osa suomalaisista on valmiita maksamaan enemmän maidostaan, jos sillä varmistetaan puhtaat kotimaiset tuotteet myös tulevaisuudessa.

Puolueemme haluaa pitkällä aikavälillä ja maltillisesti muuttaa Suomen maatalouden täysin luomutuotannoksi, kuitenkin niin, ettei ruoantuotannon omavaraisuusaste kärsi tämän siirtymävaiheen aikana. Keinotekoiset lannoitteet ja torjunta-aineet ovat riski ihmisen terveydelle ja muiden organismien elinkelpoisuudelle kuin myös valtion huoltovarmuudelle. Kriisitilanteessa, kun ulkomailta tuotavien torjunta-aineiden tuonti lakkaa, heijastuu se myös satomääriin, mikä horjuttaa maan huoltovarmuutta. Viljelijöitä siirtyy vuosi vuodelta enemmän kohti luomutuotantoa. Voisimme kuitenkin kiihdyttää siirtymistahtia ohjaamalla maataloustukia enemmän luomutuotantoon.

• Maataloustuet kansallistettava kokonaisuudessaan, miljardien ei tarvitse kiertää ulkomaiden kautta.
• Maataloutta muutettava pitkällä aikavälillä kohti luomutuotantoa.
• Maaseutupolitiikan ensisijainen tavoite tulee olla omavaraisuus ja huoltovarmuuden turvaaminen.
• Maaseudun elinvoimaa on elvytettävä, peruspalveluita ei tule lakkauttaa.
• Tuottajan on saatava inhimillinen korvaus tuotteestaan, kate ei saa valua täysin välikäsille.
• Lomakkeiden täyttämiseen ei tule tarvita lakimiestä, byrokratiaa on vähennettävä.
• Kaupungistumiskehitys on saatava pysähtymään, maaseutu ei saa autioitua.
• Kotimainen ruoka vaatii myös kotimaista työvoimaa, maataloustyöntekijöiden palkkojen oltava inhimillisellä tasolla.
• Toimiva infrastruktuuri on elinehto maaseudulla, sitä ei saa päästää rapistumaan.
• Maaseudun asukkaiden autoilumahdollisuudet tulee varmistaa vähäpäästöisten automallien kustannusten tuntuvalla alentamisella.
• Pienistä puroista kasvaa suuri joki, siksi pienet tilat sekä lähituotanto ovat tärkeitä.

Energiapolitiikka

Puolueemme mielestä Suomen energiapolitiikan tulisi tähdätä täyteen energiaomavaraisuuteen. Riippuvuus muiden maiden tuottamasta energiasta heikentää maamme neuvotteluasemaa kansainvälisissä suhteissa. Pohjoisesta sijainnista johtuen, tarvitsemme huomattavan paljon energiaa sähkön- ja lämmöntuotantoon, ja samasta syystä on äärimmäisen tärkeää, että sekä energiantuotanto että jakeluverkot ovat luotettavia ja hyvin toimivia, sekä kotimaisessa omistuksessa. Energiapoliittisissa ratkaisuissa tulee ottaa huomioon turvallisuuspoliittiset tekijät. Hintatason tulee olla sellainen, ettei se tuota ylitsepääsemättömiä haasteita kotitalouksille.

Sinimusta Liike suhtautuu myönteisesti ydinenergian hyödyntämiseen. Haluamme selvittää Suomessa esiintyvän luonnonuraanin hyödyntämismahdollisuuksia sekä omissa voimaloissamme, että myös ulkomaankaupassa. Uraanin kaivaminen ja jalostaminen tulee kuitenkin toteuttaa siten, että niiden synnyttämä kuorma luonnolle pidetään mahdollisimman pienenä. Puolueemme haluaa kasvattaa ydinvoimaosaamisen kotimaisuusastetta, ja vähentää riippuvuutta muista valtioista, erityisesti Venäjästä.

Ihmiskunnalla on käytössään vain yksi planeetta, ja tämän vuoksi kaikkien ratkaisujen, mitä energiapoliittisesti tehdään, tulee olla kauaskantoisia. Koska maailman energiantuotanto on murroskohdassa, jossa olemme siirtymässä fossiilisista polttoaineista ja muista uusiutumattomista luonnonvaroista kohti uusiutuvien ja vähäpäästöisten energiavarojen käyttöä, tulee maamme olla tämän kehityksen kärkipäässä ja aktiivisesti pyrkiä kehittämään uusia ja tehokkaampia teknologisia ratkaisuja koskien etenkin uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä energiantuotannossa. Suhtaudumme erittäin myönteisesti uusiutuvien energialähteiden kuten aurinkoenergian, tuuli- ja aaltovoiman käyttöön, mutta näiden kaltaisiin energianmuotoihin siirtymisessä täytyy huomioida riittävä siirtymäaika sekä panostaa teknologiseen kehitykseen, jotta uusiutuvien energiavarojen käyttö olisi paitsi tehokasta myös kestävää. Ennen siirtymistä kokonaisvaltaisesti uusiutuvia energiavaroja kohti, on pystyttävä hyödyntämään kotimaisia uusiutumattomia energianlähteitä, joiden käyttöä tulee prioriorisoida suhteessa ulkomaiseen tuontienergiaan. Maamme tulee myös kehittää erilaisia paikallisia energiantuotantoratkaisuja. Energiapoliittisten ratkaisujen kehityslinjoissa johtavia rooleja tulee painottaa energia-asiantuntijoille, ei poliitikoille. Suomen päästörajoitteista tulee Suomen päättää itse.

Polttoaineiden käytössä tulee myös siirtyä raakaöljypohjaisista polttoaineista vaihtoehtoihin, jotka ovat pienempipäästöisiä ja uusiutuvia, kuten biodiesel. Näitä polttoaineita tulee kehittää ja tuottaa kotimaisesti. Samassa kehityskulussa tulisi myös mahdollisimman paljon tehostaa henkilöautokannan uudistamista vähäpäästöisempiin ja vähäkulutuksisiin autoihin esimerkiksi verotuksen ja muiden etuuksien keinoin.

• Haluamme, että energiantuotannon tavoitteena on omavaraisuus, ympäristöystävällisyys ja luotettavuus.
• Kannatamme atomienergian käytön lisäämistä kotimaisessa energiantuotannossa.
• Paikallisia energiantuotantoratkaisuja täytyy kehittää.
• Uusiutuvien ja vähäpäästöisten energiavarojen käyttöä tulee kehittää ja lisätä julkisin varoin. Siirtyminen uusituviin energivaroihin tulee olla konkreettinen tulevaisuuden tavoite, mutta sen tulee tapahtua riittävän pitkällä aikavälillä kestävän ja tehokkaan tuloksen saavuttamiseksi.
• Haluamme edistää suomalaisen autokannan muuttamista vähäpäästöisemmäksi verotuksellisin keinoin.

Ympäristöpolitiikka

Sinimustan Liikkeen mielestä puhdas suomalainen luonto, vesistö ja maaperä on pohjimmainen edellytys kansamme tulevaisuudelle sekä tärkein kansallisomaisuutemme, joka tulee säilyttää meitä seuraaville sukupolville. Jokamiehenoikeudet ovat erittäin tärkeitä säilytettäviksi, jotta kaikilla suomalaisilla on oikeus nauttia luonnosta. Suomen valtion tulee myös säilyttää ja kehittää luonnonsuojelualueita, kansallispuistoja ja vaellusreittejä sekä turvata luonnon monimuotoisuus. Kaupunkiasutuksista tulee olla helppo pääsy luontoon sekä kaupunkisuunnittelussa ja asuinalueiden rakentamisessa on huomioitava sekä luonnolliset viheralueet että uusien viher- ja virkistysalueiden luonti.

Luonnon riistoa ja saastuttamista tulee rajoittaa tiukasti. Maamme luonnonvarojen tulisi olla kotimaisessa omistuksessa, ja niiden jalostaminen ja käyttö tulisi tapahtua ympäristöystävällisesti kotimaista osaamista ja työvoimaa hyödyntäen. Esimerkiksi kaivosteollisuuden toiminnan tulisi olla tiukemmin kontrolloitua ja ympäristörikoksista rangaista tuntuvasti. Kaivoslakia täytyy muuttaa siten ettei muut kuin kotimaiset toimijat voi tehdä valtauksia ja suorittaa malminetsintää, jotta esimerkiksi ulkomaalaisten toimijoiden suomalaisten veronmaksajien harteille jättämiltä ympäristövahingoilta säästyttäisiin.Teknologisen ja teollisen tuotannon täytyy toteuttaa riskienhallintasuunnitelma tiukempien vaatimusten raameissa. Teknologista kehitystä ja teollista tuotantoa tulee tehdä enemmän kiertotalouden ehdoilla, materiaalien kierrätystä ja kestävyyttä tehostetaen ja energiahukkaa vähentäen. Valtion tulee panostaa ympäristöteknologian kehitykseen. Suomen ja suomalaisten tulee olla hyvin varustautuneita erilaisten kriisien ja ympäristötuhojen hallinnassa esimerkiksi armeijan, kriisinhallintajoukkojen sekä kansalaistoiminnan kautta.

Uhanalaisia kotimaisia lajeja on suojeltava ja vieraslajien leviämistä ehkäistävä. Näemme suomalaisen metsästyskulttuurin osana luonnon kanssa rinnakkain elämisestä emmekä hyväksy metsästystoiminnan ja aseoikeuksien perusteettomia rajoituksia. Turkistuotanto tulee hallitusti lopettaa kokonaan. Rituaaliteurastuksen ja rituaaliteurastetun lihan maahantuonti tulee olla ehdottomasti kiellettyä. Kosmetiikkateollisuuden käyttämät eläinkokeet tulee olla kiellettyjä. Tarkoitus on myös mahdollisimman lyhyellä aikavälillä mahdollisimman paljon päästä eroon lääketutkimuksen eläinkokeista vaihtoehtoisen teknologisen kehityksen, kuten solu- ja kudosmallien ja IT-ratkaisujen kehityksen, avulla. Valtion tulisi aktiivisesti tukea tätä kehitystä. Puolueemme pyrkimys on minimoida eläinten tarpeetonta kärsimystä.

• Luonto ja luonnonvarat ovat kansallisomaisuuttamme. Suomesta ei tule tehdä ulkomaisten suuryritysten tai muiden valtioiden siirtomaata.
• Kansalaisilla tulee olla vaivaton pääsy viheralueille ja luontoon. Jokamiehenoikeuksia on vaalittava.
• Teknologisen ja teollisen tuotannon tulee toimia tiukan ympäristölainsäädännön raameissa, jotta puhdas vesistö ja maaperä voidaan turvata myös tuleville sukupolville.
• Eläinten tarpeetonta kärsimystä on vähennettävä kieltämällä rituaaliteurastettu liha ja eläinten käyttö kosmetiikkateollisuuden eläinkokeissa sekä turkistuotannossa.

Kriminaali- ja oikeuspolitiikka

Sinimusta Liike uskoo kuriin ja järjestykseen. "Elä ja anna elää" ajattelutavalla lakeja säätäen, kaikki se, minkä kieltämistä ei voida objektiivisesti perustella, tulee sallia. On sanomattakin selvää, ettei tämä ajattelutapa ole osa maailmankuvaamme. Emme halua sallia sitä, minkä itse koemme kansamme olemassaololle uhaksi, kielellemme kilpailijaksi, henkiselle ja fyysiselle kansanterveydellemme liialliseksi haitaksi ja kulttuurillemme rappioksi. Emme halua tehdä valtiosta yhteiskuntamme äitiä, kuten moni "holhousvaltiota" huuteleva luulisi. Haluamme tehdä valtiosta yhteiskuntamme isän.

Oikeusjärjestelmämme on hioutunut ajan hampaissa nykyiseen muotoonsa ja kehitys on ollut pääosin hyvää, mutta se on kerryttänyt myös vääristymiä, jotka ovat vastoin niin omaa filosofiaamme, kuin myös kansalaistemme maalaisjärkeä. Elinkautinen ei ole elinkautinen. Ehdollinen vankeus ei ole vankeus. Avovankila ei ole vankila. Itsepuolustustilanteessa uhrin ja syyllisen asemat saattavat tuomarin silmissä kääntyä päälaelleen aivan liian helposti. Rikollisten saamat tuomiot poikkeavat kansalaistemme omasta oikeudentajusta. Vaikka silkkihansikkaiden käyttöä voitaisiinkin perustella tilastoilla, se silti tuntuu väärältä. Se, että puhumme tunteesta, ei kuitenkaan tarkoita, että kyseessä olisi järjestelmästämme irrallaan oleva pintapuolinen asia, sillä kansalaistemme tunnontuskilla on myös konkreettinen vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan ja se tulee ottaa huomioon päätöksenteossa.

Vangitsemisella on neljä erilaista tarkoitusta. Vangitsemisen uhka toimii pelotteena, joka vähentää rikollisuutta. Vangitseminen on yhteiskunnan kosto rikolliselle. Kansan oikeudentajun mukainen rangaistus ylläpitää uskoa oikeusjärjestelmään ja sitä kautta myöskin yhteiskuntarauhaa. Nämä kaksi ensimmäistä, pelote ja kostoovat olleet vangitsemisen pääasialliset tarkoitukset kautta historian. Kolmas tarkoitus on eristäminen. Muulle yhteiskunnalle vaaralliseksi koettu ihminen halutaan sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle lopullisesti. Vangitsemisen neljäs tarkoitus on rikollisen kuntouttaminen lainkuuliaiseksi kansalaiseksi ja osaksi yhteiskuntaa. Tämä on tarkoituksista tuorein ja se, johon Suomen tämänhetkinen vankeinhoito tukevimmin nojaa. Sinimusta Liike katsoo, että vankeinhoidon tulee jatkossakin priorisoida kuntoutusta, sekä myös, että nämä kolme muuta tarkoitusta ovat päässeet oikeuslaitokseltamme liiaksi unohtumaan.

Yleisin kritiikki, mitä kansalaisilta kuulee oikeuslaitokseemme liittyen, on se, että rikollisia kohdellaan liian hellästi ja heille määrätään liian lyhyitä tuomioita. Ihmiset eivät koe, että rikolliset saavat heidän oikeustajunsa mukaisia rangaistuksia, mikä syö heidän uskoaan oikeuslaitokseemme. Selkeimpänä esimerkkinä tästä ovat raiskaajien saamat alle kolmen vuoden tuomiot. Sinimusta Liike katsoo, että saadaksemme myös vangitsemisen toisen tarkoituksen toteutetuksi, väkivalta-, huumausaine- ja seksuaalirikoksista tulee antaa nykyistä pidempiä vankeusrangaistuksia. Tämä toteutetaan eritoten minimirangaistuksia, ei maksimirangaistuksia korottamalla.

Kaikkia rikollisia emme kuitenkaan voi tai halua palauttaa osaksi yhteiskuntaamme. Tällöin toteutetaan vangitsemisen kolmatta tarkoitusta, eristämistä. Rikollinen tuomitaan vankeuteen koko loppuelämäkseen, jolloin hänestä ei ole enää muulle yhteiskunnalle taloudellisten kustannusten lisäksi muuta harmia, eivätkä lehdet tule kirjoittelemaan hätkähdyttäviä otsikoita siitä, kuinka se ja se sarjamurhaaja pääsee ensi viikolla vapaaksi kärsittyään parikymmentä vuotta kestäneen elinkautisensa. Selkeimmät esimerkit rikollisista, joita yhteiskuntamme ei tarvitse enää huolia takaisin, ovat massamurhaajat, terroristisiin rikoksiin syyllistyneet ja lapsenraiskaajat. Sinimusta liike kannattaa elinkautisten vankeusrangaistusten käyttöönottoa, sanan kirjaimellisessa merkityksessä.

Haluamme palauttaa kuritushuoneen idean osaksi rikosseuraamuslaitostamme. Koska vankeinhoitokäytäntömme ovat hiljalleen kehittyneet vanhoista malleista nykyisiin, ne edelleen sisältävät rangaistuksen elementin. Se on kuitenkin hautautunut ja sekoittunut vankeuden kuntouttavaan päämäärään, eivätkä nämä kaksi tarpeellista tarkoitusta toimi symbioosissa keskenään. Haluamme jakaa vankeusrangaistukset selkeästi kahteen eri osaan. Rangaistukseen ja kuntoutukseen. Erot näiden kahden välillä eivät olisi vain esteettisiä, vaan ne ilmenisivät myös arjen käytännön järjestelyissä, sekä kurin ja vapauden määrissä.

Näin eriteltynä, sekä rangaistus, että kuntoutus saadaan toteutettua riittävällä tavalla. Lievimmistä, ehdottomaan vankeuteen johtavista rikoksista tuomittaisiin vain kuntouttavaan vankeuteen. Vakavammista rikoksista määrättäisiin vankeuden alkuosa suoritettavaksi rankaisevassa vankeudessa ja loppuosa kuntouttavassa vankeudessa. Osuudet vaihtelisivat rikoksen vakavuuden ja vankeuden pituuden mukaan. Vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset, jotka määrätään karkotettavaksi tuomionsa suorittamisen jälkeen, määrättäisiin pelkkään rankaisevaan vankeuteen tai heidät pyrittäisiin siirtämään kotimaahansa suorittamaan vankeusrangaistuksensa loppuun. Kaikkein rankin tuomio tulisi olemaan elinkautinen, eli koko loppuelämä, rankaisevassa vankeudessa. Sinimusta Liike kannattaa kuolemantuomion käyttöönottoa sodan, muttei rauhan aikana.

Sinimusta Liike kannattaa lainsäädäntöä, joka nykyistä lainsäädäntöä paremmin sallii itsepuolustuksen sekä rikokseen puuttumisen. Kansalaisella tulisi olla laajempi oikeus puolustaa itseään, läheisiään tai kotiaan kotiin tunkeutujaa vastaan, jopa ampuma-aseella uhaten, riippumatta siitä, mitä hyökkääjä käyttää aseenaan. Pippurisumutteen hallussapito julkisella paikalla sekä sen käyttö tulisi olla sallittua sellaisissakin itsepuolustustilanteissa, joissa hyökkääjä ei käytä omia nyrkkejään vaarallisempaa asetta tai joissa ei ole välitöntä hengenvaaraa.

Sinimusta Liike haluaa korvata nykyisen ampuma-aseen ostolupaprosessin ampuma-asekortilla. Ampuma-asekortti olisi konseptina pitkälti ajokorttiin verrattava, jossa olisi eri luokkia erityyppisille aseille. Ampuma-asekortti myönnetään hyväksytysti suoritettavan kurssin jälkeen. Kurssi sisältää teoriaosuuden, ampumaradalla suoritettavan käytännön testin, psykologisen arvion, sekä mahdollisen rikosrekisterin tarkastamisen. Tiettyjä vakavampia rikoksia tehneille korttia ei myönnetä. Kuten ajokorttikin, ampuma-asekortti tulee uusia tietyin väliajoin. Merkittävin muutos nykyiseen prosessiin nähden olisi se, että enää kansalaisen ei tarvitsisi perustella aseen hankintaa osoittamalla viranomaiselle, millä maalla hän aikoo ampua mitäkin eläimiä. Ampuma-aseiden ostolle ei myöskään haettaisi lupaa, vaan ne käytäisiin rekisteröimässä oston yhteydessä.

Sinimusta Liike haluaa kriminalisoida prostituution. Sekä seksin ostaminen, että myyminen tulee olla laitonta.

Sinimusta Liike ei kannata absoluuttista sananvapautta. Yhteiskunta, joka ei kykene rajoittamaan julkista sanaa, on kuin keho ilman immuunijärjestelmää. Meidän tulee kyetä puolustamaan yhteiskuntaamme ja sen moraalista terveyttä haitallisilta vaikutteilta. Sinimusta Liike vaatii suomalaisuuden halventamisen kriminalisointia samalla tavalla kuin turkkilaisuuden halventaminen on kriminalisoitu Turkissa.

Maanpuolustus- ja turvallisuuspolitiikka

Sinimustan Liikkeen maanpuolustuksellinen ohjelma rakentuu kahden perusväittämän ympärille, joista ensimmäinen on usein viitattu "jokaisella maalla on armeija, joko se on oma tai jonkun toisen" ja toinen edesmenneen Mannerheim-ristin ritarin Adolf Ehrnroothin kuuluisat sanat "Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa". Maallamme tulee olla pienestä väkimäärästään huolimatta uskottava ja pitkäkestoinen sotilaallinen toimintakyky, jota sen tulisi kyetä ylläpitämään mahdollisimman pitkälle omin voimin.

Maastamme tulee löytyä kunnioitusta herättävä sodanajan miesvahvuus, vähintään 400 000 miestä, sekä kyky valmistaa, kehittää ja ylläpitää puolustusvoimiemme vaatimaa aseteknologiaa ja varustetuotantoa. Puoleemme vaatii tuntuvaa lisärahoitusta kotimaisen puolustusteollisuuden kehittämiseen, joka kykenisi yksin tai yhteistyössä muiden ystävällismielisten tahojen kanssa kehittämään maallemme sen kaltaisia aseratkaisuja, jotka vähentäisivät maanpuolustuksemme riippuvuussuhdetta niistä ylikansallisista puolustusliitoista, joiden ulkopuolelle haluamme maamme jäävän. Sen kaltaisia kalustohankintoja, joiden itsenäiseen valmistamiseen ei löydy vielä kotimaista osaamista tai pääomia, tulee arvioida ensisijaisesti huoltovarmuuden, ei ainoastaan taistelutehon näkökulmasta. Haluamme viimeiseen asti välttää tilannetta, jossa maamme sitouttaa itsensä ulkomailta hankittuihin kalliisiin asejärjestelmiin, joiden kunnossapito ja huolto muuttuvat mahdollisen konfliktin alla epävarmoiksi. Hävittäjähankintojen kaltaisten välttämättömien yhteishankkeiden osalta kannatamme yhteistyötä muiden Euroopan maiden, erityisesti muiden Pohjoismaiden kanssa.

Puolustusvoimiemme tärkein osa on maavoimat, joiden tarvitsema kalusto ja aseistus tulisi olla viestijärjestelmiään myöten mahdollisimman pitkälti kotimaisesta tuotannosta. Maallamme tulisi olla oma korkeavolyyminen käsiaseteollisuus, sekä kyky valmistaa ja kehittää myös vaativampaa sotilasteknologiaa, jolla korvattaisiin siirtymäajan jälkeen nykyisin käytössä olevia ulkomaalaisia kalustoratkaisuja. Puolustusteollisuudellamme tulisi olla kyky valmistaa tarvittavia panssarintorjunta- sekä ilmatorjuntajärjestelmiä itsenäisesti, jolla voitaisiin vastata sotilaallisesti vahvemman vastustajamme maavoimille muodostamaan välittömään uhkaan. Kotimainen tuotanto ja tuotekehitys tulisi tapahtua kokonaisvaltaisesti myös jalkaväen tukiaseissa, erityisesti kenttätykistössä, jonka kalustovahvuus tulisi pitää tulevaisuudessakin korkealla tasolla. Puolueemme päämääränä on luoda maavoimistamme tulivoimainen ja voimakkaasti panssaroitu kokonaisuus, jonka olemassaolo itsessään nostaa kynnystä sotilaallisen konfliktin syntymiselle. Puolueemme kannattaa jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irrottautumista.

Tarvittavan sodan ajan vahvuuden ylläpitäminen vaatii asevelvollisuusjärjestelmän säilyttämistä, joka pysyisi miehille pakollisena, sekä tehtäviin soveltuville naisille vapaaehtoisena. Puolueemme kannattaa koko maan kattavaa puolustusratkaisua, jossa erilliset maavoimien, ilmavoimien ja merivoimien osastot muodostavat paikallisia puolustuspiirejä, joiden tehtävä on toimia nopean mobilisaation tukikohtina mahdollista hyökkääjää vastaan.

Varuskuntien määrää ei tule vähentää nykyisestä, ja jokaiselle asevelvolliselle tulisi tarjota mahdollisuus suorittaa palveluksensa ikätovereidensa kanssa mahdollisimman lähellä omaa kotiaan. Puolueemme mielestä varusmiesten nykyisin kohtaamat talousvaikeudet johtuvat osittain arvostuksen puutteesta, ja vaatiikin siksi erillistä varusmiespalkkaa, joka maksettaisiin alokasajan jälkeen talousohjelmassamme mainitun perustulon päälle.

Puolueemme mielestä Suomeen tulisi muodostaa uusi erillinen valmiusprikaati, joka toimisi samalla uusien sodankäyntitaktiikoiden ja kaluston kehittämiskeskuksena. Kyseinen varuskunta tulisi sijoittaa maantieteellisesti muuttotappiosta kärsivälle alueelle, joka sijaitsee kuitenkin tarvittavien kulkuyhteyksien päässä sekä on tarpeeksi lähellä teoreettista hyökkääjää.

Puolueemme kannattaa Ahvenanmaan demilitarisoinnin lopettamista sekä sen varustamista tarvittavalla sotilaallisella osastolla, jotta elintärkeät huoltoyhteydet Itämerellä pysyisivät auki myös mahdollisen konfliktin aikana. Maamme merivoimien tulee olla asianmukaisesti varustettuja, sekä kykeneviä torjumaan niin ilmasta, meren pinnalta, kuin sen altakin tulevaa uhkaa. Puolueemme mielestä Suomen tulisi kehittää tarvittaessa yhteistyössä muiden Itämeren ystävällismielisten valtioiden kanssa ohjustekniikkaan liittyviä ratkaisuja, jolla kyettäisiin torjumaan vihollisen kaluston liikkeitä merialueidemme läheisyydessä. Puolustusvoimillamme tulee olla myös operatiivinen kyky suorittaa maihinnousuja sekä ottaa haltuun geopoliittisesti kriittisiä alueita konfliktin aikana.

Puolueemme kannattaa ilmavoimien kalustohankinnoissa sen kaltaista ratkaisua, jossa koko Suomen ilmatila voidaan turvata potentiaalisesti vihamielisiltä toimijoilta. Ilmavoimiemme tulee siksi olla kalustoltaan ja miehistön osaamistasoltaan korkealaatuinen, jonka lisäksi sillä tulee olla koko Suomen kattava infrastruktuuriverkosto sekä kyky toimia mahdollisimman pienellä varoitusajalla kaikissa kotimaamme osissa. Puolueemme vastustaa sen kaltaisia maanpuolustuksellisia ratkaisuja, joissa sotilasosastoja ja lentokenttiä karsitaan säästösyiden perusteella suurten asutuskeskusten ulkopuolelta. Toimintakykyisten hävittäjien lukumäärä tulisi olla riittävä, ainakin 100, ja ilmavoimiemme tulisi kyetä tarvittaessa yhteistoimintaan muiden Itämeren ystävällismielisten valtioiden, erityisesti Ruotsin kanssa. Suomen tulisi myös kyetä kehittämään omaa osaamistaan lentokonetekniikan suhteen, ja pyrkiä tiiviiseen yhteistyöhön ruotsalaisen puolustusteollisuuden kanssa. Puolueemme pitkän aikavälin ihanteena onkin luoda maallemme ilmavoimat, joiden kalustosta ja varusteista ainakin osa olisi valmistettu ja suunniteltu Suomen maaperällä joko itsenäisesti tai yhteistyössä muiden maiden kanssa.

Puolueemme kannattaa suojeluskuntien ja Lotta Svärdin kaltaisten maanpuolustushenkisten järjestöjen uudelleenherättämistä. Kyseisten järjestöjen tehtävänä olisi opettaa ja ylläpitää maanpuolustuksen kannalta kriittisiä taitoja myös niiden ihmisten keskuudessa, jotka eivät suorita sillä hetkellä asepalvelustaan. Edellä mainittujen järjestöjen tulisi saada tarvittava rahoitus valtiolta, ja niihin osallistumista rohkaistaisiin julkisesti niin kouluissa kuin asevelvollisuuden aikanakin. Kokonaisvaltaisen puolustusratkaisun päämääränä olisi tilanne, jossa suomalaisille opetetaan maanpuolustushenkisyyttä nuoresta iästä alkaen, jonka lisäksi he ovat osaamistasoltaan ja henkiseltä kantokyvyltään kykeneviä toimimaan kriisitilanteen aikana sekä täyttämään heille asetetut maanpuolustukselliset velvollisuutensa. Tilanne, jossa reservissä olevat ihmiset eivät pääse vuosiin kertaamaan omaa aselajiansa, tulee muuttaa.

Sinimustan Liikkeen mielestä Suomen huoltovarmuuden turvaamisella on puolustusteollisen omavaraisuuden ohella keskeinen prioriteetti. Suomi on lähihistoriassa vähentänyt varmuusvarastojaan ja päivittänyt huoltovarmuustavoitteita liian kovalla kädellä. Puolueemme haluaa huoltovarmuuskeskuksen keskittyvän kriisin ja sodan aikana turvaamaan suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta oleellisimmat tarpeet vähintään vuoden ajaksi.

Sinimusta Liike suhtautuu myötämielisesti poliisilaitokseen, mutta näkee myös siihen sisältyviä kehitystarpeita. Suomessa on väkilukuun suhteutettuna hyvin vähäinen määrä poliiseja, joka on aiemmin pohjautunut korkeaan kansalliseen koheesioon ja alhaiseen levottomuusriskiin. Poliisien alhainen määrä on kuitenkin johtanut siihen, että erityisesti suurten asutuskeskusten ulkopuolella poliisien suorittama valvonta on epäsäännöllistä, jonka lisäksi kasvava määrä poliisin työstä menee liikkumiseen eri alueiden välillä, sillä yksittäisten poliisilaitosten vastuualueet voivat olla maantieteellisesti hyvinkin suuria. Säästösyistä tehdyn keskittämispolitiikan sijaan haluamme palauttaa paikallispoliisilaitoksia turvallisuuden kannalta strategisesti merkittäviin paikkoihin maakunnissa. Paikallisten poliisiasemien työvoima varmistettaisiin maksamalla kaupunkiseutuja korkeampaa palkkaa, tukemalla mahdollisessa muutossa ja sitouttamalla vastavalmistuneet poliisit ammattiinsa kahden vuoden mittaisella palvelussopimuksella.

Puolueemme mielestä poliisivoimien roolia ja toimintatapaa tulisi muovata isänmaallisiin periaatteisiin paremmin soveltuvaksi, jolloin poliisi miellettäisiin nykyistä enemmän yhteisönsä palvelijaksi ja kansallisen turvallisuuden ylläpitäjäksi. Poliisin rooliin ei tulisi kuulua ainoastaan kasvoton lain ja poliittisen vallan ylläpitäminen, vaan heidän tulisi toimia tarvittaessa aktiivisina keskustelijoina kansalliseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Jokaista poliisin suorittamaa toimenpidettä tulisi ohjata velvollisuus omaa kansaa kohtaan, jolloin niiden tulisi olla perusteltavissa joko suoran hyödyn tai haitan estämisen näkökulmasta.

Puolueemme mielestä maamme poliisijohdon nykyisin harjoittama vihapuhejahti ja monikulttuurisen yhteiskuntakokeilun propagoiminen eivät edusta poliisilaitoksen alkuperäistä tarkoitusta, jonka lisäksi ne vievät muutenkin vähäisiä poliisin resursseja kansallisen turvallisuuden kannalta merkityksettömien rikosten selvittämiseen. Sinimusta Liike haluaa vapauttaa poliisien resurssit näistä toissijaisista toimista vakavien rikosten, kuten esimerkiksi ulkomaalaisen järjestäytyneen rikollisuuden sekä sen ylläpitämän huumekaupan, torjumiseen sekä uudistaa poliisilaitosta kansallismielisiin tavoitteisiin paremmin sopivaksi.

Puolueemme vastustaa maanomistusoikeutta ulkomaiden kansalaisille, joilla ei ole sukulaissiteitä Suomeen, ja kannattaakin sen kaltaiseen malliin siirtymistä, jossa ulkomaan kansalaisen on mahdollista vuokrata suomalaista maata ainoastaan väliaikaiseen käyttöön. Tilanteissa, joissa ulkomaalainen henkilö tai yritys vuokraa käyttöönsä suomalaista maata, valtion tulee tehdää asiasta turvallisuusselvitys, jossa huomioidaan ulkomaalaisen toiminnan aiheuttama mahdollinen uhka kansalliselle turvallisuudelle. Mikäli ulkomaalaisille toimijoille vuokrattua maata käytetään kansallista kokonaisetua uhkaavalla tavalla, valtiolla on oikeus kieltää kyseisen liiketoiminnan harjoittaminen.

Ulkopolitiikka

Sinimustan Liikkeen ulkopolitiikka perustuu valtiollisen riippumattomuuden periaatteeseen, jossa ainoa Suomessa valtaa käyttävä taho on kansallisen olemassaolon turvaamiseen sitoutunut suomalainen keskusvalta. Puolueemme kannattaa irtautumista Euroopan unionista ja sen valuuttaliitosta eli eurosta. Vastustamme nykyistä kehitystä, jossa Suomen kansallisen hallinnon rinnalla vaikuttaa lukuisia ylikansallisia hallintojärjestelmiä, joille kansallinen hallintomme on alisteinen. Nähdäksemme kaikki vapaudet ja oikeudet ovat tosiasiassa niitä, joita ihmisen oma kansallinen yhteisö on hänelle antanut ja joiden turvaamiseen hänen oma hallintonsa on sitoutunut. Sinimustan Liikkeen Suomi on suomalaisen kansan oma edunvalvoja globaalissa maailmassa, eikä sen tule käyttää rajallisia resurssejaan yhdenkään vieraan valtion tai kansan etujen ajamiseksi.

Sinimusta Liike pyrkii viimeiseen asti välttämään kehitystä, jossa suomalaiset henkilöt ovat vaarassa menehtyä Suomen ulkopuolisten konfliktien seurauksena. Tahdomme pitää Suomen ehdottomasti Lähi-idän kriisitilanteiden ja muiden vastaavien konfliktien ulkopuolella. Puolueemme näkökulmasta kansainvälistyminen tuo mukanaan myös kansainväliset viholliset.

Sinimustan Liikkeen päämääränä on itsenäinen ja riippumaton Suomi, joka arvioi omia suhteitaan kansainvälisiin sopimuksiin, muihin maihin ja ylikansallisiin toimijoihin oman kansallisen turvallisuutensa ja sen hetkisten intressiensä näkökulmasta. Emme pidä kansainvälisiä sopimuksia luotettavina. Puolueemme riippumattomuuden ihanteeseen kuuluu myös aktiivinen toiminta ulkopuolisten kansojen ja valtioiden vaikuttamisyrityksiä vastaan. Pidämme länsiliittoutuman ja Venäjän harjoittamaa suurvaltapolitiikkaa uhkana maamme ja kansamme koskemattomuudelle. Sinimusta Liike näkee ensisijaisena sotilaallisen yhteistyön muotona liittoutumisen Ruotsin kanssa ja monenkeskisen sekä kahdenkeskisen sotilaallisen ja huoltovarmuuusyhteistyön syventämisen Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kanssa.

Puolueemme kokee kohtalonyhteyttä muihin itämerensuomalaisiin kansoihin, ja pyrkii korostamaan Suomen ja Viron erityistä asemaa lännen ja idän välissä. Tahdomme vapaan Suomen sekä vapaan, kansojen muodostaman Euroopan. Olemme solidaarisia kansojen itsemääräämisoikeutta sekä olemassaoloa kohtaan.

Näiden ihanteiden saavuttamiseksi Sinimusta Liike:

• kannattaa Suomen eroa EU:sta, YK:sta ja EU:n rahaliitosta
• vastustaa monikansallisia sotilasliittoja ja niiden ylläpitämiä sotilasoperaatioita
• edistää itämerensuomalaisten kansojen yhteistyötä
• voimistaa ajatusta, että konfliktitilanteessa ainoa johon suomalainen voi luottaa on toinen suomalainen
• kartoittamaan edellytyksiä pohjoismaiselle yhteistyölle erityisesti puolustuspoliittisissa kysymyksissä
• vastustaa Venäjän ja muiden valtioiden suurvaltapyrkimyksiä ja korostaa Venäjän roolia sotilaallisena uhkana maallemme
• kieltäytyy kansainvälisistä sopimuksista jotka ovat ristiriidassa kansallisen etumme kanssa