Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/VAS/792

Vasemmistoliitto

Kulttuuripoliittinen ohjelma


  • Puolue: Vasemmistoliitto
  • Otsikko: Kulttuuripoliittinen ohjelma
  • Vuosi: 2004
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Elämän voimaa, hengen paloa ja arjen kauneutta

Että minä menisin ja eläisin täysin.
Enkä ketään kumartaisi turhan syvään.
Enkä ketään en mitään pelkäisi
paitsi omaa jäätymistäni.
Arja Tiainen (Isolde pakolainen. Helsinki 1981)

Ihminen tarvitsee taidetta tunteakseen, oivaltaakseen, kasvaakseen henkisesti, rakentaakseen itseään ja paikkaansa maailmassa, ollakseen luova ja voidakseen hyvin. Taide edistää tutkitusti terveyttä, lisää henkistä hyvinvointia ja antaa rakennuspuita hyvälle elämälle. Perustuslaki turvaa jokaiselle suomalaiselle sivistykselliset perusoikeudet. Myös tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.

Mielestämme kulttuuri on olennainen osa ihmisten elämää. Siksi kaikilla suomalaisilla on oltava asuinpaikasta ja varallisuustasosta riippumatta mahdollisuus kulttuuripalveluiden käyttämiseen ja kulttuurin omaehtoiseen harrastamiseen. Kulttuuri on inhimillistä kasvua, ihmisenä olemista.

Laajimmillaan kaikki ihmisen tekemä on kulttuuria. Ohjelmassamme sillä tarkoitetaan sekä ammattilaisten että harrastajien tuottamaa visuaalista kulttuuria, kirjallisuutta, musiikkia, elokuvaa, teatteria, tanssia ja muilla tavoin tuotettuja teoksia, joiden tarkoituksena on tuottaa esteettisiä elämyksiä ja edistää inhimillistä kasvua.

Arvojamme ovat vapaus, tasa-arvo ja humanismi. Kulttuurin ja taiteen edistäminen on oleellinen osa humanismin ydintä. Siksi kulttuurisista arvoista ei saa tehdä kauppatavaraa eikä alistaa taidetta markkinavoimien temmellyskentäksi. Suomalainen kansallinen kulttuuri ja taide eivät tule toimeen ilman yhteiskunnan tukea. Taiteilijoiden luova työ on rinnastettava tieteelli-seen perustutkimukseen, jolle ei voi asettaa ulkoisia tuottovaatimuksia. Kulttuuria ja taidetta ei voi jättää markkinavoimien armoille, vaan päävastuu on aina yhteiskunnalla.

Viime vuosina on tehty monta hyvää tutkimusta taiteen ja taiteilijoiden asemasta ja tehty niihin parannusehdotuksia. Useita kulttuuriin ja taiteeseen liittyviä ohjelmia on hyväksytty. Vasemmistoliitto pitää niiden peruslinjauksia hyvänä lähtökohtana kulttuurin, taiteen ja taiteilijoiden edistämiselle. Taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma (TAO, OPM 2002) sisältää useita konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, jotka voidaan toteuttaa heti, kun poliittista tahtoa löytyy.

Kulttuurin on oltava perusoikeus

Taiteen alkulähde: sydän.
Taiteen päämäärä: elämä.
Taide antaa elämälle väriä - elämä taiteelle ydintä.
Elmer Diktonius (Runoni. Suomentanut Arvo Turtiainen. Helsinki 1972.)

Oikeus omaan kulttuuriin on inhimillinen perustarve. Ilman kulttuurin viitekehystä ihmisen on vaikea juurtua omaan yhteisöönsä, hahmottaa maailmaa ja oppia yhteisönsä arvoja. Kulttuurin kautta välittyy suuri osa yhteisön hiljaisesta tiedosta, yhteisesti jaetuista itsestäänselvyyksistä, joita ei tarvitse erikseen perustella joka yhteydessä. Kunkin ihmisen äidinkieli on sidoksissa niihin suullisiin ja kirjallisiin kertomuksiin, runoihin ja lauluihin, joita tuolla kielellä on luotu. Kulttuuri on portti historiaan ja maailman ymmärtämiseen.

YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa todetaan, että jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista. Julistuksen mukaan tekijänoikeus on ihmisoikeus, jokaisella on oikeus suojata oman luovan työnsä tuloksia.

Taide kasvaa vain vapaudessa

Taiteen maailmassa tapahtuu usein se merkillinen
muodonmuutos että kuoliaaksi potkittu koira
muuttuu karjuvaksi leijonaksi.
Elmer Diktonius (Runoni. Suomentanut Arvo Turtiainen. Helsinki 1972.)

Taiteilijan työn perusedellytys on ilmaisunvapaus. Taiteen ulkopuoliset tekijät eivät saa rajoittaa taiteellista vapautta tai asettaa reunaehtoja taiteilijan työlle. Poliittisten tai uskonnollisten rajoitusten asettaminen taiteelle on vastoin taiteen syvintä olemusta. Demokraattiseen yhteiskuntaan mahtuu useita rinnakkaisia totuuksia ja käsityksiä kauneudesta.

Totalitaarinen järjestys on valmis. Vapaus ja elämä on menetetty. Ja luovuus niiden mukana, tietenkin. Claes Andersson (Kaksi kansaa. Helsinki 1993.)

Tiede ja taide kehittyvät murrosten kautta: vanhojen paradigmojen tietoa ryhdytään kyseenalaistamaan, asiat nähdään ja tehdään toisin. Uusi taide on aina herättänyt paheksuntaa, joka myöhemmin vaikuttaa käsittämättömältä. Taiteelle on sallittava uuden luominen ja rajojen kokeilu, moralismi ja sensuuri tyhjentävät taiteellisen ilmaisun sieväksi, tyhjäksi kuoreksi vailla elävää sisältöä.

Luovuus voi toteutua vain avoimessa yhteiskunnassa, joka sallii kokeilun ja sietää virheen mahdollisuuden. Moni uusi asia on syntynyt sattuman tai jopa virheen seurauksena. Luovuus ei kasva taloudellisen tulosvastuun tai kiireen pakottamana.

Kulttuuri kasvaa lapsissa ja nuorissa

Meidän käsistämme lapset ottavat maan
ja istuttavat siihen kuolemattomia puita
Nazim Hikmet (Puut kasvavat vielä. Suomentanut Brita Polttila. Helsinki 1978.)

Jo 1800-luvun puolella Suomen itsenäisyyden alla kansallista identiteettiä alettiin rakentaa taiteen ja kulttuurin avulla. Silloin nostettiin lastenkulttuuri korkeaan arvoon nuoren kansakunnan peruskivenä. Lastenkulttuurin kautta edelleenkin lapsille siirtyy edellisten sukupolvien kulttuuriperintö kunkin kehityskauden edellyttämässä muodossa.

Vasemmistoliitto korostaa kaikkien lasten tasa-arvoista oikeutta kulttuuriin ja taiteeseen. Ne eivät ole vain harvalukuisen harrastajakunnan erityisoikeus, vaan tärkeä elämysten ja kasvun lähde kaikille lapsille. Erityisen tärkeässä asemassa taidekasvatuksessa ovat koulut ja päiväkodit, jotka keräävät toimintansa piiriin viimeistään peruskoulussa kaikki lapset ja nuoret. Taideaineiden opetuksen tasosta on pidettävä huolta antamalla se taideopetuksen ammattilaisten tehtäväksi. Kouluilla on oltava riittävät varat myös taiteilijavierailuiden järjestämiseksi kouluissa ja vierailuihin eri taidelaitoksissa.

Vasemmisto nosti lastenkulttuurin kukoistukseen 1970-luvun alussa. Lastenkulttuurin tekijöitä on arvostettava yhdenvertaisina muiden kulttuurityöntekijöiden kanssa. YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksessa tunnustetaan lapsen oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin.

Lapsi törmää tahtomattaan asioihin, jotka eivät kuulu lapsen elämään, taiteen avulla niitä vastaan voidaan suojautua ja niitä voidaan käsitellä.

Vasemmistoliiton mielestä lasten ja nuorten kulttuurille ja taiteen tekemiselle on tehtävä tilaa. Kuvataide, musiikki, kädentaidot ja teatteri ovat lapsille tärkeitä itsensä ja tunteiden purkamiskeinoja.

Lasten ja nuorisokulttuurin kaupallistuessa tulee varmistaa kaikkien lasten tavoitettavissa oleva julkinen kulttuuritarjonta ja taideopetus.

Kulttuuri on olennainen osa työväenliikettä

Uudet antennit välittävät vanhoja typeryyksiä.
Viisaus välitettiin suusta suuhun.
Bertolt Brecht (Runoja 1914 - 56. Suomentanut Brita Polttila. Helsinki 1969.)

Suomalaisen työväenliikkeen historia liittyy vahvasti yhteen työväentalojen vireään kulttuuriharrastustoimintaan. Omaehtoisella kulttuurilla on välitetty työväenliikkeen arvoja ja kerrottu asioista, joista porvarillinen valtakulttuuri on vaiennut. Työväenliikkeen ajatukset, arvot ja tieto ovat välittyneet suusta suuhun työväentalojen kulttuuriharrastusten ja opintokerhojen kautta. Kulttuuritalon rakentaminen Helsinkiin talkoilla oli osoitus työväenliikkeen halusta pitää taide ja kulttuuri itsellään ja osana arkea.

Tilanteessa, jossa porvarillinen isänmaallisuus ei koskettanut työväenliikettä, rakensi kulttuuri työväenliikkeelle tunnetta isänmaasta ja kulttuurisesta identiteetistä.

Kulttuuri on edelleen osa vasemmistolaista poliittista liikettä. Vapaa sivistystyö, poliittinen laululiike ja yhteiskunnallisesti kantaa ottava taide jatkavat tänäkin päivänä. Viisasta on ajatella, että kriittinen, kyseenalaistava ja herättävää taide on aina myös työväenkulttuuria.

Kulttuuri on jatkuvaa muutosta

Maailma haluaa nukkua.
Taiteilijat, tutkijat ja proletariaatti pitävät sen hereillä.
Elmer Diktonius (Runoni. Suomentanut Arvo Turtiainen. Helsinki 1972.)

Kulttuuri on elävää ja muuttuvaa, se kehittyy muun yhteiskunnan mukana. Taiteilijoiden ilmaisuvapaus ja vapaus koetella sovinnollisen taiteen rajoja on välttämätön edellytys taiteen ja kulttuurin elossa pysymiselle. Ulkoapäin ohjastettu taide kangistuu kaavoihinsa ja lopulta kuolee.

Uusi teknologia muuttaa taiteen ilmaisukeinoja yhä moninaisemmiksi. Se antaa myös mahdollisuuksia tuoda kulttuuri ja taide uusien käyttäjäryhmien ulottuville. Miehet ja pojat ovat aliedustettuina kulttuurin harrastajissa, mutta innokkaimpia uuden teknologian käyttäjiä. Uusi teknologia on jo luonut aivan uusia taiteenaloja, niiden kautta myös miehet ja pojat naisten lisäksi voivat löytää uusia kosketuspintoja taiteeseen. Naiset käyttävät taidetta miehiä enemmän, samoin taiteen tekijöistä yhä suurempi osa on naisia. On tärkeää, että sukupuolet lähentyvät myös taiteen ja kulttuurin alueella. Sillä on vaikutusta taiteen asemaan ja sen vaikuttavuuteen.

Monikansallinen massakulttuuri ei korvaa taidetta

Jos taiteen tarkoitus olisi huumata, saada meidätunohtamaan elämä, niin vasaranisku kalloon olisimutkattominta ja parasta taidetta.
Elmer Diktonius (Runoni. Suomentanut Arvo Turtiainen. Helsinki 1972.)

Globalisoituvassa maailmassa on uhkana, että vauraiden teollisuusmaiden kaupallisesti levitettävä kulttuuri liudentaa alleen paikalliset kulttuurit ja niiden taiteen. Saman valmistajan tv:n edessä seurataan samaa viihdeohjelmaa kaikilla mantereilla. Monikansallinen massaviihde passivoi vastaanottajan ja turruttaa aistit. Omaehtoinen kulttuuri- ja taideharrastus vahvistaa ihmisen omaa kulttuuri-identiteettiä ja auttaa hahmottamaan ympäröivää maailmaa, usein tuoreesta näkökulmasta. Kuntien kulttuuritoimella on tässä paljon tehtävää.

Kulttuurista monimuotoisuutta on yhtä tärkeää vaalia kuin luonnon monimuotoisuuttakin. Vasemmistoliiton on osaltaan edistettävä eri kansojen ja alakulttuurien taiteen elinmahdollisuuksia. Suljetuissa yhteiskunnissa elävät taiteilijat tarvitsevat muun maailman solidaarista tukea omalle työlleen. Monessa maassa taiteen tekeminen on vielä kiellettyä tai mahdotonta aineellisen puutteen vuoksi. Moni taiteilija on vainottu taiteensa vuoksi.

Rauhaa rajoille, kulttuuria kansoille

Kenraali, ihminen on hyvin käyttökelpoinen.
Hän osaa lentää ja hän osaa tappaa.
Mutta hänessä on yksi vika:
hän osaa ajatella.
Bertolt Brecht (Runoja 1914 - 56. Suomentanut Brita Polttila. Helsinki 1969.)

Sodassa ei tuhota vain ihmisiä, vaan kokonaiset kulttuurit ovat uhattuina. Osa sodan strategiaa on mitätöidä vihollisen kulttuuri ja tuhota kalleimmat kulttuuriaarteet. Viimeisimmät surulliset esimerkit tästä löytyvät Afganistanista, Irakista ja entisen Jugoslavian alueelta. Korvaamattomia kulttuuriaarteita on tuhottu ja viety konkreettisesti edellytykset oman kulttuurin välittämiseen tuleville sukupolville.

Taide voi olla se kieli, jonka avulla voidaan kasvattaa ymmärtämystä ja vuorovaikutusta eri kulttuurien välillä ilman kielimuureja. Väkivalta kumpuaa usein vierauden pelosta, keskinäinen ymmärrys voi vähentää sen uhkaa niin kansakuntien välillä kuin pienemmässäkin mittakaavassa eri alakulttuurien ja sukupuolten välillä.

Monikulttuurisuus on rikkautta

Eniten ihmisessä olen rakastanut ihmisen laulua - - -
Laulun minä ymmärsin
kaikilla kielillä laulettuna.
Nazim Hikmet (Puut kasvavat vielä. Suomentanut Brita Polttila. Helsinki 1978.)

Maahanmuuttajien määrä on Suomessa kasvanut voimakkaasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Samoista moninaisista syistä mistä suomalaiset ovat historia aikana muuttaneet pois omasta synnyinmaastaan, on Suomeen hakeutunut ihmisiä lukuisista maista. Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien osuus on jo 5 prosenttia väestöstä. Monikulttuurisuus on mahdollisuus, josta voi kasvaa rikas kulttuurin kasvusto.

Maahanmuuttajilla on oikeus oman kulttuurinsa harjoittamiseen ja siirtämiseen lapsilleen. Yhä useampi suomalainen elää tulevaisuudessa kahden tai useamman kulttuurin vaikutuksessa. Monikulttuurisen yhteiskunnan kasvu edellyttää taloudellisia voimavaroja vähemmistökulttuureille. Onnistunut rinnakkaiselo tarvitsee myös ymmärryksen kasvua, joka ei onnistu ilman kolutusta ja uuden kulttuurin ennakkoluulotonta kohtaamista. Valtakulttuurin on luovuttava oman kulttuurinsa ylemmyydentunnosta.

Maahanmuuttajien lisäksi Suomessa on suuri joukko erilaisia alakulttuureita, jotka eivät kohtaa kulttuurin valtavirtaa. Moni uusi taiteenlaji on syntynyt aluksi pienestä alakulttuurista. Kulttuurin monipuolisuuden turvaamiseksi vähemmistökulttuureille ja kokeilevalle taiteelle on annettava myös taloudelliset mahdollisuudet kehittyä. Tukea on annettava myös taiteelle "jota ei vielä ole."

Taide ei kukoista ilman taiteilijoita

Te tulevaisuuden taiteilijat - myykäätten siipenne ja ostakaatten tilalle hyvät kalossit, jottas voisitte vaeltaa tämän maan rupuliasta pintaa vankemmin askelin.
Elmer Diktonius (Runoni. Suomentanut Arvo Turtiainen. Helsinki 1972.)

Taidetta ei synny ilman taiteilijoita. Taide ei kukoista, jos taiteilijoilla ei ole aineellisia edellytyksiä oman ammattinsa harjoittamiseen. Tuoreen tutkimuksen mukaan taiteilijoiden toimeentulo on jäänyt huomattavasti jälkeen muun väestön tulokehityksestä. Etenkin kuvataiteilijat ja tanssijat joutuvat sinnittelemään hyvin pienillä tuloilla.

Kaikille taiteilijoille yhteinen ongelma on tulojen epäsäännöllisyys, entistä pienempi osa taiteilijoista on työsuhteessa johonkin taidelaitokseen. Taidelaitosten rahoitusta on lisättävä niin, että ne voivat palkata tarvitsemansa taiteellisen henkilökunnan pysyviin työsuhteisiin.

Apurahojen määrää on lisättävä niin että ne mahdollistavat keskittymään vapaaseen taiteelliseen työhön. Riittävällä määrällä ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä voidaan turvata niiden taiteilijoiden vanhuuden toimeentulo, joille ei ole kertynyt ansiosidonnaista eläkettä.

Taidealan koulutusta on viimeisten kymmenen vuoden aikana lisätty voimakkaasti etenkin ammattikorkeakouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Taiteilijoiden määrä kasvanut ja alan työttömyys on syventynyt. Pahin tilanne on kuvataiteilijoilla, joista vuoden 2000 aikana 38 prosenttia oli työttöminä. Taidealan koulutusresurssia on kohdennettava uudelleen siten, että entistä suurempi osa siitä käytetään alalla jo työskentelevien jatko- ja täydennyskoulutukseen, mutta lisää varoja on myös suunnattava taiteen perusrahoitukseen.

Suomessa on suuri määrä osaavia ja kansainvälisestikin arvostettuja eri alojen taiteilijoita. Ilman taloudellisia mahdollisuuksia he eivät voi harjoittaa omaa ammattiaan. Jokaisen taiteenalan olisi saatava oma Oopperansa, mahdollisuuden luovuuden kukoistukseen ilman talouden pakkopaitaa.

Euro kulttuuriin on kannattava sijoitus

"Otsasi hiessä on sinun leipäsi syötävä"
- Jumala tarkoitti varmasti kapitalisteja.
Minä en ole koskaan ollut niin kylläinen!
Elmer Diktonius (Runoni. Suomentanut Arvo Turtiainen. Helsinki 1972.)

Kulttuurin rahoitus on nostettava vähintään sille tasolle, mitä taide- ja taiteilijapoliittisessa ohjelmassa (TAO) esitetään, 0,2 prosentista 0,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Taiteen ja kulttuurin osuus valtion ja kuntien budjeteista on niin pieni, että sitä karsimalla ei ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusongelmia.

Tutkimusten mukaan kulttuuriharrastuksilla on terveyttä huomattavasti edistävä vaikutus, sijoittaminen kulttuuripalveluihin on samalla ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ja sosiaalityötä. Kiihkeärytmisessä maailmassa taide ja kulttuuri tarjoavat levähdyspaikkoja ja antavat ihmisille elinvoimaa. Suomalaisten terveyttä uhkaavat liiallinen päihteiden käyttö ja niin sanotut elintasosairaudet. On paradoksaalista, että aineellisen vaurauden kasvu ei kasvata henkistä hyvinvointia. Kulttuurin ja taiteen kautta ihmiset voivat löytää elämäänsä merkityksellistä sisältöä päihteiden ja passivoivan roskaviihteen sijaan.

Kirjastot, museot, teatterit, vapaa sivistystyö, koulut ja taiteenperusopetusta antavat oppilaitokset muodostavat alueellisesti kattavan kulttuurilaitosten verkon. Sitä edelleen kehittämällä taide ja kulttuuri voidaan saada kaikkien kansalaisten ulottuville. Valtion ja kuntien on yhdessä pidettävä huoli siitä, ettei tuo verkosto rapaudu.

Sijoittaminen kulttuuriin on ympäristöteko. Kulttuuri ei rasita ympäristöä niin kuin tavaratuotanto, se on erittäin työvoimavaltainen ala. Kulttuurin ja taiteen kentällä on paljon tekemätöntä työtä, alan työllistämismahdollisuudet ovat suuret. Kulttuuria ei voi kuluttaa loppuun; se on kuin rakkaus, joka käytettäessä vain kasvaa ja syvenee.

Siksi Vasemmistoliiton mielestä

  • taiteen on oltava kaikkien ulottuvilla ja sen arvo elämänlaadullemme on tunnustettava. Siksi taidepoliittisten päätösten kunnallisella tai valtakunnallisella tasolla on oltava aina mukana kaikessa päätöksenteossa.
  • kulttuuria ja taidetta ei voida jättää markkinavoimien armoille, vaan päävastuu niistä on aina oltava yhteiskunnalla. Meillä itsellämme.
  • itsensä ilmaisemisen oikeus on oltava kaikilla. Ja taide sekä kulttuuri tarvitsevat myös kuluttajansa. Siksi taiteen ja kulttuurin on oltava olennainen osa kaikkea opetusta varhaiskasvatuksesta elinikäiseen oppimiseen asti.
  • kulttuurin keskeisimpiä arvoja on taiteilijan ilmaisun- ja sananvapaus. Siksi sponsoriraha on tervetullut lisä taiteen rahoitukseen, mutta vain, jos sille uskalletaan laittaa reunaehtoja. Sponsorointi ei saa latistaa tai keventää taidetta.
  • lasten ja nuorten kasvua omaehtoisen kulttuurin pitää tukea - myös taloudellisesti
  • yksi prosentti yleisten rakennusten kustannuksista on käytettävä taiteen hankkimiseen. Tämä periaate on taattava lailla. Prosenttiperiaatteen noudattaminen tuo taiteen ihmisten arkeen, parantaa rakennetun ympäristön esteettistä
  • taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten on saatava riittävät toimintaresurssit niin, että kaikki halukkaat pääsevät opetuksen piiriin, eivät vain erityislahjakkaat.
  • valtion taidehankintamäärärahat on nostettava tasolle, jolla Valtion taidemuseo kykenee selviytymään tehtävästään tallentaa suomalaista taidetta. Tekijänoikeuskorvauksilla on taattava luovan työn tekijöille korvaus heidän tekemästään työstä, toisen työn tulosten käyttäminen ilman maksua ei ole vapautta vaan riistoa.
  • kirjastot kattavat koko maan alueellisesti. On huolehdittava niiden toimintaresursseista. Kirjastojen on saatava riittävät hankintamäärärahat ja voitava säilyttää kattava verkostonsa. Kirjastolaitos on myös kirjailijoiden etu, siksi on myös huolehdittava kirjastokorvausten riittävyydestä.
  • taiteen ja kulttuurin on saatava tunnustettu asema tietoyhteiskuntaa rakennettaessa. Askel kohti tätä otetaan, kun kaikissa kirjastoissamme on laajakaistayhteydet.
  • Yleisradiolla on oltava mahdollisuus tuottaa ja levittää kulttuuriohjelmia ja laadukkaita elokuvia myös tulevaisuudessa. Yleisradion ohjelmapolitiikan perusta on oltava korkealaatuinen ja monipuolinen ohjelmatarjonta, vastapainona kaupallisten kanavien yksipuoliselle tarjonnalle.
  • ammattitaiteen rinnalla on tuettava omaehtoista taidetoimintaa ja harrastusryhmiä, joiden merkitys kasvaa erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella ja erityisryhmien keskuudessa.
  • jokaisen taiteenlajin on saatava oma oopperatalonsa, mahdollisuus kasvaa ja kehittyä ilman talouden ahdasta pakkopaitaa.
  • tekijänoikeuskorvauksilla on taattava luovan työn tekijöille korvaus heidän tekemästään työstä, toisen työn tulosten käyttäminen ilman maksua ei ole vapautta vaan riistoa.
  • taiteilijoiden perusturvakysymykset, kuten sairaus-, eläke- ja sosiaaliturva, on saatava pikaisesti ratkaistuksi. Nälkä ei synnytä taidetta, ainoastaan epätasa-arvoa.
  • työn ja perheen yhteensovittaminen on oltava mahdollista myös taiteilijoille.
  • työelämätasa-arvon on edistettävä ja sukupuoleen perustuvien tuloeroja on kurottava umpeen myös taiteen ammateissa
  • työssä jaksaminen on mahdollistettava myös taiteessa. Siksi taiteilijoiden työperäiset sairaudet on tunnistettava ja tunnustettava ja taattava taiteilijoille pääsy asianmukaiseen hoitoon. Taiteilijoiden työsuojelussa on paljon parantamisen varaa, etenkin kulttuurilaitosten ulkopuolella tehdään työtä terveyttä vaarantavissa oloissa.

Puoluehallitus 12.5.2004