Suomi tarvitsee perusteellisen suunnanmuutoksen

Viimeisimpien tietojen mukaan Suomi on nyt rikkaampi kuin koskaan. Rahaa siis on, mutta kuitenkaan sitä ei tunnu riittävän mihinkään. Päinvastoin tuntuu siltä kuin Suomi olisikin köyhempi kuin koskaan. Miten on mahdollista, että 1950 -80 luvuilla, jolloin Suomi oli vielä olennaisesti köyhempi kuin nyt, rahaa riitti maan kehittämiseen, mm. keskeisten eläke- ja sosiaaliturvarakenteiden luomiseen, teollistamiseen, infrastruktuurin kehittämiseen jne. Nyt puolestaan kaikkia aikaisempia kehitystyön saavutuksia ollaan purkamassa perusteena rahan puute. Meille on erityisen tärkeää perusteellinen EU:n nimissä toteutetun kovan talous- ja yhteiskuntapolitiikan suunnan muuttaminen.

Tarvitaan uusjako, jolla tasataan tulo- ja varallisuuseroja. Suomen kansallisvarallisuus on yhteensä 800 miljardia euroa, josta yksityisinä pankkitalletuksina ja muina säästöinä on 70 miljardia. Nämä summat eivät kuitenkaan ole pääasia, koska varallisuus on jakaantunut jyrkän epätasaisesti, kansallisvarallisuudestamme yksityishenkilöiden omaisuuden lisäksi suuri osa on suurten yhtiöiden käsissä, joissa merkittävä omistus on keskittynyt harvoille. Vääristymää on kärjistänyt pienituloisten velkaannuttaminen ja yleisiksi tulleet kansalaisten oikeusturvaa ja oikeustajua loukkaavat menettelytavat.

Suomi on huonon politiikan tuloksena - puolustaessaan kaikkein suurituloisimpien ja pääomapiirien etuja - ajettu huonoon kierteeseen, joka on oikaistava. Maamme ei ole enää täysivaltainen itsenäinen maa, vaan se on käytännössä EU:n osavaltio, jonka osavaltio-oikeudet ovat heikommat kuin osavaltioiden Yhdysvalloissa ja taloudessa maamme on isänmaattomien ylikansallisten yhtiöiden toimintakenttää niiden voittojen kasvattamisessa.

Suomen toivo ei ole suurten puolueiden ja niiden rahoittajien kähminnöissä, maamme myymisessä ja kansan pettämisessä vaan rehellisessä työssä, tasa-arvoisuudessa ja oikeudenmukaisuudessa.

Eduskuntavaaleissa keskeinen vaatimuksemme on Suomen eriarvoisuuden poistaminen

Tämä vaatimus edellyttää verolinjan täydellistä muuttamista. Valtiovarainministeriön asettaman verotyöryhmän esitys verolinjaukseksi ei kelpaa, koska se vain lisää kansalaisten eriarvoisuutta siirtämällä verotusta edelleen kohti tasa-veroa. Sitä merkitsee pienituloisia rankaisevan arvonlisäveron korottaminen ja suurten tulojen tuloverokevennysten rahoittamiseksi, vaikka muuta todisteltaisiinkin. Valtion budjetin tulopuoli on turvattava saattamalla pääomavero progressiiviseksi, varallisuusvero on palautettava ja myös pankkien erilaisia tuloja ja voittoja on verotettava. Verottamalla suurimpia voittoja, pääomatuloja ja rakentamisen ansiotonta arvionnousua sekä ympäristön kannalta haitallista toimintaa ja tavaroita sekä vähentämällä asemäärärahoja saadaan tarvittavaa rahoitusta. Ydinasia on, että turvataan hyvä työllisyyskehitys ja siten verotulot ja että perustulo tulee palkasta työssä käyvillä eikä työllisyyttä vaaranneta vääränlaisilla leikkauksilla vaan sitä toimenpiteillä parannetaan. Näin poistuu myös budjetin ns. kestävyysvaje, jota koskevilla uhkakuvilla vain pyritään valmistelemaan uusia leikkauksia heti vaalien jälkeen.

Valtion rakenteellista menoylijäämää, kestävyysvajetta perustellaan keskeisesti väestön ikääntymisellä ja tällä perustellaan leikkauksia. Suomen tulee kuitenkin sitoutua vanhuspalveluiden turvaamiseen. Siten ratkaisut on haettava näillä esittämillämme muilla tavoilla kuin leikkauksilla. Suomin on vauras maa ja meillä on mahdollisuus turvata perushyvinvointi kaikille kun kansalaiset saavat oikeudenmukaisen osuuden vauraudesta ja kansan tekemän työn tuloksista. Tähän päivään ei enää kuulu köyhien ja pienituloisten vanhusten laittaminen loppuvuosikseen vuodeosastoille ellei terveyden tila enää mahdillista muuta vaan tarvitaan kotona-asumisen tukea, virikkeellisiä hoitokoteja ja lähipalvelupisteitä ja vanhusten kaikin puolista arvostamista. Ikääntyvät ihmiset ovat myös yhteiskunnan aktiivinen voimavara, ja kaikki työ ja tekeminen palvelee yhteiskunnan hyvinvointia. Ikääntyvien työntekoa on perusteltua tukea silloin, kun se on omaehtoista ja halutaan työskennellä vähemmän kuin kokoaikatyössä oman kiinnostuksen mukaan.

Meillä on oikeus siihen, että pääomatuloja investoidaan työpaikoiksi Suomeen. Suurten pääomatulojen verotuksella tulee ohjata varoja koko kansakuntaamme hyödyttäviin tarpeisiin. Yhtiöveroprosentin alentamisen sijaan osaaminen, hyvät palvelut, turvallisuus ja toimiva oikeusjärjestelmä ja tämän kaltaiset muut asiat tuovat toimintaa Suomeen, koska veroille saa vastiketta. Yhteiskunnan tulee tarvittaessa omistuksellaan ja kansallistamisella turvata, että kansakuntamme kannalta elintärkeä toiminnot pysyvät Suomessa. Pienten tulojen ostovoimaa tulee parantaa poistamalla arvonlisävero kokonaan välttämättömyyselintarvikkeista ja junien, bussien, metron ja raitiovaunujen lipun hinnoista. Arvonlisäveron yleisestä korottamisesta tulee luopua ja kohdistaa välillisen verotuksen korotukset tuotteisiin, jotka eivät sisälly elämisen perustarpeisiin ja joista on haittaa ympäristölle ja terveydelle.

Energiayhtiöt tulee palauttaa yhteiskunnan hallintaan niin, ettei energian hintaa ei voida käyttää kansalaisten köyhdyttämiseen. Energian tulee olla saatavissa hinnaltaan tasa-arvoisesti eri osissa maata. Sähkön ja lämmön hinta ja siirtomaksut eivät saa olla keinottelun ja voiton tavoittelun kohteina. Sähköisten peruspalveluiden käyttö tulee olla kaikkien ulottuvilla. Tarvitaan tulonjakoa oikaiseva ja työllisyyttä parantava verouudistus, joka ottaa huomioon ympäristön ja torjutaan eriarvoistaminen.

Rahoituslaitokset oli muutettu rahoituspalvelutehtävästään tuomiopäivän rahantekokoneeksi, joka toimi kuin heinäsirkkojen lauma, joka syö mennessään kaiken vihreän, jota muut ja luonto ovat saaneet aikaan. Räikeimmillään rahamaailman piittaamattomuus ja muiden kustannuksella eläminen kuluu puheissa, joiden perusteella varoja ei pitäisi osoittaa köyhyyden poistamiseen ja rikkinäisille perheille. Tällaiset asenteet ovat tulleet vaaraksi kansanvallalle ja kansalaisten oikeuksille.

Pankkien valtaa on rajoitettava ja tulee perustaa yhteiskunnan omistama rahoituslaitos, jossa kansalaiset voivat pitää turvallisesti varojaan, ja josta lainanataan asumiseen ja elinkeinotoimintaan ja muihin yhteiskuntaa eteenpäin vieviin kohteisiin. Valtio voi lainata näitä kansalaisten varoja ja maksaa koron ja välttyä kustannuksilta, joita aiheutuu lainaamisesta yksityisiltä rahoitusmarkkinoilta. Vaadimme, että pankkien johto pannaan vastuuseen väärinkäytöksistä kun niitä ilmenee ja laillisuuden rajamaille oleva epäeettinen ja puolirikollinen ja jopa rikollinen pankkitoiminta tuomitaan.

Tuomitsemme jyrkästi kaikenlaiset yritykset lisätä Suomen EU-jäsenyys perustuslakiin.
Euroopan Unionin perustuslaki merkitsee maamme täysvaltaisuudesta ja itsenäisyydestä luopumista emmekä sitä hyväksy. Eduskuntaan tarvitaan vähintään kolmannes eli 67 kansanedustajaa, jotka sitoutuvat äänestämään EU-jäsenyyden perustuslakiin lisäämistä vastaan, jolloin tämä saadaan estetyksi. Nykyiselläkään perustuslailla ei ole Suomessa lainvoimaa, sillä siitä ei ole järjestetty kansanäänestystä eikä sen hyväksyntä ole saanut eduskunnassa 5/6:n määräenemmistöä, joka tarvitaan Suomen perustuslain muuttamiseen, jota maamme täysvaltaisuuden rajaaminen ja kumoaminen merkitsee. Kansainvälinen yhteistyö Euroopassa ja maailmamittaisesti on arvokas asia, jota tulee edistää, mutta se päätösvallan luovuttaminen tai ulkopuolinen komentovalta ei kunnioita kansojen oikeuksia ja oikeutta päättää asioistaan, jotka ovat reilun ja oikein rakennetun kansainväliseyyden kulmakivi.

Suomen kansa ja Suomen työväenliike on pitänyt aina tärkeänä Suomen itsenäisyyttä ja täysivaltaisuutta. Se on yhtä tärkeää meille tänä päivänä. Se on keskeinen edellytys sille, että voimme vahvistaa kansanvaltaa valtakunnallisella ja paikallisella tasolla sekä työpaikka- ja asukasdemokratiaa ja torjua demokratian kaventamista.

EU:n komission vaatima pakkoliikelaitostaminen ja yksityistäminen tulee torjua. Lähtökohtana tulee olla, että terveys-ja sosiaalipalvelut, opetus ja kirjastojen kaltaiset peruspalvelut tulee turvata kaikille yhteiskunnan toimesta. Se on osa yhteiskunnallista tasa-arvoa, joka on maamme vahvuus, kun siitä huolehditaan. Hyvän työllisyyden kautta kyetään huolehtimaan palveluiden ja sosiaaliturvan rahoituksesta.

65 vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen kohtaa mannerta uudenlainen suurkonflikti - finanssimarkkinoiden kanssa. Se on suurkonflikti, joka kulkee toisin kuin sota kansankuntien välillä, koska tässä kaksi maailmaa ottaa yhteen. Toisella puolella ovat demokraattisesti valitut hallitukset, joiden tulee edustaa kansalaistensa tahtoa. Toisella puolella ovat markkinat, jotka elävät juuri näiden samojen kansalaisten rahoilla, pankit, vakuutusyhtiöt ja hedge-rahastot. Ensin ylivahva euro 2000-luvun alkuvuosina vaikeutti Suomen talouden tilannetta ja nyt tämä finanssikriisi on paljastanut euron ongelmat. Kreikka ja Irlanti ovat huonon talouspolitiikkansa ja EU:n suurten maiden pankeilta saamansa korkeakorkoisen lainarahan vuoksi ajautuneet muiden euromaiden avustettaviksi. Avustuksilla tuetaan tosiasiassa Saksan ja muiden maiden pankkien saatavia niiden rahoittaessa näiden maiden vientituotteiden velaksi ostamista köyhemmissä maissa. Kyseessä on tosiasiassa pankkituki niille ja Kreikan ja Irlannin kansa, kuten myös islantilaiset pannaan maksamaan pankkien epäonnistuneesta saalistuksesta ja keinottelusta..

Nykyisessä EU:n ja euron kriisissä maamme talouspolitiikka uhkaa livetä kokonaan omista käsistämme. Sen tulisivat sanelemaan EU:n isot jäsenmaat kuten Saksa ja Ranska. Itse olisimme omien asioidemme suhteen enää vain sivustakatsojina. Suomen tulee valmistella vaihtoehdot tilannetta varten, jossa EU ja euroa hajoavat tai Suomessa syntyy päätös erota EU-jäsenyydestä tai eurosta tai molemmista. Tulee järjestää kansanäänestys Suomen vaihtoehdoista koska tilanne on aivan toinen kuin EY-jäsenyys ratkaistaessa vuonna 1995.

Ihmisoikeudet, yhteiskuntavastuu ja huolenpito kaikista ovat tärkeimmät kulmakivet

Vaadimme oikeutta työhön, toimeentuloon ja oikeudenmukaisuuteen. Kuluneen eduskuntavaalikauden saldo vuodesta 2007 on heikkoakin heikompi ja lupaukset toivosta ovat olleet katteettomia. Tuotanto romahti neljän vuoden takaiselle tasolle ja tästä kestää kauan aikaan toipua. Työttömyys on noussut korkeaksi. Perusturvauudistus on vesittynyt, kun rahat käytettiin eläkerahastojen menetysten kattamiseen. Kytkentöihin ja pimitettyihin rahavirtoihin perustuva korruptio on paljastunut vain osittain.

Oikeus toimeentulon turvaavaan mielekkääseen työhön on jokaisen meistä perusoikeus. Seuraavan eduskuntavaalikauden aikana tulee huolehtia työllisyys kuntoon ja poistaa maastamme vaikea työttömyys. Täystyöllisyyteen on nyt täydet mahdollisuudet, kun se asetetaan koko vaalikauden päätavoitteeksi. Oikeus työhön koskee kaikkia suomalaisia ja myös Suomessa asuvia ulkomaalaisia.

Edelleen on niin, että muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys on määränä kaikkein suurin ongelma. Samalla sen rinnalla työttömyydessä ratkaisuja vaatii akateemisen ja korkeakoulutettujen työttömyyden paheneva suunta viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. On kestämätön tilanne, että esimerkiksi kalliisti koulutettuja insinöörejä on työttömänä 5 500, taidealoilla on 5 000 työtöntä. Työttömyys on kasvanut myös kaupallisilla aloilla kuten tradenomeilla ja humanistisilla aloilla. Sijoittuminen koulutusta vastaaville aloille on yleistä ja opinnot pitkittyvät kun ei on jouduttu odottamaan pääsyä koulutukseen ja sitten ei olekaan työtä ja toimeentulohuolet pahenevat ja perheen perustaminen siirtyy. Monet menettävät mahdollisuuden saada lapsia iän takia kun valmistuminen pitkittyy. Yhteiskunta on tarjonnut ratkaisuksi työttömyyteen pidempää koulutusta, mutta politiikka on ollut tehotonta ja vinoutunutta näiden kysymysten ratkaisussa. Ratkaisevan tärkeää on, että yhteiskunta ottaa uudelleen vastuuta työllistämisestä. Se vastuu viime vuosien politiikassa hylätty ja sälytetty vastuu työllistymisestään työnhakijoille, vaikka työpaikkoja ei riittävästi ole. Tätä työttömien ja nuorten kepittämistä esittävät eivät ole ymmärtäneet.

Työllisyyspolitiikan kiireellisin tehtävä on työttömyyden pitkittymisen katkaiseminen ja nuorisotyöttömyyden alentaminen. Työttömät ovat myös merkittävä käyttämätön voimavara, jota ei ole varaa jättää syrjään. Esitämme, että rakennetaan miljardin euron työllisyysohjelma, josta

• vähintään 300 milj. euroa tulee käyttää pitkäaikaistyöttömien palkkatukiin työllistämiseen yhteiskunnan palveluihin, kolmanteen sektoriin ja yrityksiin,
• vastaava summa nuorten suoraan työllistämiseen ja työllistämistukiin mukaan lukien kesätyöt
• samoin vastaava summa työllistämiseen sosiaali- ja terveyspalveluihin ja
• loppu työvoima- ja muiden palveluiden henkilöstön vähentämisen pysäyttämiseen ja
• Paltamo-mallin laajentamiseen. Nuorten syrjäyttämiseen on oltava nollatoleranssi. Sama koskee pitkäaikaistyöttömyyttä. Ketään ei jätetä. Työllisyyspolitiikassa tulee olla selkeä humanistinen ja ihmisistä huolta pitämisen ja palvelulähtökohta

Lisäksi esitämme rahoitusta yrittäjien työllistämisen helpottamiseen muun muassa yksinyrittäjän ensimmäisen työntekijän kohdalla sekä rahoitusta koulutukseen ja muutosturvaan vaihtoehdoksi työttömyydelle. Esitämme osaamispankin perustamista, johon palkataan työpaikkansa menettäneitä tekemään kehittämis- ja muuta työtä ja saamaan täydennyskoulutusta niin, että sieltä voidaan rekrytoida heitä uusiin tehtäviin. Tätä mallia tulee soveltaa mm. Nokiasta vähennettävien kohdalla, vaikkakin vähennykset on minimoitava ja tulee käyttää työaikajärjestelyitä ja ansiopäivärahakorvaamista ansion menetyksiin.

Kaikille tulee turvata oikeudenmukainen ja riittävä toimeentulo. Ensimmäisenä askeleena tulee korottaa 200 eurolla kuukaudessa opintotukia, pieniä eläkkeitä, työttömyyspäivärahoja ja sairausajan sekä äitiys- ja vanhempainloman alinta toimeentuloturvaa ja korvata hintojen nousu. Tällä tavoin korotettu perustulo tulee saada kokonaan verottomaksi. Kun korotuksen saa puoli miljoonaa suomalaista, tähän tarkoitukseen tarvitaan 1,2 miljardia euroa. Tällainen rahasumma ei ole pois kansantaloudesta vaan on saatavissa jakamalla tuloja uudelleen ja turvaamalla oikeus työhön. Eläkkeisiin ja pieniin palkkoihin tulee saada samoin 200 euron korotus kuukaudessa yleisten palkankorotusten lisäksi. Tavoitteemme on, että kaikille taataan vähintään 1000 euron kuukausitulo verottomana.. Lapsilisien poistamista miltään tulotasolta emme hyväksy, sillä ne ovat lapsia varten. Tuloeroja tulee tasata verotuksella ja muilla keinoilla.

On pysäytettävä hintojen ja asumiskustannusten nousu. Useat välttämättömyyshyödykkeiden kuten elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet useita kymmeniä prosentteja vuodesta 1995. Erityisen paljon ovat nousseet jokapäiväisessä elämisessä keskeiset asumiskustannukset, joukkoliikenne, terveys- ja sosiaalipalvelut ja lämmitys, sähkö ja polttoaineet. Arvonlisäveron korotukset kiihdyttävät hintojen nousua ja ovat erityisen haitallisia tästä syystä ja heikentäessään kansalaisten ostovoimaan. Asumiskustannuksissa ovat nousseet vuokrat ja hoitomenot. On hyvitettävä keskimääräisiä inflaatiomittareita paljon nopeammin nousseiden todellisten elinkustannusten nousu. Asumiskustannuksia tulee alentaa soveltamalla vuokrakattoja ja karsimalla perusasumiseen kohdistuvia veroja.

Palkankorotuksilla tulee turvata reaaliansiot ja palkansaajien ostovoima. Esitämme, että minimituntipalkaksi 10 euroa tunnille ensi sijaisesti sopimusteitse ja minimikuukausipalkaksi ensi vaiheessa 1 500 euroa kuukaudessa ja sitten seuraavan tavoitteena 1 700 euroa kuukaudessa. Emme hyväksy eläkeikärajan nostamista 63 vuodesta vaan pidempään jatkamisen tulee olla ihmisten omassa valinnassa. On oikea tavoite, että työura alkaa varhemmin, työttömyysjaksot ja työkyvyttömyydet saadaan vähemmiksi ja työssä jaksetaan kauemmin. Oikeita keinoja tähän kuitenkin ovat työn kysynnän vahvistaminen, koulutuksen ja osaamiseen kehittäminen vastaamaan rakennemuutosta, työelämään liittyvät parannukset, lyhemmän työajan soveltaminen kun se on myös työntekijän elämän tilanteen kannalta hyvä ratkaisu eikä pakonomaista siksi, että koko aikatyötä ei ole.

Ensiarvoisen tärkeä tasa-arvokysymys on naisten tasa-arvon edistäminen. Naisia on puolet ihmisistä ja kaikki se panos, jota naiset tekevät työssä, kotona ja vapaa-ajalla on aivan valtava arvokas voimavara yhteiskunnallemme siinä kuin miestenkin. Tasa-arvoisuuden edistäminen tukee yhteiskunnan menestystä. Keskeistä on nostaa naisvaltaisten alojen matalaa palkkausta. Samalla miesten kohdalla tulee parantaa erityisesti heikoimpia työehtoja ja huolehtia miesten asemasta ja sukupuolten tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. On paljon monimutkaisia kysymyksiä esimerkkinä pinnalle nousseet lasten huoltajuusasiat, mutta positiivisella otteella näihin asioihin löytyy hyviä oikeudenmukaisia ratkaisuja, jotka ottavat huomioon lasten oikeuden äitiin ja isään ja ottavat ja lasten hyvää tukevalla tavalla huomioon lasten molemmat vanhemmat.

Kova talouspolitiikka unohtaa liian usein vammaiset ja vajaakuntoiset tai muut, joilla on terveydellisiä esteitä, jotka ovat fyysisten haittojen rinnalla mielenterveyteen liittyviä, osallistumisessa työelämään tai muuhun yhteiskunnan toimintaan. Käsitteet eivät välttämättä kuvaa oikein asiaa ja voivat olla leimaavia. Olennaista on, että ihmiset, joilla on esimerkiksi terveydellisiä haittoja, otettaan erityisesti huomioon, ja kaikkien osallisuutta työhön ja muuhun toimintaan edistetään ja otetaan myös huomioon taloudellisesta toimeentulosta huolehtiminen. Nämä ihmiset ovat myös yhteiskunnan voimavara ja lisäksi on kyse siitä, että huolehtiminen on vakuutus terveillekin ihmisille siitä, että huolehditaan, jos jotain tapahtuu.

Maahanmuutto. Keskeinen kysymys ulkomaisen työvoiman käytössä Suomessa on, että noudatetaan täällä sovittuja työehtoja ja maksetaan asianmukaisesti verot. Ulkomaalaisten ja heidän perheidensä ja lastensa epäinhimillisestä kohtelusta tulee päästä eroon ja sen sijaan tulee korjata tehtyjä politiikkavirheitä ja poistaa suomalaisten työntekijöiden huono kohdeltu työelämästä ja yhteiskunnasta laajemmin. Kun maahanmuuttajille maksetaan suomalaisten työehtojen mukainen palkka ja verot maksetaan asianmukaisesti, silloin ei ole mitään erityistä etua yrityksille siirtää työntekijöitään työttömiksi ja korvata heitä muilla. Maahan muuttaneiden kotouttamisessa on keskeistä, että Suomeen jo muuttaneiden korkean työttömyyden sijaan he saavat työtä työtehtosopimusten mukaisilla työehdoilla ja kotimaisen kielen opiskelu. Työikäisen väestön vähenemiseen Suomessa ratkaisevan keskeinen vastaus on, että työttömille saadaan työtä.

Harmaan talouden kitkeminen tuo verotuloja. Siinä tarvitaan valvontaa, mutta se ei yksistään riitä, ellei korjata harmaata taloutta aiheuttavia tekijöitä. Ihmisten yrittämistä ja työllistämistä tulee helpottaa sekä työvaltaisen yritystoiminnan mahdollisuuksia. Tulee mahdollistaa uusi alku taloudellisten vaikeuksien jälkeen eikä pitää vuosi kausia velkavankeudessa. Verotus tulee saada toimivaksi ja oikeudenmukaiseksi. Nämä ovat esimerkkikeinoja. Kokonaan toinen kysymys on veron kiertäminen veroparatiisien ja muiden tällaisten keinojen kautta ja siihen on puututtava tehokkaasti.

Meille on tärkeää koko maan pitäminen asuttuna ja hyvien elämisen olosuhteiden ja korkean työllisyyden turvaaminen kaikissa osissa maata. Keskukset voivat tukea koko maan kehitystä kehityksen vetureina. Emme hyväksy asettumista suomalaista maataloutta vastaan vaan sitä tarvitaan osana tulevaisuuden turvaa ja koko maan kehittämistä. Silloin kun on liikatuotantoa, se on järkevää kanavoida bioenergiaksi ja siinä voidaan hyvin käyttää viljapohjaista energiaa, jossa valkuainen käytetään rehuksi ja ravinnoksi ja sokeri (hiilihydraatit) energiaksi esimerkiksi sekoittamalla siitä tehtyä bioetanolia bensaan. Se parantaa viljan käyttöä ja mahdollistaa viljan tuotannon lisäämisen sen vähentämisen sijasta, joka on nykysuuntaus. Bioetanolilaitokseen, joka on rakentamisvalmiudessa Punkaharjulla, tulee viivyttelemättä turvata valtion rahoitusosuus. Tärkeää yhteiskuntamme kehittämiseksi on paikallisen aloitteellisuuden vahvistaminen ja osana sitä lähidemokratian vahvistaminen.

Velkomusjärjestelmästä on tullut vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka on ratkaistava. Suomessa käräjäoikeuksien ratkaisemat velka- tai saamissuhdeasiat ovat lisääntyneet vuoden 2005 60 272:sta vuoden 2009 205 202:een (Tilastokeskus) ja lisäys on yksistään vuonna 2009 puolitoista-kertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Ne edustava 2/3 siviiliasioista tuomioistuimissa ja tämän lisäksi on muita taloudellisia kiista-asioita. Ulosottovelkomusten kohteena olevien lukumäärä on noussut 232 670:een ja pääomien kokonaissaldo 3,9 miljardiin euroon (Tilastokeskus) ja ulosotetut summat 700 miljoonaan euroon vuodessa. Tämä velkomusten raju lisäys kuvastaa Suomessa tapahtuvaa ihmisten eriarvoistumista. Ihmiset laitetaan vastaamaan asioista, joiden perimmäinen syy on huono politiikka. Perinnästä ja ulostosta on tehty koronkiskuruuteen rinnasteinen järjestelmä, jossa vahingoista ihmisille ja yrityksille ei piitata.

Haluamme toteuttaa suuren velka-amnestin, jolla kaikki velkaperinnässä ja ulosotossa olevat vapautetaan ylisuurista veloistaan kertalailla. Sitä tulee rahoittaa osalla pankkiveron tuottoja, jolloin luottotappioita poistetaan eikä pankeille aiheudu suoria kustannuksia, koska kaikkia rahoja ei muutenkaan saada, mutta poistuu järjettömäksi paisunut velkomusjärjestelmä, joka lisäksi nostaa asianajajapalkkiot oikeusturvajärjestelmää vaarantavalle tasolle. Oikeuskäytäntö tulee muuttaa niin, että vastuuta tulee myös pankeille ja muille lainojen antajille ja erityisesti niiden piittaamattomuuden ja asiakkaiden huonon kohtelun perusteella. Tämä ei johda velan maksun laiminlyöntiin, vaan lainanantoon, jossa lainanantajan huolenpito lainansaajan mahdollisuuksista järjestelyin ja muilla tavoin tulee keskeiseksi. Vastaavasti luottoa saa, joka hoitaa asiansa, ja yhteiskunta luo turvaverkon sen varalle, että työttömyyden, sairauden, konkurssin tai muun tällaisen asian takia tulee vaikeutta ja asiat hoidetaan niin, että ihmisten toimeentulo tulee huolehdituksi ja tarpeettomat konkurssi vältetään. Ulosottomiesten palkkaus tulee muuttaa peruspalkkaukseksi, että päästään eroon järjestelmästä, jos ulosottajat saavat henkilökohtaisen ulosottamisen perusteella palkanlisää 1 000 - 2 500 euroa kuukaudessa. Tämä vääristää ulosottoa velkomisen kohteiden likvidoinnin suuntaan, kun vahinkoja ei oteta huomioon ja ulosotto suosii velkojia. Luotonantojärjestelmän ja siihen kytkeytyvien oikeusjärjestelmän vääristymien korjaaminen on keskeinen asia oikeussuojan ja oikeusvaltiokehityksen kannalta. Velka-amnesti vastaa merkitykseltään eri vuosisatoina Suomessa toteutettuja reduktioita, joilla maa on palautettu rikkailta oikeille omistajilleen. Velkavapautuksella, järjestämällä työttömille työtä ja nostamalla pieniä tuloja yhteiskunta maksaa kansalaisilleen sitä kunniavelkaa, jonka on aiheuttanut maatamme ja maamme hyvinvointia rakentaneiden oikeuksien laiminlyönti.

Kansaneläkelaitoksen tehtävät tulee laajentaa niin, että se ottaa hoitaakseen työeläkerahastot yksityisten pankkien ja vakuutuslaitosten hallinnasta. Sosiaalietuusasioita tulee siirtää Kansaneläkelaitokselle niin, että ihmiset voivat asioida yhden luukun kautta ja päästään eroon luukuttamisesta, jossa juoksutetaan virastosta toiseen ja etuuksia koskevat oikeudet ovat lisäksi epäselvät hakijoiden vahingoksi.

Suomen tulee palauttaa oikeusvaltion periaatteet siten, että jokaisen kansalaisen tulee saada yhtäläinen kohtelu ja oikeusturva. On huolehdittava hallinnon ja oikeuslaitoksen puolueettomuudesta ja riippumattomuudesta. Työtätekevien yrittäjien toimintaedellytysten parantaminen kaupungeissa ja maaseudulla tuo työtä ja toimeentuloa. On korotettava rajaa, jossa arvonlisäveron alaraja 20 000 euron ja täysimääräisen arvonlisäveron raja 70 000 euron liikevaihtoon ja sitäkin parempana menettelynä työllisyyden kannalta palkkauskustannusten mukaan siten, että on tämä 70 000 euron raja.

Suomen ei tule osallistua rauhaan pakottamiseen eikä olla mukana sotilaallisessa toiminnassa kriisien hallinnan nimissä. Suomen tulee vetää joukot NATO-lipun alta sotimasta Afganistanista viivyttelemättä. Kyse ei ole enää edes rauhaan pakottamisesta. Sota rikkoo Geneven sopimusta, jonka mukaa puolustautuminen on luvallisesti eikä hyökkäys. Afganistanissa oli annettu Geneven sopimusta tarkoitushakuisesti tulkiten lupa rajoitettuun iskuun, mutta se ei enää ole sitäkään vaan on muuttunut sodaksi. Pienelle puolueettomalle maallemme sopii hyvin toimia rauhanturvatehtävissä YKn ja Suomen lipun alla eikä sotivana osapuolena vaan sovittelijana. NATO:oon liittyminen olisi ristiriidassa puolueettomuusajattelumme kanssa ja turvatakuiden sijasta veisi meitä mukaan konflikteihin sotivana osapuolena. Seuraavan eduskunnan tulee torjua NATO-jäsenyys ja Suomen puolustuksen integroiminen osaksi NATO:a.

Kehitysavun leikkaaminen ei ole oikea tapa ratkaista valtion talouden vajeita. Sen sijaan kehitysapua tulee suunnata hankkeisiin ja kehittämistyöhön esimerkiksi terveydenhuollossa siten, että suomalaiset ovat mukana hankkeissa ja sillä avataan taloudellisia yhteistyömahdollisuuksia ja samalla myös saadaan työtä suomalaisille työttömille, työntekijöille ja asiantuntijoille. Sen ei tule tapahtua puhtasti itsekkäistä lähtökohdista, vaan siten, että saajamaa saa hyötyä avusta ja kehtystuesta ja kehitysyhteistyöstä, niin, että yhteistyö tukee molemmin puolista edistystä. .

Ympäristöstä huolehtiminen tukee työllisyyttä ja kansalaisten hyvinvointia. Ympäristön tilan huononeminen ja luonnon ylikuormitus on johtunut markkinavoimien toiminnasta ilman ympäristövastuuta. Tämän seurauksia ei saa jättää tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Suomen Työväenpuolue kannattaa sitä, että tulevalla vaalikaudella hyväksymme nopeasti ilmastolain, joka velvoittaa maatamme vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä 40 % ja vuoteen 2050 mennessä 95 %. Tämä on välttämätöntä siksi, että selviytyäksemme ihmiskunnan tulee kyetä toteuttamaan nämä tavoitteet. Taloudellisesti ratkaisu on meille edullisin, jos jo nyt sopeutamme talous- ja yhteiskuntapolitiikkamme näihin tavoitteisiin. Se myös tulee antamaan maallemme voimakkaan kilpailu-edun. Kaiken kaikkiaan tämä tulee merkitsemään tutkimuksen, innovaatiokehittelyn ja kilpailukyvyn osalta hyppäyksellistä edistystä maallemme, ja otamme asiassa "päänaukaisijan" roolin.

Uusiutuvien luonnonvarojen käytössä tulee päästä eteenpäin todellisin askelin ja keskityttävä energian käytön vähentämistä tukeviin uudistuksiin ja teknologisiin ratkaisuihin. Eduskunta ei saa sitoa tulevia eduskuntia ratkaisuilla, jotka velvoittavat uusien ydinvoimaloiden rakentamiseen. Näemme, ettei ydinvoima voi jo ydinjäteongelmansa takia olla kestävä ratkaisu tulevaisuuden energiahuollossa. Sen sijaan, että aletaan rakentaa uusia ydinvoimaloita, olisi kaikki voimavarat välittömästi suunnattava uusiutuvien energialähteiden tutkimiseen ja tuottamiseen. Uusien ydinvoimaloiden rakentamiset on ratkaistava kansanäänestyksellä. Raideliikenteen parantaminen on erittäin tärkeää ympäristön ja liikenteen toimivuuden kannalta. Rahoitus tulee kuitenkin rakentaa liikenteen tuloilla ja osaksi verovaroilla eikä myymällä valtion tuloa tuottavaa omaisuutta. Se myymisessä on 1990-luvun laman jälkeen tehty erittäin paha virhe ja tällä on vaikeutettu valtion taloutta kun samalla suuria tuloja saava varakkain väestön osa on verohelpotuksilla saamillaan varoilla saanut haltuunsa yhteiskunnan omaisuutta ja on päässyt lisää rikastumaan tällä tavoin muiden kustannuksella. Tällainen kehitys Suomessa ja vielä enemmän useissa muissa maissa tulee saada käännettyä. Tuemme bussiliikenteen kuljettajien oikeutettuja vaatimuksia työolojen ja ehtojen parantamiseksi ja työuupumuksen vähentämiseksi kilpailutuksen haittojen poistamiseksi. Se on samalla joukkoliikenteen edistämistä, joka on ympäristön ja tasa-arvoisten liikkumismahdollisuuksien kannalta aivan ykkösasioita.

On huolehdittava hyvin toimivasta julkisesta hallinnosta ja tuottavuusohjelman toimeenpano tosiasiassa henkilövähennysohjelmana ja toimintoja vaarantaen tulee lopettaa. Oikein toteutettu tuottavuusohjelma tarkoittaa sitä, että asiat tehdään paremmin. Valtion hallinnon tuottavuusohjelma toimii kuitenkin tarkoitustaan vastaan, kun siitä on tehty säästöohjelma, jossa ainoa tarkoitus on henkilöstön vähentäminen. Vähentämiset tehdään siten, että toimintaa heikennetään ja kansalaisten oikeusturva vaarantuu. Valtion budjetin piirissä oli vuonna 2005 120 000 henkilöä ja heistä on vuonna 2025 jäljellä 20 000 henkilöä kun 100 000 henkilöä siirtyy pääosin eläkkeelle tai vaihtaa siirtyy muualle työhön. Vuonna 1990 valtion budjetin piirissä oli yli 200 000 henkilöä, joista 50 000 on vähennetty kokonaan osaksi ulkoistamisen yhteydessä ja loput vähennyksistä on ulkoistamisia.

On tärkeää, että hallinto toimii palveluperiaatteella, jossa ei asetuta vallan käyttäjiksi kansalaisten yläpuolelle ja käytetä valtaa väärin.

Tehtävämme on koota kansalaiset laajasti puolustamaan kansanvaltaa, oikeutta työhön ja toimeentuloon ja koulutukseen sekä oikeutta oikeudenmukaiseen kohteluun ja puolustamaan rauhaa ja suojelemaan ympäristöä sen tuhoamiselta. Tarvitsemme sosiaalisen ja vihreän uusjaon, jossa otetaan huomioon kaikki kansalaiset ja turvataan ympäristön kannalta kestävä kehitys.
Jotta voimme kääntää politiikan suunnan, tarvitsemme samanlaista voimien yhdistämistä kuin runsaat 100 vuotta sitten kun saimme Suomeen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vuonna 1907. Äänioikeus aidon poliittisen vaikuttamisen mahdollisuutena tulee palauttaa, koska nykyisellään kyse on enää äänestysoikeudesta, jossa äänestäjien käyttäytymiseen vaaliuurnilla vaikutetaan suurella rahalla.

Haluamme toimia politiikan muuttamiseksi yhdessä kansalaisten kanssa etsien ratkaisuja, joilla kansalaisten oikeuksia voidaan turvata. Tuemme kansanliikkeet ja kansalaistoiminta demokraattisten ja ihmisten kannalta tärkeiden tavoitteiden puolesta. Ne vievät kehitystä kohden kansalaisyhteiskuntaa. Suomen Työväenpuolue on rakennettu yhteistyöjärjestöksi, että voisimme koota Suomen kansaa ja työtätekeviä laajasti yli nykyisten puoluerajojen erilaisuus hyväksyen ja sitä arvostaen ja toimimalla yhteisten tavoitteiden puolesta että maamme ja maailma olisivat parempi paikka elää.