Eduskuntavaaliohjelma 2007

Vasemmistoliitto on ihmisläheisen yhteisvastuun ja tasa-arvon puolue, joka rakentaa oikeudenmukaisempaa ja turvallisempaa tulevaisuutta. Jokaisella tulee olla mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään, työhön ja riittävään toimeentuloon. Jokaiselle kuuluu oikeus vaikuttaa, vapaus päättää omista asioistaan ja käyttää kykyjään kehittyäkseen. Jokaiselle kuuluu oikeus koulutukseen, sivistykseen ja kulttuuriin.

Vasemmistoliitto haluaa tasata tulo- ja elintasoeroja ja lisätä ihmisten välistä kunnioitusta. Omistus tai varallisuus ei anna kenellekään mitään etuoikeuksia. Sukupuolten välistä tasa-arvoa pitää edistää ja poliittisia päätöksiä arvioida eri sukupuolten kannalta. Vasemmistoliiton tavoittelemassa Suomessa ei ole olemassa ihmisten syntyperästä, ihonväristä tai henkilökohtaisista ominaisuuksista johtuvaa syrjintää.

Vasemmistoliitto on köyhien ja sorrettujen puolella. Suomalainen köyhyys voidaan poistaa tulevan vaalikauden aikana. Köyhien maiden aseman parantamiseksi Suomen ja Euroopan unionin on pyrittävä muuttamaan maailmantalouden rakenteet oikeudenmukaisemmiksi. Panostusta kehitysyhteistyöhön on lisättävä ja edistettävä johdonmukaisesti YK:n vuosituhatjulistuksen tavoitteita.

Vasemmistoliitto pitää ilmastomuutosta yhtenä suurimmista tulevaisuuden uhkista, joka on torjuttava. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen ehtyminen ja ympäristön saastuminen edellyttävät maailmanlaajuista säätelyä ja sopimista. Jokaisen on myös yksilönä tehtävä luonnon ja ympäristön kannalta oikeita valintoja. Suomen on oltava näissä talkoissa edelläkävijä.

Yhteisten tavoitteiden saavuttaminen riippuu meistä. Me yhdessä päätämme siitä, miten julkinen valta huolehtii kansalaisista ja ympäristöstä. Julkisella vallalla pitää olla voimavaroja ylläpitää julkisia palveluita ja toimia ympäristön kannalta vastuullisesti.

Vasemmistoliitto haluaa palauttaa yhteisvastuun ja välittämisen suomalaiseen politiikkaan ja päätöksentekoon. Tälle tehtävälle me haemme vaaleissa valtakirjaa. Tulos riippuu äänestäjistä. Viime vuodet ovat osoittaneet, että hallituspuolueiden lupausten ja tekojen välillä on kuilu. On aika ottaa suunta sosiaalisesti oikeudenmukaiseen Suomeen.

Ihmisarvoinen elämä kaikille - köyhyys pois Suomesta

Ihmisarvoinen elämä on jokaisen oikeus. Kenenkään ei tarvitse elää köyhyydessä vauraassa Suomessa. Maassamme on kuitenkin yli 600 000 köyhää. Keskeinen syy köyhyyteen on 15 vuotta jatkunut joukkotyöttömyys ja työttömyyden pitkäaikaistuminen. Myös moni työssäkäyvä, yksinhuoltaja, eläkeläinen, opiskelija ja perusturvan varassa oleva on köyhä. Suomessa on yli 100 000 köyhissä oloissa elävää lasta.

Paras tapa köyhyyden poistamiseen on taata työttömille työtä. Työstä saatavan korvauksen on oltava sellainen, että sillä tulee toimeen. Yhteiskunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että myös sosiaaliturvan tai muun tuen varaan jääneillä on mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään.

Vasemmistoliitto esittää seuraavan hallituksen päätehtäväksi laajaa köyhyyden poistamisohjelmaa. Toimeentulon turvaamisen ohella ohjelmaan kuuluu keskeisesti myös julkisten palvelujen rahoituksen ja laadun takaaminen sekä oikeudenmukainen verouudistus. Yhteisten julkisten palveluiden ja sosiaaliturvan rahoittamiseksi veroja on kannettava maksukyvyn mukaan. Pienituloisimpien tuloverot on poistettava kokonaan.

Sosiaaliturvan oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi Vasemmistoliitto haluaa

• korottaa perusturvaetuuksia ja erityisesti niiden minimitasoja tavoitteena yhtenäinen ja selkeä toimeentulon perusturva
• rinnan perusturvan kanssa kehittää myös ansiosidonnaista sosiaalivakuutusta
• poistaa työmarkkinatuen tarveharkinnan ja korottaa työvoimakoulutukseen osallistuvien ylläpitokorvausta
• nostaa yksinhuoltajien lasten elatustukea
• tehdä opintorahaan tasokorotuksen ja muuttaa opintotuen asumislisän ympärivuotiseksi sekä yhtenäistää opiskelijoiden opintorahan
• parantaa ja yksinkertaistaa yleistä asumistukea niin, että pieni- ja keskituloiset pääsevät hyvään asumistasoon kohtuukustannuksin
• parantaa valtion tukea kohtuuhintaiseen vuokra- ja asumisoikeusasumiseen
• lyhentää sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahan alkukarenssia
• parantaa pientä eläkettä saavien eläketurvaa ja korjata epäoikeudenmukaista eläkeindeksiä
• lisätä paljon sairastavien ja pitkäaikaisesti sairaiden lääkekorvauksia

Julkiset palvelut - hyvinvointimme ydin

Koko väestön kattavat laadukkaat julkiset palvelut ovat avainasemassa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa. Niiden kohdentumista on parannettava, jotta köyhyys ja syrjäytyminen saadaan poistettua.

Julkinen sektori suojaa kaikkia ihmisiä eri elämätilanteissa ja luo perustan tasapainoisen yhteiskunnan kehittämiselle. Terveydenhoidon kehittäminen ja vanhuusväestöstä huolehtiminen merkitsevät lähivuosina suuria haasteita hyvinvointipalveluille.

Hyvinvointipalvelut ovat myös kilpailuvaltti. Selviytyminen globalisaation muutospaineista edellyttää vahvaa panostamista ihmisten mahdollisuuksia lisääviin hyvinvointipalveluihin. Kaikkien saatavissa olevat koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut auttavat meitä menestymään myös tulevaisuudessa.

Julkisten palvelujen ja hyvinvointivaltion kehittämiseksi Vasemmistoliitto haluaa

• riittävästi työntekijöitä ja rahaa julkisiin terveys- ja sosiaalipalveluihin, opetus- ja kulttuuritoimeen sekä työvoimahallintoon
• kehittää näitä palveluja tavoitteena kaikenikäisten ihmisten elämän perusasioiden ja henkilökohtaisten valintojen turvaaminen
• tehostaa ennalta ehkäisevää toimintaa palveluissa
• pienentää koulujen ja päiväkotien ryhmäkokoja
• tehdä lukioiden ja ammatillisen koulutuksen oppimateriaalit ja tutkinnot maksuttomiksi
• suunnata korkeakouluille lisää perusrahoitusta
• kehittää koko väestön elinikäiseen oppimiseen perustuvia tasa-arvoisia oppimis- ja koulutusratkaisuja
• lisätä omaishoidon edellytyksiä lisäämällä yhteiskunnan tukea omaishoitajille, tekemällä omaishoidon tuki verovapaaksi ja perustamalla Kansaneläkelaitoksen yhteyteen erityinen hoivarahasto

Tarvitaan oikeudenmukainen verouudistus

Valtion ja kuntien tulee yhdessä kantaa vastuu julkisten palvelujen rahoituksesta. Valtion on taattava, että kunnilla riittää rahaa hoitaa velvoitteet, jotka niille on säädetty. Vasemmistoliiton tavoitteena on, että julkiset palvelut myös pääosin tuotetaan julkisen sektorin omana työnä.

Verotuloja tarvitaan palvelujen rahoittamiseksi. Verotuksen rakenteen on oltava oikeudenmukainen. Jokaisella aikuisella on oltava oikeus tulla ensisijaisesti toimeen henkilökohtaisilla tuloillaan. Siksi välttämättömään toimeentuloon tarvittavaa tuloa ei pidä verottaa, vaan pienet tulot ja vähimmäisetuudet on tehtävä verottomiksi.

Suomessa ja koko Euroopan unionissa on lopetettava pääomatulojen suosiminen ansio- ja sosiaaliturvatulojen kustannuksella. EU-maiden välinen verokilpailu tulee lopettaa. Kaikkia henkilökohtaisia tuloja tulisi verottaa yhden progressiivisen asteikon mukaisesti. Näin tarvittavat verotulot voidaan kerätä oikeudenmukaisemmin ja estää veronkiertoa ja harmaata taloutta.

Oikeudenmukaisen verotuksen toteuttamiseksi Vasemmistoliitto haluaa

• ottaa kunnallisverotuksessa käyttöön eläketulovähennyksen kaltaisen vähennysoikeuden, jonka saavat muun muassa sairaspäivärahalla, opintotuella tai työttömyysturvalla elävät ihmiset
• Suomen edistävän EU:ssa yhdenmukaista minimiverotusta haitallisen verokilpailun vähentämiseksi ja EU:ssa lopettavan pääomatulojen suosimisen ansio- ja sosiaaliturvatulojen kustannuksella
• palauttaa varallisuusverotuksen
• alentaa ruuan arvonlisäveroa ja nostaa terveydelle haitallisten tuotteiden veroa
• uudistaa perintö- ja lahjaverotusta korottamalla lasten ja lesken asumista turvaavia vähimmäisarvoja puolison tai avopuolison kuollessa
• valtion kantavan osuutensa kuntien menotaakasta ja kompensoivan muun muassa yhteisöverokannan laskun kunnille tasapuolisesti

Työtä kaikille

Julkiset hyvinvointipalvelut ja sosiaaliset turvaverkot tukevat talouden kehitystä ja työllisyyttä. Ne vähentävät ihmisten epävarmuutta talouden muutoksissa ja työpaikkojen siirtyessä toimialalta toiselle. Talouskasvun ja työllisyyden myötä jaettavaa kertyy enemmän. Tätä liikkumavaraa tulee käyttää myös tulonjaon tasaamiseen ja sosiaalipoliittisen rahoituspohjan vahvistamiseen

Talous- ja elinkeinopolitiikan tavoitteena tulee olla, että kaikille on tarjolla työtä. Täystyöllisyyden saavuttamiseksi on julkisen vallan toimin järjestettävä työttömille töitä. Siksi sekä työllisyys- että työvoimapolitiikkaa on uudistettava. Voimavaroja on lisättävä ja toimenpiteiden laatua sekä tehokkuutta parannettava.

Työttömyys on pyrittävä katkaisemaan alkuunsa. Jo työttömyysuhan kohteena oleville on rakennettava silta työstä työhön tehostamalla muutosturvaa. Lyhytkestoisen työttömyyden hoitoon panostaminen ei saa johtaa pitkäaikaistyöttömille suunnattujen toimien vähentämiseen, kuten viime vuosina on tapahtunut.

Työttömyyttä on vähennettävä lisäämällä pitkäaikaistyöttömien työmarkkinakelpoisuutta kuntouttamalla ja kouluttamalla. Toimenpiteiden määrällinen lisäys ei riitä. Niiden on johdettava kestävään työllistymiseen.

On myös kehitettävä välityömarkkinoita ja ns. kolmannen sektorin työpaikkoja niille työttömille, joiden on vaikeata työllistyä avoimilla markkinoilla. Työkykynsä menettäneet ja ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät on päästettävä eläkkeelle.

Työttömyyden kestäväksi vähentämiseksi ja täystyöllisyyden saavuttamiseksi Vasemmistoliitto haluaa

• että työvoimapolitiikan voimavaroja lisätään vaalikaudella muiden Pohjoismaiden tasolle ja että työvoimapolitiikan painopisteenä on työstä syrjäytymisen ehkäisy
• että työvoimapolitiikalle luodaan uusi sisältö, joka tähtää työttömien aitoon ja kestävään työllistymiseen
• että kurssimuotoista työhön johtavaa koulutusta toteutetaan yhdessä yritysten kanssa
• että yhteiskunnan tukea saavien työ-, koulutus- ja harjoittelupaikkojen valvontaa tehostetaan kunnon työllistymisen edistämiseksi
• että jokaiselle työttömäksi joutuneelle viipymättä laaditaan realistinen ja motivoiva työnhakusuunnitelma, joka puolen vuoden kuluessa johtaa työllistymiseen tai käynnistää kestävään työllistymiseen johtavan oppisopimus-, jatko- tai uudelleen koulutuksen
• että jokaisella yli vuoden työttömänä olleella on oikeus vaatia työvoimaviranomaisilta konkreettista työllistymissuunnitelmaa, joka työvoimapoliittisten toimien ohella pitää sisällään työkunnon parantamista, koulutusta ja muita työllistymistä edistäviä toimia
• että säädetään laki työhallinnon asiakkaan oikeuksista, jolla lisätään muun muassa työttömän mahdollisuuksia vaikuttaa itse omaan työllistymiseensä
• että pitkäaikaistyöttömien eläketuen saantiehtoja helpotetaan

Kunnon työtä turvallisessa työelämässä

Turvattomuus lisääntyy työelämässä. Turvattomuutta tuottavat kiristyvä työtahti, palkattomat ylityöt, irtisanomisen uhka ja vastentahtoinen yrittäjyys. Tuloksena on ahdistusta, eriarvoisuutta ja työperäisiä sairauksia. Kehitys on ristiriidassa sen kanssa, että ihmisten haluttaisiin jatkavan työelämässä aiempaa pidempään.

Turvattomuutta tuottaa myös vaikeus saada pysyvää työsuhdetta. Suomessa on määräaikaisia työsuhteita enemmän kuin EU:ssa keskimäärin, vaikka irtisanomissuoja on meillä useimpia EU-maita heikompi. Pätkä- ja silpputyöt ovat koituneet varsinkin nuorten naisten osaksi sekä yksityisellä että julkisella palvelusektorilla. Myös vuokratyön osuus työvoimasta on kasvanut. Työnantajat siirtävät enenevässä määrin myös vakituisia ja pysyviä työsuhteita vuokratyöyritysten hoidettavaksi.

EU:n laajentumisen jälkeen on ulkomaalaisia työntekijöitä voitu vapaammin käyttää maamme työmarkkinoilla, etenkin ns. lähetettyinä työntekijöinä ja vuokratyösuhteissa. Vaikka suomalaisten työehtojen tulisi koskea myös heitä, on ilmennyt paljon työehtojen polkemista ja väärinkäytöksiä, joihin ovat syyllistyneet epärehelliset työnantajat.

Joukkomittaiset irtisanomiset ovat lisääntyneet. Niistä on aiheutunut vakavia ongelmia paitsi irtisanotuille, myös niille paikkakunnille, joissa tuotantolaitoksia on suljettu. Kun irtisanojina ovat olleet suuryritykset, ovat seuraukset heijastuneet koko elinkeinoalueelle ja useisiin alihankinta- ja yhteistyöyrityksiin.

Työntekijöiden asemaa on parannettava lainsäädäntöä kehittämällä ja syventämällä kolmikantaista yhteistyötä työmarkkinaosapuolten ja julkisen vallan kesken.

Työelämän turvallisuuden lisäämiseksi Vasemmistoliitto haluaa lisäksi

• vähentää määräaikaisia työsuhteita tiukentamalla vakinaistamisvelvoitetta ja tehostamalla tätä koskevaa valvontaa
• korottaa työnantajan sosiaaliturvamaksua yrityksissä, jotka työllistävät runsaasti määräaikaisia ja osa-aikaisia työntekijöitä
• vähentää pätkätöistä ja silpputöistä aiheutuvia haittoja parantamalla niitä tekevien työsuhdeturvaa
• luoda vuokratyölle pelisäännöt, jotka antavat työntekijälle turvaa riippumatta siitä, kenen palveluksessa työtä tehdään
• takuupalkan säätämistä vuokratyöntekijöiden turvaksi
• tehostaa ulkomaalaisia työntekijöitä käyttävien yritysten valvontaa, jotta ulkomaalaiset työntekijät saisivat samat työehdot kuin suomalaisetkin
• antaa ay-liikkeelle ja sen edustajille työelämän kanneoikeus selkeissä työlakien ja sopimusten rikkomistilanteissa
• vahvistaa työntekijöiden asemaa joukkoirtisanomistilanteissa
• asettaa työllistämisvelvoitteen tai tuntuvan irtisanomissakon voitollisille ja osinkoa jakaville suuryrityksille joukkoirtisanomisten vähentämiseksi

Suomalainen hyvinvointimalli kehityksen turvana

Pohjoismaisen hyvinvointimallin kulmakiviä ovat verovaroin ylläpidetty julkinen palvelusektori ja kolmikantaiseen yhteistyöhön perustuva työmarkkinajärjestelmä. Suomen mallilla maamme nostettiin yhdeksi maailman kilpailukykyisemmistä maista.

Vasemmistoliitto haluaa jatkaa yhteiskuntamme kehittämistä suomalaisen hyvinvointimallin pohjalta. Tulevaisuuden haasteiden voittamiseksi meidän on turvattava julkisen sektorin toimintakyky paitsi hyvinvointia ylläpitävänä, niin myös uutta kehitystä tuottavana ihmisten innovaatiokykyä ja aktiivisuutta lisäävänä moottorina.

Työvoima ja osaaminen

Työntekijöihin on panostettava ennen muuta työllisyydelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Aktiivisen työvoimapolitiikan tehoa pitää lisätä parantamalla työvoimahallinnon voimavaroja. Työvoimaviranomaisten, koulujen ja yritysten yhteistyöllä on parannettava työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Alueellisiin tai ammattialoja koskeviin työvoimakapeikkoihin on vaikutettava edistämällä liikkuvuutta, maahanmuuttajien työllistymistä ja ylläpidettävä valtion tukemaa asuntotuotantoa.

Koulutusjärjestelmän on tuettava uuden työn syntymistä Suomeen. Työikäisten aikuisten koulutusmahdollisuuksia onkin lisättävä elinikäisen oppimisen periaatteen toteuttamiseksi. Maamme koululaitos tuottaa työmarkkinoille kansainvälisen arvioinnin mukaan osaavia nuoria. Laadukkaan koulutuksen tuottama osaaminen ja sivistys ovat myös edellytys ihmisten itsenäisyydelle ja osallisuudelle yhteiskunnassa.

Vanhenevan väestön työkyvyn ylläpitämiseksi on huolehdittava ennalta ehkäisevistä terveys- ja hoivapalveluista. Pärjäävät, oppimishaluiset ja vanhempanakin aktiiviset työntekijät ovat paras vakuutus väestökehityksemme tulevaisuuden haasteiden varalta.

Ammattitaito on avain kestävään työllistymiseen. Koulutuksessa on lähtökohdaksi otettava, että koko ikäluokka suorittaa perusasteen jälkeen lukion tai ammatillisesti eriytyneen koulutuksen. Nykyistä lukiota ja ammatillista toisen asteen koulutusta on kehitettävä kohti uutta yhtenäistä nuorisoasteen koulumuotoa.

Korkeakoulutus ja tutkimus ovat tulevan kehityksemme kulmakiviä. Korkeakoululaitoksen tulee vastata väestö- ja elinkeinorakenteen muutosta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa tulee selkiyttää niin, että niiden tarjoama opetus on toisiaan täydentävää.

Työllistymisen ja osaamisen edistämiseksi Vasemmistoliitto haluaa

• lisätä työvoimahallinnon voimavaroja ja kehittää yhteistyötä työvoima- ja koulutussektorin sekä yritysten välillä
• parantaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoa edistämällä liikkuvuutta ja maahanmuuttajien työllistymistä
• lisätä valtion tukea kohtuuhintaiseen asumiseen kasvukeskuksissa sekä hillitä kasvukeskusten asumiskustannusten nousua aktiivisella maapolitiikalla
• panostaa teknisten innovaatioiden ohella ihmisiin kohdistuviin innovaatioihin
• uudistaa ammatillisen aikuiskoulutuksen vastaamaan muuttuvia tarpeita ja tehdä siitä entistä selkeämmin koulutuspolitiikan painopistealue
• selkeyttää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujenkoulutuksellista ja tutkimuksellista työnjakoa osana korkeakoulujärjestelmää
• tehostaa opintojen ja ammatinvalinnan ohjausta koulutuksessa
• lisätä peruskoulusta heikosti suoriutuvien tukea lisäämällä muun muassa oppilashuollon resursseja

Elinkeinopolitiikka, investoinnit ja valtion omistus

Työvoima on tärkein tuotannontekijä. Mutta myös muista tuotannontekijöistä on huolehdittava. Kovaan kansainväliseen kilpailuun joutuvilla aloilla on valtion huolehdittava kilpailuaseman turvaamisesta. Euroopan unionissa ja Maailman kauppajärjestössä on saatava aikaan lainsäädäntöä ja sopimuksia, joilla työehtojen polkumyynti sekä valtiontuilla ja veroeduilla tapahtuvaa epäreilu kilpailu estetään.

Suomessa on tehostettava elinkeinopolitiikan johtamista ja suunnittelua. Yritysten kilpailukykyä ja toimintaympäristöä tulee tarvittaessa tukea työllisyyden ylläpitämiseksi ja investointien saamiseksi Suomeen. Parasta politiikkaa tässäkin suhteessa on huolehtiminen siitä, että julkisen sektorin työvoimaa ja koulutusta ylläpitävillä toiminnoilla on tarpeeksi voimavaroja.

Tutkimukseen ja kehitykseen sijoittaminen on ollut Suomelle tärkeä strateginen valinta. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan julkista rahoitusta on jatkettava. Teollisuuden ohella on nähtävä myös palvelualojen kehittämisen suuret mahdollisuudet. Suomen on panostettava voimakkaasti myös inhimillisiin innovaatioihin sekä yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen osaamiseen.

Monipuolinen omistusrakenne on hyväksi kansantaloudelle. Suomessa tarvitaan paitsi kasvuhakuisia perhe- ja yksityisyrityksiä myös merkittäviä osuustoiminnallisia yrityksiä. Myös monimuotoista maaseutuyrittäjyyttä on edistettävä.

Valtion on pysyttävä aktiivisena ja vahvana omistajana suomalaisessa talouselämässä. Valtion omistuksesta strategisesti tärkeillä aloilla (esim. energia, rautatiet, posti) ei saa luopua. Valtion omistusta ja omistajapolitiikkaa on kehitettävä aktiivisesti muissakin yhtiöissä, kun sillä on työllisyyttä edistävä ja maakuntien elinkelpoisuutta lisäävä vaikutus.

Elinkeinopolitiikan tehostamiseksi, suomalaisten investointien tukemiseksi ja suomalaisen työllisyyden edistämiseksi Vasemmistoliitto haluaa

• EU:n edistävän kansainvälisesti sitovien kauppaa, investointeja ja työelämää koskevien reilujen pelisääntöjen luomista valtioille ja yrityksille
• Suomen ja EU:n torjuva harmaata taloutta sekä ehkäisevän verotuksella ja sosiaalisella polkumyynnillä tapahtuvaa kilpailua
• lisätä työllisyyden merkitystä elinkeinopolitiikassa ja parantaa yhteistyötä varsinkin työvoima- ja elinkeinopolitiikasta vastaavien viranomaisten kesken
• jatkavan panostusta monipuoliseen tutkimukseen ja tuotekehittelyyn sekä kohdentavan panostukset paremmin, ottaen huomioon myös palvelualat
• tukevan yrittäjyyttä ja uusia yrittäjiä muun muassa parantamalla alkavien yrittäjien ja ammatinharjoittajien sosiaalista turvaa
• säilyttävän valtion omistuksen keskeisillä aloilla ja tehostavan valtion omistajaohjausta valtion- ja valtion osakkuusyhtiöissä

Alueet, kunnat ja valtionhallinto

Kasvua ja aluetalouksien uudistumista tulee tukea alueiden kehittämisellä. Kehittämisen tulee tähdätä vahvempien aluekokonaisuuksien syntymiseen maaseudun elinkelpoisuuden ylläpitämiseksi . Kehityksen vauhdittamisen turvaamiseksi on panostettava vahvoihin kaupunkiseutuihin. Näin voidaan parhaiten turvata myös julkisen palvelurakenteen säilyminen ja kansalaisten tasavertainen mahdollisuus saada palveluja.

Kuntatasolla kuntarajat eivät saa olla järkevän palvelutuotannon esteenä. Palvelujen laatu ei myöskään saa jäädä yksittäisten kuntalaisten valitusten ja palautteen varaan, vaan laadukas palvelutuotanto on turvattava toteuttamalla kunta- ja palvelurakenteen muutoshanke.

Hyvinvointipalvelujen turvaaminen edellyttää rakenneuudistuksen lisäksi muutoksia palvelujärjestelmän rahoituksessa. Toimiva kuntarakenne parantaa edellytyksiä sellaiselle rahoitusmallille, joka on valtion ja kuntien välisen vastuunjaon kannalta nykyistä selkeämpi.

Kunta- ja palvelurakenteen muutos tulee vaikuttamaan erityisesti kunnallisen henkilöstön määrään, työn sisältöön, ammattitaitovaatimuksiin ja työpaikan sijaintiin. Henkilöstön pitää olla mukana uudistusten valmistelussa niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla.

Valtionhallinnossa meneillään olevissa organisaatiomuutoksissa ja kehittämistoimissa on huolehdittava myös henkilöstön eduista. Valtion tulee olla esimerkillinen työnantajapolitiikan noudattaja. Niin valtionhallinnon kuin muunkin julkisen hallinnon kehittämisessä tulee pidättäytyä tarkoitushakuisesta palvelutuotannon yksityistämisestä.

Alue- ja kuntakehityksen kehittämisessä sekä valtionhallinnon uudistamisessa on Vasemmistoliiton mielestä

• kehitettävä aluepolitiikkaa vahvoihin aluekokonaisuuksiin perustuen
• otettava kuntatason uudistuksissa päätavoitteeksi laadukkaiden palvelujen tuottaminen
• turvattava kuntauudistuksessa palvelujen tasapuolinen ja riittävä julkinen rahoitus
• turvattava tarvittaessa valtion tuella alueellisen joukkoliikenteen toimivuus
• jatkettava valtion virastojen ja laitosten alueellistamista
• kannustettava palkkaus- ja veropoliittisin toimin työntekijöitä hakeutumaan syrjäseutujen palvelu-, opetus- ja muihin tehtäviin
• turvattava henkilöstön asema ja vaikuttamismahdollisuudet alue-, kunta- ja valtionhallintoa koskevissa muutoksissa

Energiahuolto ja -omavaraisuus

Sähköenergia on keskeinen tuotannontekijä maamme raskaalle teollisuudelle. Suomalaiset ovat riippuvaisia energiasta myös siksi, että ilmastomme kylmä ja etäisyydet ovat maassamme pitkiä. Energian tuotannolla on kuitenkin haitallisia ilmasto- ja ympäristöpoliittisia vaikutuksia ja siksi energian kulutusta on vähennettävä ja tuotantoa ohjattava ympäristön kannalta vähemmän haitallisiin muotoihin.

Suomi ei saa rakentaa energiapolitiikkaansa tuontienergian varaan, vaan perusvoiman tuotantokapasiteettia tulee olla kotimaassa riittävästi. Energia-alan investointi-ilmapiiriä on parannettava ja kotimaisessa energian tuotannossa on panostettava päästöttömiin ja vähäpäästöisiin energiamuotoihin.

Tulevalla vaalikaudella ei pidä ryhtyä ydinvoiman lisärakentamiseen tai Vuotoksen altaan rakentamiseen, vaan energian kysynnän ja tarjonnan tasapainoa pitää tavoitella ennen muuta tehostetulla energian säästöllä. Kansalaisten turvallisen elämän kannalta välttämätöntä lämpö- ja muun energian tuotantoa on kehitettävä panostamalla paikallisiin, uusiutuvia energialähteitä käyttäviin tuotantolaitoksiin.

Sähkömarkkinoiden toimintaa on edelleen kehitettävä. On etsittävä yhteispohjoismaisia ratkaisuja sähköntarpeen tyydyttämiseksi. Sähkön toimitusten ja tuotannon perusrakenteen heikkoudet on poistettava.

Vasemmistoliitto haluaa lisäksi

• että Suomi panostaa voimakkaasti uusiin ja uusiutuviin energiamuotoihin
• että energiaa käyttävää teollisuutta kannustetaan ja ohjataan myös verotuksellisin keinoin energiaa säästäviin teknologisiin panostuksiin ja innovaatioihin
• että maamme vesivoimavaroja kehitetään panostamalla uuteen tehokkaampaan tekniikkaan luonnon ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla
• että suomalaisen tuotannon ja suomalaisten kuluttajien vastaisesti toimivat sähköalan markkinavoimat pannaan kuriin ja että Fortumin vesivoiman tuotanto otetaan takaisin valtiolle
• että Suomi etsii aktiivisesti yhteistä energiastrategiaa myös Venäjän kanssa

Ilmastomuutos pysäytettävä, luontoarvot säilytettävä

Vasemmistoliitto vaatii ilmastomuutoksen pysäyttämistä, luontoarvojen säilyttämistä ja ympäristönsuojelua keskeiselle sijalle kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Elinkelpoinen ympäristö ja luonnon monimuotoisuus on turvattava tuleville sukupolville. Tähän kuuluu ennen kaikkea radikaali päästöjen ja energian kulutuksen vähentäminen sekä kestävän käytön ja tuotannon käyttöönotto.

Ympäristöongelmien pääsyy on jatkuva energiaa ja luonnonvaroja kuluttava talouskasvu ja länsimaisen tavarakeskeisen elintavan laajeneminen globaaliksi. Öljyä, kaasua, puuta, vesivoimaa ja viljelykelpoista maata käytetään yhä enemmän. Kestämättömän kulutuksen vauhti vain kiihtyy, vaikka tiedossa ei ole mitään vaihtoehtoa sen päivän varalle, jolloin luonnonvarat ehtyvät.

Tulevaisuuden kannalta suurin uhka on kiihtyvä ilmastomuutos, joka johtuu pitkälti fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Erityisen suuren ongelman muodostavat liikenteen ja erityisesti lentoliikenteen jatkuvasti kasvavat päästöt.

Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat ovat myös sidoksissa globaaliin epäoikeudenmukaisuuteen. Ilmastomuutoksen myötä tulevat myrskyt, tulvat ja kuivuudet sekä niitä seuraavat nälänhädät ja taudit koettelevat ennen kaikkea maailman köyhimpiä. Myös kaikkein köyhimmille kuuluu ihmisarvoinen elämä. Se edellyttää taloudellista kasvua köyhimmissä maissa sekä resurssien uudelleenjakoa. Tulevan kasvun on oltava ekologisesti kestävää.

Ongelmien ratkaisemiseksi tarvitsemme kattavia kansainvälisiä sopimuksia, kuten YK:n ilmasto-, biodiversiteetti- ja aavikoitumissopimuksen. Euroopan unionin tavoite pitää planeetan keskilämpötilan nousu alle kahden asteen on tärkeä. Yhdysvallat ja suuret teollistuvat maat, kuten Kiina, Intia ja Brasilia, on saatava sitovien hiilidioksidipäästörajoitusten piiriin.

Vasemmistoliitto edellyttää Suomen yhdessä muiden Euroopan unionin maiden kanssa asettavan kestävän kehityksen etusijalle kaikessa toiminnassaan. EU:n kauppapolitiikassa, kehitysyhteistyössä ja muissa kansainvälisissä taloussuhteissa on johdonmukaisesti edellytettävä ympäristön ja luonnon kannalta kestäviä valintoja.

Päätöksenteossa on jo tänään otettava huomioon ilmastomuutoksen, ehtyvien luonnonvarojen ja luonnon monimuotoisuuden vaatimukset. Ongelmia synnyttävien tuotantorakenteiden ja kulutustapojen muuttaminen vaatii aikaa. Tulevaisuus alkaa tästä päivästä.

Vasemmistoliitto haluaa lisäksi, että Suomessa

• tavoitellaan matalaenergiayhteiskuntaa yhdyskuntarakenteen oikealla suunnittelulla ja niitä tukevilla rakennusmääräyksillä, ympäristöverotuksella ja siirtymällä vetytalouteen
• parannetaan joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen ja kevyen liikenteen mahdollisuuksia ja otetaan käyttöön toisen sukupolven biopolttoaineita, joiden tuotanto ei kuitenkaan saa vaarantaa luonnon monimuotoisuutta
• lisätään hajautettuja uusiutuvan energian ratkaisuja energiatehokkuutta kasvattamalla ja valjastamalla käyttöön bioenergiareservejä
• suojellaan tehokkaasti omaa luontoa ja vesistöjä, muun muassa vähennetään Itämeren rehevöitymistä ja parannetaan sen tilaa
• lisätään kansalaisille jaettavaa ympäristötietoutta ekologisesti kestävien valintojen tekemiseksi ja turhan kulutuksen vähentämiseksi

Solidaariseen maailmaan

Globaalien ympäristöongelmien lisäksi maailmassa on muitakin suuria yhteiskunnallisia epäkohtia. Joka päivä maailmalla kuolee tuhansia ihmisiä köyhyyden, kuivuuden, tautien, sotien ja konfliktien seurauksena. Hyvinvoivissa länsimaissa ongelmien aiheuttajia tuodaan harvemmin esiin. Ihmisiltä verhotaan mahdollisuus nähdä ongelmien syyt, saati puuttua niihin. Yhteinen vastuu rajoittuu usein vain sivusta seuraamiseen.

Köyhyys, sodat, ihmisoikeuksien polkeminen ovat kaikki seurausta jonkun tekemistä päätöksistä eli poliittisesta ja taloudellisesta toiminnasta. Maailmanmitassa tällaisia toimijoita ovat muun muassa kansainväliset rahoituslaitokset (Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto), monikansalliset suuryritykset ja suurvallat ja valtioiden yhteenliittymät. Näihin päätöksiin ja näiden instituutioiden toimintaan vaikuttamalla voidaan maailman menoa muuttaa.

Maailmanpolitiikan ristiriidoissa Suomen tulee selkeästi asettua rauhan puolelle. Kriisinhallinnassa Suomen ja Euroopan unionin kriisinhallintakykyä tulee kehittää panostaen erityisesti siviilikriisinhallintaan. Sotilaallisessa kriisinhallinnassa EU:n tulee toimia YK:n tukena ja sen peruskirjaa noudattaen.

Vasemmistoliitto ei kannata Suomen jäsenyyttä sotilasliitto Natossa. Maamme turvallisuuteen ei kohdistu mitään sellaisia uhkia, joihin voisimme varautua Nato-jäsenyydellä.

Vasemmistoliiton mielestä Suomen on vaikutettava niin,

• että YK:n asema maailman turvallisuutta ja tulevaisuutta koskevassa politiikassa vahvistuu
• että sotien ja aseellisten uhkausten maailmasta edetään aseiden riisunnan maailmaan
• että maailman kauppa- ja talousjärjestelmän perustaksi luodaan ihmisten oikeuksia suojaavat pelisäännöt
• että suuryritysten toimintaa rajataan kansainvälisin säädöksin, joilla suojataan ympäristöä ja turvataan työntekijöiden perusoikeudet kaikkialla maailmassa
• että köyhempien maiden mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen työnjakoon lisätään
• että kehityspolitiikan johdonmukaisuutta edistetään ja Suomi nostaa kehitysyhteistyövaransa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta tulevalla vaalikaudella

Sosiaalinen Eurooppa todeksi

Markkinavoimien ehdoilla toteutuva globalisaatio vaikuttaa vahvasti Suomen ja Euroopan unionin kehitykseen. Oikeiston johtamana EU on keskittynyt avaamaan markkinoita, alentamaan veroja, vähentämään sääntelyä ja valtion tukitoimia sekä lisäämään työmarkkinajoustoja. Päätöksiä ja politiikan linjauksia on valmisteltu virkamiestyönä kansaa kuulematta. Tällä politiikalla EU ei ole saanut eikä ansainnut eurooppalaisten ihmisten luottamusta.

Ihmisten sosiaalisen perusturvan ja työelämän oikeudet on Euroopan unionissa kuitenkin toteutettu muita maailman talousyhteisöjä tai suurvaltoja paremmin. Työelämän kysymyksissä EU tarjoaa työmarkkinaosapuolille mahdollisuuden vaikuttaa kehitykseen. Näitä unionin puolia on kyettävä vahvistamaan.

Euroopan unionin kehittämiseksi Vasemmistoliitto haluaa

• että sosiaalisen syrjäytymisen estäminen ja sosiaalisen Euroopan rakentaminen nostetaan EU:n työjärjestyksessä samaan asemaan kuin alkuperäisessä Lissabonin strategiassa
• että Euroopan parlamentin valtaa suhteessa muihin toimielimiin lisätään
• että EU:n taloudellisen kehittämisen painopisteiksi otetaan innovaatiot, korkea osaaminen ja ammattitaito, elinikäinen oppiminen ja tasavertaiset koulutusmahdollisuudet
• että EU:n kilpailustrategian perustaksi luodaan sosiaali- ja työmarkkinapoliittiset vähimmäisnormit ja niitä tukeva Euroopan laajuinen turvaverkko
• että EU:n työmarkkinaosapuolten vaikuttamista työelämän kysymyksissä vahvistetaan
• että EU on aloitteellinen ympäristönsuojelussa ja luonnon säilyttämisessä ja vaikuttaa vahvasti kaikkia sitovan globaalin ilmastosopimuksen aikaansaamiseen
• että EU asettuu maailmanpolitiikan ristiriidoissa selkeästi rauhan puolelle
• että EU:n kriisinhallinnassa panostetaan erityisesti siviilikriisinhallintaan ja että sotilaallisessa kriisinhallinnassa EU toimii YK:n tukena ja peruskirjaa noudattaen
• että EU panostaa kehitysyhteistyössä määrän ohella laatuun, tehostaa avun vaikutuksia ja huolehtii kehityspolitiikan johdonmukaisuuden toteutumisesta kaikessa toiminnassaan

Hyvinvointivaltio osallisuuden takeena

Globalisaation ja Euroopan unionin on pelätty vievän päätöksenteon pois Suomesta, ihmisten ulottuvilta. Alistuminen tähän johtaisi passivoitumiseen tai eristäytymiseen. Näin luovuttaisiin vaikuttamismahdollisuuksista ja annettaisiin valta globaaleille markkinavoimille, monikansallisille yrityksille tai Brysselin kabineteille.

Vasemmistoliitto haluaa ihmisten aktivoituvan, tietävän vastuunsa ja mahdollisuutensa ja myös käyttävän niitä. Esimerkiksi julkisuuslaki, kuntalaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki antavat paljon mahdollisuuksia mielipiteen ilmaisuun ja vaikuttamiseen. Vasemmistoliiton mielestä kansalaisille kuuluu oikeus lausua kansanäänestyksen muodossa mielipiteensä kansakunnan ja kunnan kannalta keskeisistä kysymyksistä. Päättäjien tulee myös kunnioittaa kansan tahtoa.

Demokratia vahvistuu, kun ihmiset toimivat aktiivisesti sen puolesta. Tällaista toimintaa on muun muassa ympäristöasioiden ajaminen, oikeudenmukaisemman globalisaation vaatiminen tai lähiökirjaston puolustaminen. Tällaista toimintaa on myös työttömien järjestötoiminta, perinteinen rauhantyö tai ihmisoikeusaktivismi.

Nuoret kiinnittyvät kansalaisuuteen erityisesti kouluttautumisen kautta. Nuoruusiän kouluttautumisen merkitys on muutoksessa, kun siirrytään elinikäiseen oppimiseen. Koulutuksen ja työnteon lomittuminen on tänä päivänä kaikenikäisille yhä yleisempää. Siksi pitää toteuttaa kaikkia koskeva asumis- ja opintotukiturva, joka takaa opiskeleville ikään, vammaisuuteen tai kieleen katsomatta edellytykset kokea itsensä itsenäisiksi kansalaisiksi.

Hyvinvointivaltion antamaa tukea aktiiviselle kansalaisuudelle tarvitaan myös ikääntyneiden kansalaisten kohdalla. Työkykyä ylläpitävien ja työelämässä pitempään pysymistä edistävien toimenpiteiden merkitys käy yhä tärkeämmäksi vanhenevan väestömme työvoiman tarjonnalle aiheuttamien paineiden vuoksi.

Yhteiskunnan on tehtävä perusoikeudet todeksi jokaisen kohdalla. Esimerkiksi vaikeavammaisille on taattava subjektiivinen oikeus avustajaan. Hoivan tarpeessa oleville tulee turvata riittävät sosiaaliset palvelut ja osallistumisen mahdollisuudet, ja heitä tukevien omaisten taloudellista ja sosiaalista asemaa pitää parantaa.

Aktiivisen kansalaisuuden rohkaisemiseksi Vasemmistoliitto haluaa

• yhteiskunnan turvaavan ihmisille mahdollisuuden mielipiteen vapaaseen ilmaisuun
• lisätä kansanäänestyksen käyttöä yhteiskunnan kannalta suurissa kysymyksissä, esimerkiksi päätettäessä EU:n perustuslaista tai Nato-jäsenyydestä
• että siviilipalvelus lyhennetään vastaamaan keskimääräistä asepalvelusaikaa ja että valtio huolehtii siviilipalveluksessa olevien majoitus-, ruokailu- ja terveydenhoidon kustannuksista
• että opiskelun maksuttomuus ja julkisen vallan päävastuu kouluopetuksessa säilytetään
• että elinikäisen oppimisen edistämiseksi luodaan asumis- ja opintotukipaketin käsittävä kouluttautumisturva, jolla edistetään kansalaisten ja yhteiskunnan sopeutumista muutokseen
• että ikääntyneiden ja vaikeasti vammaisten hoivan ja osallistumismahdollisuuksien turvaamiseksi on olemassa riittävästi verovaroin kustannettuja julkisia palveluita

Kulttuuri ja liikunta lisäävät elämän laatua

Kulttuurilla ja taiteella on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja demokratian toteutumiseen. Omaehtoinen, kriittinen ja kyseenalaistava taide tarvitsee rahaa haastaakseen valtaa pitävät. Taiteen on oltava vapaata poliittisista ja uskonnollisista rajoituksista ja sensuurista sekä taloudellisista tuotantovaatimuksista. Valtion on suhdanteista riippumatta varmistettava, että epäkaupallisuudelle ja kokeellisuudelle on tilaa kulttuuri- ja taidemaailmassa.

Kansanterveyden edistäminen ja liikunnan tukeminen on tärkeää sekä sairaanhoidon kustannuksia alentavana tekijänä että ennen muuta ihmisten elämän laadun ja aktiivisuuden lisääjänä. Liikunnan puute on maailman viidenneksi suurin kuolinsyy. Liikunnan lisääminen on tehokas keino painon hallintaan. Liikunnan merkitys on tärkeä suomalaisten kansantautien, masennuksen, diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien torjunnassa.

Kulttuuri - liikunta mukaan lukien - tulee ottaa huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tämä merkitsee kulttuuria tukevien ja tuottavien voimavarojen moninkertaistumista nykytilanteeseen verrattuna. Sijoittaminen kulttuuriin ja taiteeseen sekä myös liikuntapalveluihin on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ja sosiaalityötä. Taide, kulttuuri ja liikunta eivät saa olla vain rikkaiden etuoikeus, vaan kaikkien, niin lasten ja nuorten kuin vanhustenkin, tavoitettavissa on oltava laadukas julkinen kulttuuritarjonta ja taideopetus sekä liikunta- ja urheilumahdollisuudet.

Yleisradiolla on oltava mahdollisuus tuottaa ja levittää kulttuuriohjelmia ja laadukkaita elokuvia. Yleisradion ohjelmapolitiikan perusta on oltava korkealaatuinen ja monipuolinen ohjelmatarjonta, vastapainona kaupallisten kanavien yksipuoliselle tarjonnalle.

Kansalaisten elämänlaadun parantamiseksi Vasemmistoliitto haluaa

• vahvaa liikuntahallintoa ja liikunnan kansalaistoiminnan edellytysten parantamista
• että yhteiskunnan varoilla ylläpidetyissä liikuntatiloissa lapsiperheet ja eläkeläisetkin voivat harrastaa liikuntaa
• että koulujen liikunnan opetusta muutetaan terveysliikuntaan motivoivaksi ja että opetusohjelmissa lisätään kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen osuutta
• että kulttuurin taloudellisten voimavarojen parantamiseksi kulttuurille suunnatut lahjoitukset ja yksityinen sponsorointi vapautetaan verosta
• että apurahojen ja taiteilijaeläkkeiden määrää lisättään ja että tieteen ja taiteen apurahat kerryttävät eläkettä ja muuta sosiaaliturvaa
• että työpaikkojen kulttuuriharrastuksen kehittämiseksi toteutetaan kulttuurisetelihanke
• että taidelaitosten rahoitusta parannetaan niin, että ne voivat palkata taiteilijoita ja muuta henkilökuntaa pysyviin työsuhteisiin

Moninaisuutta kunnioitettava, syrjintä torjuttava

Harva ihminen muuttaa pois kotiseudultaan, ellei ole pakko. Kotoa muuttoon pakottavat köyhyys, ympäristökatastrofit, sodat ja konfliktit. Muuttamisen liike tapahtuu suurimmaksi osaksi kehitysmaasta toiseen, mutta myös maanosasta toiseen muutetaan. Laillisten maastamuuttomahdollisuuksien puuttuessa muuttamisen pakko aiheuttaa yksittäisille ihmisille usein suunnatonta inhimillistä kärsimystä ja luo myös mahdollisuuksia rikolliseen toimintaan, ihmiskauppaan ja -salakuljetukseen.

On tärkeätä turvata muuttajien oikeudet inhimillisellä tavalla kaikissa olosuhteissa. Suomen on EU:ssa edistettävä inhimillisempää ulkomaalaispolitiikkaa ja irrotettava maastamuuttokysymys vallitsevasta, turvallisuusuhkia korostavasta yhteydestä. Ihmisoikeudet eivät saa olla kansalaisuudesta kiinni.

Työntekoa ja osaamista korostavalle Suomelle on erityisen tärkeätä, että työelämässä tapahtuva syrjintä kitketään pois. Tätä koskevaa lainsäädäntöä, lainkäyttöä ja valvontaa tulee tehostaa. Myös työelämän ulkopuolella tapahtuva syrjintä on torjuttava nykyistä tehokkaammin. Maahanmuuttajien asemaa työmarkkinoilla on parannettava opastamalla heitä valvomaan oikeuksiaan. Yhteiskunnan ja työnantajien on yhdessä kannettava vastuu maahanmuuttajien kielitaidon ja ammatillisen pätevyyden lisäämisestä.

Maahanmuuttajat eivät ole ainoita, jotka Suomessa kohtaavat syrjintää. Myös muut etniset vähemmistöt kuten romanit sekä esimerkiksi vammaiset ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt kohtaavat jatkuvasti ennakkoluuloja, häirintää ja suoranaista syrjintää. Monien eri vähemmistöihin kuuluvien on vaikeaa saada apua kohtaamiinsa ongelmiin, sillä asianmukaiset viranomaiset kuten vähemmistövaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu ja työsuojelupiirit ovat ylityöllistettyjä voimavaroihinsa nähden.

Kaikkea julkista päätöksentekoa tulee arvioida eri vähemmistöjen näkökulmasta. Olemassa olevista käytännöistä, sopimuksista, lainsäädännöstä ja palveluista tulee purkaa syrjivät rakenteet, jotta kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus todella toteutuu. Kaiken julkisen tilan ja infrastruktuurin sekä laitteiden ja palveluiden tulee olla esteettömästi saavutettavissa.

Moninaisuutta arvostavan Suomen rakentamiseksi Vasemmistoliitto haluaa

• että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden suojaa Suomessa ja EU:ssa lisätään turvaamalla turvapaikkakäsittelyn yksilöllisyys, luopumalla pikakäännytyksistä ja lisäämällä käsittelyn oikeudellista valvontaa
• että maahanmuuttajia ja ulkomaalaisia työntekijöitä kohdellaan työelämässä yhdenvertaisesti huolehtien myös siitä, että Suomessa tehtävään työhön sovelletaan aina suomalaisia työehtoja
• että parannetaan kotouttamista ja edellytetään myös työnantajilta vastuuta maahanmuuttajien perehdyttämisessä ja koulutuksessa
• että moninaisuuskasvatusta yhteiskunnassa lisätään
• että perusopetuksessa lisätään voimavaroja maahanmuuttajien oman äidinkielenopetukseen kuten myös suomi tai ruotsi toisena kielenä tapahtuvaan opetukseen

Hyvä yhteiskunta on kaikille tasa-arvoinen

Sukupuolten tasa-arvoa on edistettävä kaikilla toiminta-alueilla. Naisvaltaisten alojen palkkoja on parannettava ja tasa-arvolain toteuttamista on tehostettava. Kuluvalla vaalikaudella alkaneen kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman palkkaus- ja työn vaativuuden arviointijärjestelmien kehittämistä on nopeutettava.

Lapsen saamiseen ja lasten hoitoon liittyvät tekijät ovat historiassa olleet naisten ja miesten palkkaeroja synnyttävä tekijä. Yhteiskunnan ja työnantajien tulee tukea lapsen vanhempien osallisuutta lapsen hoitoon perhemuodosta riippumatta ja tasoittaa tästä työuraan, ansioihin ja eläkkeeseen liittyviä vaikutuksia.

Työ- ja perhe-elämää on sovitettava yhteen entistä paremmin. Yhteiskunnan asenneilmapiiriä on muokattava suopeammaksi isyyttä kohtaan ja edistettävä miesten perhevapaiden käyttöä. Samaa sukupuolta olevien perheille on taattava samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillekin.

Kattavien ja toimivien etuisuuksien lisäksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa tarvitaan joustavia työaikajärjestelyjä sekä hyvinvointivaltion tuottamia palveluita.

Hyvinvointivaltio palveluineen on sukupuolten välisen tasa-arvon perusedellytys. Julkiset palvelut antavat naisille mahdollisuuden siirtyä kotona tehtävästä työstä palkkatyöhön ja toisaalta ne myös työllistävät naisia. Hyvinvointivaltion heikentäminen ja julkisten palvelujen purkaminen vähentää naisten valinnan vaihtoehtoja niin yksityis- kuin työelämässäkin.

Tasa-arvon edistämiseksi Vasemmistoliitto haluaa lisäksi

• että lisätään voimavaroja syrjinnän ehkäisyyn, tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain toteuttamiseen sekä sukupuolittuneen väkivallan torjuntaan ja parannetaan vastaavien viranomaisten yhteistyötä
• että tasa-arvolain toimivuus arvioidaan ja siihen tehdään tarpeelliset muutokset tasa-arvon toteuttamiseksi
• että yhteiskunnallisten päätösten valmistelussa otetaan huomioon suunniteltujen toimien sukupuolivaikutukset
• että uusi hallitus sitoutuu samapalkkaisuusohjelman toteuttamiseen ja rahoitukseen ja toimii työnantajana julkisella sektorilla ohjelman mukaisesti
• että työmarkkinoilla vähennetään sukupuolten mukaista jakautumista lisäämällä tietoa, oppilaanohjausta sekä yhteistyötä työpaikkojen ja koulujen välillä
• että miesten perhevapaiden käyttöä tulee lisätä vanhempainvapaata pidentävällä, kahdella isälle kiintiöidyllä lisäkuukaudella
• että vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset on jaettava kaikkien työnantajien kesken
• että työelämän tulee joustaa perhe-elämän hyväksi; tämän toteuttamiseksi on kehitettävä uusia joustavia työaikajärjestelyjä ja riittävästi yhteiskunnan ja työnantajien tarjoamia vaihtoehtoisia palveluja pienten lasten hoitamiseksi

22.11.2006