Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/VAS/1120

Vasemmistoliitto

Punavihreä tulevaisuus


  • Puolue: Vasemmistoliitto
  • Otsikko: Punavihreä tulevaisuus
  • Vuosi: 2013
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Punavihreä tulevaisuus

Hyväksytty Vasemmistoliiton puoluekokouksessa 9.6.2013

Suomi ja koko maailma tarvitsevat kokonaisvaltaista muutosta kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää sekä tasa-arvoista yhteiskuntaa. Tämän asiakirjan tarkoituksena on kuvata tuota tavoitetilaa ja hahmotella reittejä sen saavuttamiseksi. Uuden yhteiskunnan siemenet ovat jo täällä ja matka sitä kohti voidaan aloittaa heti.

Nykyisissä olosuhteissa sosiaalista oikeudenmukaisuutta voi tavoitella vain sitoutumalla läpikotaisesti ekologisen kestävyyden vaatimukseen: ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen ehtymisen ja kasvavan eriarvoisuuden torjumiseen.

Punavihreä tulevaisuus -asiakirja on kokonaisvaltainen näkemys siitä, millaista tulevaisuuden yhteiskuntaa ja maailmaa Vasemmisto tavoittelee. Se ei sisällä tämän hetken konkreettisia lakiehdotuksia, mutta se ei ole utopia. Muutokset perustuvat todellisiin, esitettyihin tarpeisiin. Vasemmistolla on poliittinen tavoiteohjelma, jossa käsitellään konkreettisia poliittisia tavoitteita, joista voi johtaa lainsäädäntöä. Vasemmistolla on myös periaateohjelma, jossa käsitellään puolueen arvoja.

Tulevaisuuden yhteiskuntaa määrittävät

  • talouspoliittisten valtarakenteiden demokratisointi,
  • taloudellisten resurssien oikeudenmukainen jako,
  • ihmisten henkilökohtaisen vapauden lisääntyminen,
  • maapallon resurssien rajallisuuden kunnioittaminen sekä
  • yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo - muun muassa sukupuolesta, maailmankatsomuksesta, etnisestä taustasta, varallisuudesta, iästä, sairaudesta tai vammaisuudesta riippumatta.

Elämä ei ole kilpajuoksu. Meidän ei tarvitse enää juosta kovempaa, uupua tehokkuuden vaatimusten alle ja kuluttaa enemmän. Sen sijaan voimme keskittyä hyvään elämään, uuden oppimiseen ja toisten ihmisten seurassa viihtymiseen. Voimme vaihtaa turhan tavaran hamstraamisen luovuuden, huumorin ja sivistyksen yltäkylläisyyteen.

Olemme ylittäneet ekologisesti kestävät rajat jo vuosikymmeniä sitten. Ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin on oletettu, eikä maapallo kykene enää tuottamaan kulutustottumuksiamme vastaavaa määrää luonnonvaroja ja käsittelemään jätteitämme. Luonnon ja eliölajien monimuotoisuus vähenee kiihtyvällä vauhdilla.

Samanaikaisesti ihmisten välinen epätasa-arvo on kasvanut monella tavalla. Viime vuosina on ollut globaalisti käynnissä massiivinen yhteisen omaisuuden siirto pankeille, suuryrityksille ja varakkaille yksityishenkilöille. Köyhyys ja toimeentulon epävarmuus ovat lisääntyneet. Pienituloisten asema on heikentynyt rikkaissa länsimaissa ja keskiluokan elämästä on tullut yhä stressaantuneempaa. Kuka tahansa voi koska tahansa pudota kelkasta. Kansainvälinen talouskriisi ja julkisen sektorin vyönkiristys ovat johtamassa kasvavaan rikollisuuteen, äärioikeiston nousuun ja yhteiskunnallisen ilmapiirin koventumiseen.

Taloudellinen turvattomuus on lisännyt myös rasismia ja muuta suvaitsemattomuutta. Lisäksi vahvistunut konservatiivinen arvomaailma on hidastanut sukupuolisen tasa-arvon etenemistä ja paikoin etenkin naisten oikeuksissa on tapahtunut jopa taantumista. Seksuaalisen ja sukupuolisen moninaisuuden hyväksyminen on lisääntynyt, mutta myös sen osalta on pitkä matka todelliseen yhdenvertaisuuteen.

Meillä ei ole varaa rahoittaa finanssikeinottelua, pankkien tukipaketteja, sotia ja ympäristöä tuhoavaa tuotantoa. Sen sijaan meidän täytyy tarjota maapallon rajojen puitteissa kaikille riittävä toimeentulo, asunto, terveydenhuolto ja koulutus.

Punavihreän yhteiskunnan tulevaisuutta rakentaessamme astumme osittain tuntemattomalle maaperälle. Meillä ei ole valmiita vastauksia kaikkeen, vaan yksityiskohdat hahmottuvat vähitellen demokraattisen prosessin seurauksena. Kohti hyvää yhteiskuntaa voidaan edetä ainoastaan kokeilujen ja jatkuvan oppimisen kautta.

Työväenliikkeen kamppailujen tuloksena Suomeen on rakennettu hyvinvointivaltio, joka kykeni poistamaan äärimmäisen köyhyyden ja lisäämään ihmisten välistä tasa-arvoa. Hyvinvointivaltio tuki myös sukupuolten välistä tasa-arvoa mahdollistamalla naisten taloudellisen itsenäisyyden ja siirtämällä osan naisten palkatta tekemästä hoivatyöstä yhteisesti hoidettavaksi. Työväenliikkeen kamppailujen varhainen muotoilu oli vuonna 1903 hyväksytty Forssan ohjelma. Forssan ohjelman sisältö oli kahtalainen. Yhtäältä se oli pohja työväenliikkeen välittömästi vaatimille uudistuksille, joiden seurauksena taisteltiin muutoksia, jotka synnyttivät hyvinvointivaltion. Mutta yhtä vahvana vireenä Forssan ohjelmassa on nähtävä luokkataistelu kapitalismin kumoamisen välttämättömänä keinona ja luokkataistelun kansainvälinen luonne. Nyt tarvitaan vähintään yhtä suuria linjauksia ja solidaarisuuksien tunnustuksia.

Muutoksella on jo kiire, mutta tapahtuakseen hallitusti ja kestävästi sen on tapahduttava asteittain. Yhteiskunnallisen arvomaailman murros on jo käynnissä. Edistyksen vauhdittaminen edellyttää määrätietoista poliittista yhteistyötä sekä monella rintamalla toimivaa laajaa paikallista ja globaalia kansanliikettä.

Vaurauden uusjaolla reiluun talouteen

Tavoitteet: Talouden päämääränä on luoda edellytykset hyvän elämän tavoittelulle. Keskittyneen varallisuuden uusjako niin globaalilla kuin kansallisellakin tasolla on investointi ihmisten vapauteen. Kapitalismin sijaan tavoitteena on demokratisoitu, kriiseistä vapaa, yhteisvastuullinen sekä omistussuhteiltaan monimuotoinen ja moniarvoinen talousjärjestelmä. Erilaisten yksityisten, yhteisten ja julkisten omistusjärjestelyjen lisäksi myös monenkirjavat omistamisen ehdot ja määräaikaisuudet ovat tavallisia. Markkinat ovat alisteisia ihmisen ja luonnon hyvälle. Tarvittaessa tällaista sekatalousjärjestelmää ohjataan demokraattisesti sovittuun suuntaan. Progressiivisella verotuksella, lainsäädännöllä ja investointiohjelmilla ohjataan taloudellista toimintaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään suuntaan.

Punavihreässä yhteiskunnassa talous otetaan demokraattiseen ohjaukseen. Siirtyminen kohti uusiutuvien energiavarojen ja lisääntyvän energiatehokkuuden taloutta edellyttää mittavia julkisia investointiohjelmia sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla. Tarvitaan työllisyyttä edistäviä investointeja vihreisiin teknologioihin ja teollisuuden vihreään rakennemuutokseen, raideliikenteeseen, älykkääseen infrastruktuuriin, asumiseen ja energiantuotantoon. Niiden toteuttaminen edellyttää paitsi eurooppalaisia veroja ja rahastoja niin myös mahdollisuutta käyttää Euroopan keskuspankin suoraa rahoitusta julkisten budjettien tukemiseen. Euroopan keskuspankki demokratisoidaan ja saatetaan osaksi yleisempää eurooppalaista talouspolitiikkaa. Myös jäsenmaita pitää voida rahoittaa ilman liikepankkien välikäsiä. Keskuspankin ensisijaiseksi tehtäväksi tulee edistää kestävää kasvua ja työllisyyttä ja toki sen pitää myös pyrkiä välttämään inflaation kiihtymistä.

Punavihreä yhteiskunta tukee luovuutta ja yritteliäisyyttä. Omaisuuksien ja taloudellisen vallan keskittämisen sijasta vaurautta jaetaan oikeudenmukaisesti niin kansallisella kuin globaalilla tasolla. Liian suuret pankit ja yritykset pilkotaan pienemmiksi ja markkinoiden pelisääntöjä muutetaan lainsäädännön, kansainvälisten sopimusten ja verotuksen keinoin reilummiksi. Valtioita ja yrityksiä ei enää pakoteta kilpailemaan pääomien ja sijoittajien suosiosta omien etujensa vastaisesti. Poliittisen yhteisön tehtävänä on huolehtia siitä, ettei yritystoiminnalla vahingoiteta ihmisten tai ympäristön hyvinvointia.

Askeleina kohti vakaata ja oikeudenmukaista maailmantaloutta otetaan käyttöön kattava rahoitusmarkkinavero sekä puututaan varakkaiden yksityishenkilöiden ja suurten yhtiöiden harjoittamaan kansainväliseen veronkiertoon. Pankki- ja rahoitussektoria uudistetaan erottamalla riskisijoitukset ja talletuspankkitoiminta toisistaan sekä suuntaamalla rahoitusmarkkinoilla liikkuvaa spekulatiivista rahaa kestäviin reaalitalouden investointeihin. Näin turvataan myös punavihreiden uudistusten riittävä rahoituspohja. Yksityisten pankkien vaihtoehdoksi rakennetaan uudenlaista pankkisektoria, johon kuuluu julkisomisteisia, eettiseltä pohjalta toimivia ja osuuskuntamuotoisia pankkeja, kuten nykyiset naisten- ja kansanpankit. Veroparatiisit lakkautetaan kansainvälisillä sopimuksilla sekä estämällä pääomaliikkeet veroparatiisialueille.

Punavihreään yhteiskuntaan siirryttäessä ympäristöhaittojen ja luonnonvarojen kulutuksen verotusta kiristetään. Verotusta yksinkertaistetaan ja kaikkia yksityishenkilön tuloja ryhdytään verottamaan saman asteikon mukaan. Kaikessa tuloverotuksessa kiristetään ylimpien tuloluokkien verotusta tuloerojen tasaamiseksi ja uudistusten rahoittamiseksi. Arvonlisäverosta tehdään progressiivinen siten, että veroprosentti on porrastettu tuotteen ympäristövaikutusten mukaan.

Suurten perintöjen verotusta tiukennetaan ja varallisuuseroja tasataan säätämällä lakkautettua varallisuusveroa huomattavasti korkeampi progressiivinen varallisuusvero. EU:ssa verotuksen vähimmäistasoja harmonisoidaan kansainvälisen veronkierron ja verokilpailun estämiseksi sekä otetaan käyttöön yhteinen varallisuusvero ja maksimipalkkalainsäädäntö.

Punavihreässä yhteiskunnassa taloudellisen toiminnan päämäärät arvioidaan uudelleen. Bruttokansantuotteen edelle on nostettava korvaavia mittareita, jotka kuvaavat laajasti väestön hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Talouskasvun tavoitteluun liittyy paitsi luonnonvarojen lisääntyvää kulutusta, myös yhä uusien asioiden siirtämistä markkinoiden piiriin. Vaikka myös ekologisesti kestävään ja hyvinvointia lisäävään toimintaan voi liittyä talouskasvua, ei kasvua voida enää pitää itseisarvoisena tavoitteena.

Talouden piiriin kuuluu myös kysymys luonnonvarojen hallinnasta. Maa, vesi ja ilma ovat jokaisen maapallolle syntyvän ihmisen yhteisomaisuutta, eivät yksityisen voitontavoittelun väline. Oikeus puhtaaseen elinympäristöön ja veteen sekä saasteettomaan hengitysilmaan on taattava kaikille ihmisille ja luonnonvaroista saatavat hyödyt on jaettava tasapuolisesti.

Sen sijaan, että yhä uusia asioita tai elämänaloja pakotetaan yksityisen voitontavoittelun piiriin, rakennetaan määrätietoisesti erilaisia yhteisvarantoja. On perusoikeus, että ihmisillä on mahdollisuus käyttää vapaasti elinympäristöään liikkumiseen, harrastamiseen sekä yhteisen toiminnan ja itsensä kehittämiseen. Maksuttomat palvelut koskevat terveyttä ja hoivaa, koulutusta, kirjastoa ja joukkoliikennettä. Avoimen verkon välityksellä ladattavat vapaat ohjelmistot tai monipuolinen kaupunkikulttuuri parantavat ihmisten hyvinvointia ja luovat yhä uusia mahdollisuuksia kehittää yhteisvarantoja. Yhteisvarantoja ja niiden perustalta tapahtuvaa tuotantoa on myös mahdollista järjestää yksityistä voitontavoittelua ekologisemmin ja tehokkaammin. Mitä enemmän asioita on saatavilla maksutta, sitä vähemmän tarvitaan kilpailulle alistettuja markkinoita.

Kulutushysteriasta kestävään elämäntapaan

Tavoitteet: Punavihreässä yhteiskunnassa asutaan monimuotoisissa yhdyskunnissa kohtuullisen kokoisissa asunnoissa. Keskeisillä kaupunkialueilla suositaan tiivistä yhdyskuntarakennetta. Vastaavasti huolehditaan, että joukkoliikenteeseen ja palvelujen saatavuuteen panostamalla maaseutu väljempine asuinalueineen säilyy houkuttelevana asuinpaikkana. Esineet ovat kestäviä, energiaa käytetään säästeliäästi ja materiaalit kierrätetään. Tärkeimmät palvelut ovat lähellä ja liikkuminen tapahtuu pääasiassa kevyen ja joukkoliikenteen keinoin. Energian- ja ruoantuotannossa pyritään hajautettuun ympäristöystävälliseen tuotantoon ja omavaraisuusasteen kasvattamiseen. Tämä tarkoittaa uusiutuvan energian lähteitä sekä luomu- ja lähituotannon lisäämistä. Ihmiset syövät terveellistä kasvispainotteista ruokaa. Punavihreän maaseudun kehittäminen on osa tulevaisuuden aluepolitiikkaa.

Ihmisten keskeisistä perustarpeista asuminen, liikkuminen ja syöminen synnyttävät suurimman ekologisen jalanjäljen. Maapallon luonnonvarojen kulutus ylittää tällä hetkellä noin kolmanneksella luonnon uusiutumiskyvyn. Jos kaikkien ekologinen jalanjälki olisi yhtä suuri kuin suomalaisten, tarvittaisiin noin neljä maapalloa tyydyttämään ihmiskunnan tarpeet. Käyttämällä luonnonvaroja säästeliäästi pystymme säilyttämään maapallon elinkelpoisena tuleville sukupolville, maksamaan ympäristövelkamme köyhemmille maille ja takaamaan ihmisarvoisen elämän edellytykset kaikille maapallon asukkaille.

Punavihreisiin kaupunkeihin rakennetaan tiiviitä ja omaleimaisia yhdyskuntia, joihin jätetään tilaa myös puistoille, lähimetsille ja kaupunkiviljelylle. Asuinalueista tehdään monimuotoisia siten, että erilaiset väestöryhmät ja asumismuodot sekoittuvat keskenään. Oikeus kohtuuhintaiseen asumiseen taataan kaikille lisäämällä voittoa tavoittelematonta yhteiskunnallista asuntotuotantoa. Asunnot, työpaikat ja palvelut sijoitetaan mahdollisimman lähelle toisiaan, jotta turhan liikkumisen tarve jää vähäiseksi. Uusiorakentamisessa pääosassa on hiiltä sitova puurakentaminen. Suomi kehittyy kansainvälisesti merkittäväksi puurakentamisen kärkimaaksi, joka vie osaamistaan ulkomaille.

Kaupunkiliikennettä kehitetään ensisijaisesti kevyen liikenteen varaan ja raiteille. Kaupunkien sisäinen joukkoliikenne on maksutonta ja vuorojen tiheyttä lisätään. Samalla huolehditaan hyväkuntoisesta tieverkostosta ja maaseudun hyvistä kulkuyhteyksistä. Pientalo- ja haja-asutusalueilla julkista liikennettä parannetaan rakentamalla syöttölinjoja raideliikenteen solmukohtiin ja seisakkeita pysäköintialueineen radanvarsille. Raideliikenteestä tehdään myös ulkomaanmatkailuun entistä paremmin soveltuva vaihtoehto kehittämällä nopeita junayhteyksiä Baltian kautta Eurooppaan ja kiristämällä lentoliikenteen verotusta. Sähkökäyttöisten autojen akut ladataan uusiutuvalla energialla.

Punavihreällä aluepolitiikalla luodaan uusia edellytyksiä maaseudun kehittämiselle. Omavaraisuusastetta kasvatetaan energian- ja ruoantuotannossa. Luonnonmukaista maataloutta kehitetään pääasiassa pienten ja keskisuurten tuottajien sekä osuuskuntien pohjalta. Viljelytoiminnan ympärille voidaan rakentaa ekologista energia-, hyvinvointi- ja lomapalvelutuotantoa. Tietoverkot, sosiaalisesti joustava työ, uudet innovaatiot ja toimintojen alueellistaminen mahdollistavat etätyöskentelyn ja asumisen maaseudulla.

Kestävä ruoantuotanto edellyttää irrottautumista globaalista ruokaa haaskaavasta, maaperää ja vesistöjä saastuttavasta ja ilmastoa lämmittävästä tehomaataloudesta. Vaikka ruokaa on maailmassa riittävästi, se jakautuu epätasaisesti ja siitä noin puolet päätyy roskiin globaalin elintarvikejärjestelmän eri vaiheissa. Sekä teollinen ruoantuotanto että sen jalostus ja kauppa ovat kaikkialla maailmassa keskittyneet muutamien suurten toimijoiden käsiin. Tehotuotantoon perustuva karjatalous ja ryöstökalastus aiheuttavat mittavia eettisiä ja ekologisia ongelmia. Lihan, meijerituotteiden ja ylikalastettujen kalalajien kulutuksen vähentäminen pienentää ruokavalion ekologista jalanjälkeä tehokkaasti.

Työntekijöiden työehdoista sekä eläinten ja ympäristön hyvinvoinnista huolehditaan niin suurissa kuin pienissäkin tuotantoyksiköissä.

Kasvispainotteinen, lähi- ja eettisesti tuotettu ruoka on sekä työllisyydelle, ympäristölle ja terveydelle suotuisa vaihtoehto. Paitsi että se vähentää ilmastopäästöjä, se luo myös työpaikkoja lähialueille sekä tukee kotimaista ruoantuotantoa. Näin tuotettua ja kasvatettua ruokaa suositaan kaikissa laitoksissa, virastoissa ja oppilaitoksissa.

Punavihreässä yhteiskunnassa irtaudutaan kokonaan ydinvoimasta ja fossiilisista energiamuodoista sekä siirrytään uusiutuviin energialähteisiin, energiatehokkaisiin ratkaisuihin ja energiankulutuksen vähentämiseen. Energian- ja lämmöntuotanto perustuu pääosin aurinko- ja tuulivoimaan, maalämpöön sekä niitä täydentävään biomassaan ja vesivoimaan.

Maaseudulla on runsaasti uusiutuvia energialähteitä, joiden hyödyntäminen luo uusia työpaikkoja. Punavihreässä yhteiskunnassa tuetaan paikallisten pienvoimaloiden rakentamista täyttämään asuin- ja tilakohtainen energiatarve. Tulevaisuuden haasteena on erilaisten pienvoimaloiden kytkeminen toisiinsa ja tuottamaan energiaa mahdollisesti myös kantaverkkoon. Mikroverkkoihin perustuvat energiaratkaisut voivat olla osa tulevaisuuden energiantuotantoa myös globaalilla tasolla.

Sopivasti työtä ja riittävä toimeentulo kaikille

Tavoitteet: Punavihreässä yhteiskunnassa työaikaa lyhennetään ja työtä jaetaan tasaisemmin ihmisten kesken. Työn käsitettä laajennetaan kattamaan myös markkinoiden ulkopuolella tapahtuvan työn muotoja. Perustulon avulla taataan kaikille riittävä perustoimeentulo ja mahdollisuus toimia erityyppisissä töissä markkinoilla, kotitalouksissa tai yhteisöissä. Sukupuolittunutta työnjakoa on purettu niin työmarkkinoilla kuin kotitalouksissa. Yrityksissä lisätään työntekijäomistusta ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä kehittämiseen. Kun ihmiset voivat vapaasti valita oman tapansa työskennellä, sellaiset kategoriat kuin työtön tai eläkeläinen käyvät vähitellen tarpeettomiksi. Jokainen voi tehdä yhteiskunnalle hyödyllistä työtä kykyjensä, osaamisensa ja taitonsa mukaan.

Työtä voidaan tehdä punavihreässä yhteiskunnassa monella eri tavalla. Työnteon ehtoja kehittää ja turvaa kasvun rajat tiedostava ammattiyhdistysliike. Työ voi olla ansiotyötä, kotitaloustyötä, korvausta vastaan tehtävää yleishyödyllistä kansalaistyötä, aikapankeissa suoritettavaa palvelusten vaihdantaa tai omaehtoista luovaa työtä. Ihmiset voivat siirtyä vapaasti näistä työn eri muodoista toiseen ja yhdistellä niitä saaden riittävän toimeentulon.

Punavihreään yhteiskuntaan siirtyminen edellyttää työllisyystavoitteiden arvioimista sosiaalisten ja ekologisten päämäärien kautta. Ekologiset investoinnit vähentävät ympäristölle haitallista ja työntekijöille vaarallista tuotantoa ja ovat työllistävämpiä kuin perinteiset tuotannonalat. Uusiutuvat energiamuodot, kestävä elintarvike- ja asuntotuotanto, sekä esineiden ja rakennusten korjaus ja materiaalien kierrätys lisäävät mielekkään ihmistyön tarvetta ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Työpaikkoja syntyy myös hoivan ja huolenpidon aloille. Ihmisten tai luonnon hyvinvoinnille haitallinen työ tehdään tarpeettomaksi.

Hyvinvointia tuottavaa työtä tapahtuu myös markkinoiden ulkopuolella. Siten osallisuus ja yhteisöä hyödyttävä elämä voivat syntyä myös muun kuin ansiotyön kautta. Sekä markkinoilla että niiden ulkopuolella tehtävät työt jaetaan oikeudenmukaisesti sukupuolten kesken. Uusia taloudellisen vaihdon muotoja voidaan kehittää rahatalouden ulkopuolella esimerkiksi aikapankeissa, joissa tehtyyn palveluun käytetty aika on vaihdon väline.

Tämän ajan myönteisimpiä ilmiöitä ovat osuuskuntien sekä yhteisöllisten taide-, kulttuuri- ja sosiaalisten projektien määrän kasvu. Osuuskuntapohjalta on mahdollista kehittää kestävää yritystoimintaa. Työntekijäomisteisissa osuuskunnissa kaikilla jäsenillä on yhtä suuri valta yrityksen päätöksenteossa. Myös voitot ja mahdolliset tappiot jakautuvat tasaisesti. Taloudellista toimintaa motivoivat yhdessä päätetyt päämäärät pikemminkin kuin voitontavoittelu työntekijöiden hyvinvoinnin kustannuksella. Osuuskuntien varaan voidaan rakentaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä tuotantoketjuja, joissa eri alojen tuottajat verkottuvat toisiinsa.

Osuuskuntamuotoisen yrittämisen rinnalla toimii pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä itsensä työllistäjiä. Suuret yritykset ja massatuotanto ovat perusteltuja niillä tuotannonaloilla, joilla näin saavutetaan parhaiten ympäristö- ja hyvinvointitavoitteet. Myös perinteisissä yrityksissä lisätään työntekijäomistusta ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä sisältöön.

Koulutus, tutkimus ja tieto tukevat uutta ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Teknologia on vähentänyt ihmistyön tarvetta ja luonut mahdollisuuksia organisoida työaikaa ja työnteon tapoja radikaalisti uudelleen. Tietoverkot mahdollistavat etätyön ja uusien yhteisöllisten työmuotojen kehittämisen. Teknologian kehitys on lisännyt perinteisen markkinatalouden ulkopuolella tapahtuvaa yhteistuotantoa.

Tietoyhteiskunnan tuottavuus perustuu siihen, että tieto, nykyajan tärkein tuotantovoima, on kaikkien avoimesti saatavissa globaaleissa tietoverkoissa. Internet perustuu tiedon yhtenäistämiseen sen rajaamisen ja yksityistämisen sijasta. Se on luonut ennennäkemättömän mahdollisuuden monistaa, jakaa, päivittää ja hyödyntää tietoa. Vapaasti sovellettavissa oleva tieto avaa myös mahdollisuuksia kehittää sekä uutta että perinteistä teollisuutta.

Automaation kehittymisen myötä työaikaa voidaan lyhentää ja keskittyä sisällöllisesti mielekkäisiin töihin. Eri aloilla otetaan käyttöön joustavia tunti-, viikko- tai vuosityöajan lyhentämismalleja. Osa yhteisen tuotannon tuloksesta jaetaan ansiona tehdystä työstä ja osa kaikille maksettavana vastikkeettomana perustulona. Perustulosta tehdään 2000-luvun kansalaisoikeus, jonka toteuttamista edistetään kansainvälisellä politiikalla.

Perustulo on paitsi uusi tapa järjestää sosiaaliturva, myös yhdessä verotuksen progression kanssa merkittävä tuloerojen tasaaja. Lisäksi se on investointi innovaatioihin, yrittämiseen ja kansalaisyhteiskuntaan. Perustulo vapauttaa ihmisiä sosiaaliturvan lamauttavista ominaisuuksista rakentamaan taloudellisesti itsenäisesti omaa elämäänsä ja yhteistä hyvinvointia.

Perustulon myötä ihmisten väliset luokittelut vähenevät. Ihmiset voivat siirtyä vapaammin työn eri muotojen välillä ja osallistua eri elämäntilanteissa erisuuruisilla osuuksilla sekä ansiotyöhön että sen ulkopuolisiin aktiviteetteihin.

Mahdollisuuksien politiikkaa

Tavoitteet: Punavihreässä yhteiskunnassa kaikille luodaan mahdollisuuksia tavoitella hyvänä pitämäänsä elämää. Punavihreässä yhteiskunnassa edetään pelkästä mahdollisuuksien ja oikeuksien tasa-arvosta todelliseen tasa-arvoon, jossa jokainen voi täysin toteuttaa taipumuksiaan ja kykyjään. Hyvinvointipalveluiden järjestämisestä vastaa julkinen sektori, joka myös tuottaa pääosan palveluista. Palveluiden järjestämiseen suunnataan niin paljon rahaa kuin on yhteisesti hyväksyttyjen hyvinvointitavoitteiden kannalta tarpeellista. Käyttäjien mahdollisuuksia vaikuttaa palveluiden sisältöön ja järjestämistapaan lisätään. Koulutuksen päämääränä on sivistyneiden ja itsenäisesti ajattelevien maailmankansalaisten kasvattaminen. Elinvoimainen kulttuuri ja taide lisäävät kansalaisten hyvinvointia ja luovat perustaa yhteiskunnalliselle keskustelulle.

Punavihreä yhteiskunta luottaa kansalaisiinsa. Mahdollisuuksien politiikan lähtökohtana on tukea ihmisten omia pyrkimyksiä rakentaa elämäänsä yhteisön jäsenenä. Ihmiset eivät enää ole toimenpiteiden kohteita, vaan aktiivisia toimijoita ja hyvinvoinnin tuottajia. Punavihreässä yhteiskunnassa julkisella sektorilla on viimekätinen vastuu siitä, että avun tarvitsija saa aina apua eikä ketään jätetä kamppailemaan yksin ongelmiensa kanssa. Lainsäädännössä ja lakien toimeenpanossa puolustetaan yksilön asemaa suhteessa talouselämään ja valtiovaltaan.

Punavihreässä yhteiskunnassa kasvaa sivistyneitä ja vastuuntuntoisia maailmankansalaisia. Koulutuksen päämääriä ovat sivistys, oppimistaitojen kehittäminen, moniarvoisuus, eettinen ajattelu ja kriittinen yhteiskuntatietoisuus. Koulutoiminnan keskeinen juonne on nuorten itsenäisen ajattelun tukeminen, elämänkatsomusopetus ja sosiaalisten taitojen harjaannuttaminen. Demokratiakasvatusta lisätään kouluissa ottamalla oppilaat mukaan koulutoiminnan, opetuksen ja oman toimintaympäristön suunnitteluun.

Kaikille tasa-arvoinen ja yleinen koulutus on punavihreän yhteiskunnan peruskivi: mahdollisuus maksuttomaan koulutukseen ja oman osaamisen kehittämiseen tarjotaan kaikissa elämänvaiheissa. Koko maan kattava toisen asteen oppilaitosverkosto ja erikoistunut korkeakouluverkosto on uutta luovan punavihreän yhteiskunnan keskeinen elementti.

Punavihreässä yhteiskunnassa kulttuurin ja taiteen palvelut ovat keskeinen osa ihmisten hyvinvointia ja perusoikeuksia. Kulttuuri ja taide kuuluvat olennaisesti sekä ihmisten itsensä että koko yhteiskunnan kehittämiseen. Punavihreässä visiossa kulttuuri ja taide kukoistavat ja pitävät yllä yhteiskunnallista vireyttä. Punavihreässä yhteiskunnassa arkiympäristö edistää ihmisten mahdollisuuksia liikkua omien edellytystensä mukaisesti.

Eriarvoisuuden väheneminen ja elämän yleinen leppoistuminen vähentävät monia jatkuvasta kilpailusta ja ihmisten syrjäyttämisestä johtuvia sairauksia kuten stressiä, masennusta ja päihdeongelmia. Samalla säästyy yhteiskunnan kustannuksia niiden hoitamisessa. Tasa-arvoinen yhteiskunta on myös turvallisempi elinympäristö.

Ihmisten välisen eriarvoisuuden muodot eivät ole ainoastaan taloudellisia. Pelkkä tuloerojen tasaus ei poista rasismia, seksismiä, homofobiaa tai muita syrjinnän muotoja. Punavihreässä yhteiskunnassa tunnistetaan hyvinvoinnin, terveyden, sairauden ja vallan väliset kytkökset. Kansalaisen itsemääräämisoikeus ja voimaantuminen ovat punavihreän yhteiskunnan sosiaali- ja terveyspolitiikan lähtökohta. Koulutuksella ja ihmisten välistä vuorovaikutusta lisäämällä puretaan ihmisten välisiä keinotekoisia luokitteluja ja hierarkioita.

Valtio ja kunta ovat uskontojen ja vakaumusten suhteen tunnustuksettomia.

Siirtolaiset ovat tervetulleita Suomeen. Kaikilla on oltava tasa-arvoinen oikeus liikkua ja valita asuinpaikkansa varallisuudesta ja etnisestä taustasta riippumatta. Globaalissa politiikassa pyritään siihen, ettei kenenkään tarvitsisi enää jättää kotiaan köyhyyden, henkilökohtaisen vainon tai sodan pakottamana.

Punavihreässä yhteiskunnassa lääkäriin pääsee nopeasti, vanhuksista pidetään huolta, vammaisia tuetaan aktiiviseen toimintaan ja koulujen pienet ryhmäkoot mahdollistavat henkilökohtaisen opetuksen. Palveluiden budjetointi ja henkilöstömitoitus tehdään palveluiden tarpeen mukaan. Tätä tavoitetta kohti päästään keräämällä lisää veroja tavaramuotoisesta kulutuksesta ja suurista tuloista. Palveluiden käyttäjät pääsevät demokraattisesti vaikuttamaan palveluiden sisältöön ja järjestämistapaan sekä valvomaan niiden laatua.

Hyvinvointipalveluiden järjestämisestä vastaa kansalaisille demokraattisessa vastuussa oleva julkinen sektori, joka myös pääasiallisesti itse tuottaa yhteiskunnalle välttämättömät palvelut. Hyvinvointipalveluja voivat tuottaa myös kolmas sektori ja paikalliset yritykset, yhteistyössä julkisen sektorin kanssa.

Punavihreässä yhteiskunnassa parisuhteet ja perheet voivat perustua rakkaudelle ja kiintymykselle, eivätkä taloudelliselle pakolle tai yhteiskunnan paineille. Yhteiskunta ja sen kaikki palvelut tunnistavat perhemuotojen moninaisuuden ja kaikkia perheitä kohdellaan yhdenvertaisesti.

Vallan keskityksestä vallan hajautukseen

Tavoitteet: Punavihreässä yhteiskunnassa politiikka vapautetaan markkinoiden alta. Poliittinen luovuus lisääntyy ja uusia vaihtoehtoja etsitään avoimesti. Suoran ja osallistuvan demokratian muotoja lisätään kaikilla päätöksenteon tasoilla. Ihmiset hallitsevat julkista valtaa, palveluita ja työelämää. Paikallisdemokratiaa vahvistetaan ja globalisoituneen talouden vastapainoksi kehitetään globaalia demokratiaa. Valtioiden välisestä taloudellisesta kilpailusta siirrytään kohti monien maailmanlaajuisten asioiden demokraattista yhteishallintaa.

Vaihtoehdottomuuden aika on ohi ja vaihtoehtojen aika tullut. Demokratia ei merkitse vain mahdollisuutta äänestää vaaleissa, vaan avoimuutta erilaisille vaihtoehdoille sekä jatkuvaa pyrkimystä ihmisten välisen tasa-arvon syventämiseen ja laajentamiseen. Demokratiaan kuuluvat erilaiset näkemykset ja niistä kumpuava älyllinen ilotulitus maustavat poliittista päätöksentekoa.

Demokratiassa valta on kansalla ja sen valitsemilla edustajilla, jotka toimivat kansalaisten valvonnan alaisina. Nykyisin erilaiset hyväveliverkostot, elinkeinoelämä ja etujärjestöt pystyvät vaikuttamaan liikaa poliittiseen päätöksentekoon. Myös EU:n kehitys ja taloudellinen globalisaatio ovat rajoittaneet demokraattisen politiikan tilaa.

Edustuksellisen demokratian riippumattomuutta ja tasapuolisuutta lisätään säätämällä vaalirahoitukselle katto. Edustuksellisen demokratian rinnalle kehitetään kaikilla päätöksenteon tasoilla suoran ja osallistuvan demokratian muotoja, esimerkiksi sitovia kansanäänestyksiä ja osallistavaa budjetointia. Paikallistason demokratiaa vahvistetaan, jotta ihmisten arkielämää koskeva päätöksenteko tapahtuisi mahdollisimman lähellä. Tämä tapahtuu esimerkiksi ottamalla käyttöön kaupunginosavaltuustoja, joilla on itsenäinen päätösvalta, oma budjetti ja omat selvästi rajatut tehtävänsä. Demokratian toteutuminen edellyttää myös kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistamista.

Kaikesta päätöksenteosta tehdään mahdollisimman läpinäkyvää julkistamalla päätöksentekoon liittyvät asiakirjat jo valmisteluvaiheessa sekä lähettämällä kaikki päättävien elinten kokoukset ja asiantuntijakuulemiset suorana verkkoon. Sähköisiä palveluita osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi kehitetään.

Demokratian toteutuminen edellyttää mahdollisimman vapaata ja monipuolista julkista keskustelua. Sen ehtona ovat sekä valtiovallan että liike-elämän kontrollista vapaa tiede, tutkimus ja media. Voittoa tavoittelemattomalle tutkimukselle, taide- ja kulttuurielämälle sekä tiedonvälitykselle varmistetaan riittävä julkinen tuki.

Demokratian eri muotoja kehitetään ja vahvistetaan aina globaalilta tasolta paikallistasolle. Nykyään kansainväliset talousjärjestöt ja rahoituslaitokset käyttävät kohtuuttoman suurta valtaa poliittisessa päätöksenteossa ja monet kansainvälisistä taloussopimuksista on solmittu yksityisen voitontavoittelun näkökulmasta. Punavihreässä maailmassa asioita ei katsota nurkkakuntaisesti, vaan myös kokonaisuuksien näkökulmasta. Punavihreiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää EU:n demokratisointia ja kansainvälisten kauppa- ja investointisopimusten uudistamista. Pelkän kaupan ja markkinoiden vapauttamisen ja investoijien oikeuksien suojelun sijasta tarvitaan moniarvoista sekä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää globaalia talouden hallintaa.

Talouden hallinta on olennainen osa demokratiaa. Yhteenkietoutuneessa maailmassa demokratiaa sovelletaan myös poikkikansallisesti ja globaalisti. Esimerkiksi globaali kasvihuonepäästövero toteutetaan luomalla uusi rahasto ja elin, jonka demokraattisessa hallinnassa ovat mukana niin hallitukset, parlamentit kuin kansalaisyhteiskuntakin. Eri elinten ja valtioiden toimintoja koordinoimaan ja yhteistä lakia tulkitsemaan perustetaan yleisillä vaaleilla valittu maailmanparlamentti, joka toimii osana laajaa ja moninaista kokonaisuutta. Kaikilla elämänalueilla vahvistetaan erityisesti vallankäytöstä sivuutettujen, kuten naisten, voimaannuttamista ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Uusiutumattomista energiamuodoista irtautuminen, oikeudenmukaisempi kauppapolitiikka ja valtioiden välisten vastakkainasettelujen lieventäminen vähentävät aseellisten konfliktien riskiä. Suomi pysyy sotilasliittojen ulkopuolella. Niiden sijasta vahvistetaan siviilikriisinhallintaa ja kansainvälistä diplomatiaa. Näiden lisäksi tarvitaan yleistä aseistariisuntaa ja aktiivista rauhantyötä.