Parempi Eurooppa on mahdollinen

Vasemmistoliiton ohjelma Euroopan unionin kehittämiselle.
Hyväksytty puoluevaltuuston kokouksessa 29.3.2009

Vasemmistolaisuus on kansainvälisyyttä. Vasemmistolaisuus ei ole maan rajojen sisälle käpertyvää nationalismia tai silmien sulkemista maailman vääryyksiltä.

Suomen vasemmisto tarvitsee vahvoja yhteyksiä Eurooppaan ja muuhun maailmaan. Niiden kautta voimme avartaa näkemystämme ja kehittää uusia toimintatapoja kotimaiseen politiikkaan. Toimimalla kansainvälisesti voimme parhaiten puolustaa suomalaisia työpaikkoja ja suomalaisten työntekijöiden etua.

Vasemmistoliittolaiset suhtautuvat kriittisesti Euroopan unioniin. Unionin politiikkaa on ohjannut suurten yritysten ja suuren rahan etu; kapitalistinen politiikka, joka on nyt ajanut karille niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin.

Euroopan unionille ei ole ollut ensisijaista tavallisten ihmisten ja perheiden hyvinvointi. EU ei ole riittävästi puolustanut työntekijöiden oikeuksia. Kun vastakkain ovat olleet työntekijät ja yritykset, ovat työntekijät jääneet aina toiseksi.

Me haluamme toisenlaista, parempaa Eurooppaa. Me haluamme, että Euroopan unioni ei aseta ylärajaa ihmisten tai luonnon hyvinvoinnin parantamiselle. Mutta me haluamme, että EU määrää Euroopan laajuisia minimitasoja verotukselle, palkoille ja työehdoille sekä ympäristön suojelulle.

Vasemmistoliitto ei ole näiden tavoitteidensa kanssa yksin. Euroopan yhtynyt vasemmisto ja Pohjolan punavihreä vasemmisto seisovat kanssamme samassa rintamassa. Me kuljemme eteenpäin yhteisin tavoittein paremman Euroopan puolesta.

Euroopan unionin talous on oikeistolaisen talouspolitiikan myötä vajonnut vaikeaan lamaan. Samaan aikaan ilmaston nopea lämpeneminen asettaa koko ihmiskunnan tulevaisuuden vaakalaudalle.

Maailman talouden rakenteissa on toteutettava perusteellinen muutos. Euroopan unioni voi olla merkittävä moottori tuon muutoksen käynnistämisessä. Euroopan unionin parlamentin vaalit kesäkuussa 2009 voivat avata Euroopan kehitykselle uusia, parempia näköaloja. Vasemmiston voitto vaaleissa varmistaa tavoitteemme toteutumisen.

Vasemmistoliiton vaihtoehto Euroopalle on ihmiset ja ympäristön tasapainoisesti huomioon ottava, punavihreään arvomaailmaan perustuva muutos. Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa nostetaan esille muutoksen tarpeet EU:n keskeisillä tehtäväkentillä: työn ja toimeentulon, luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin, ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden sekä turvallisuuden ja demokratian alueilla. Parempi Eurooppa on mahdollinen.

Työn ja toimeentulon Eurooppa

Mielekäs työ ja riittävä toimeentulo kuuluvat hyvään elämään. Tämän turvaaminen kaikille edellyttää syvällisiä muutoksia talouden rakenteissa, oikeudenmukaisempaa tulonjakoa, naisten ja miesten välisen palkkaeron poistamista sekä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä omaan työhönsä.

Vasemmistoliitto vaatii perustavaa laatua olevaa remonttia kansainvälisen talouden arkkitehtuuriin. On purettava rakenteet, jotka antavat muutamille mahdollisuuden rikastua muiden kustannuksella. On toteutettava tehokas ylikansallinen rahoitusvalvonta ja karsittava verotuksen avulla tai muin keinoin pääomilla tapahtuva keinottelu ja suuromaisuuksien kasaantuminen.

Vasemmistoliiton vaihtoehto on demokratiaan ja tasa-arvoon perustuva säännelty markkinatalous. Uutta taloutta on kehitettävä osana talouden taantuman hoitoon suunnattua elvytyspolitiikkaa.

Vasemmistoliitto edellyttää, että talouskriisin laskua ei sälytetä pieni- ja keskituloisten ihmisten tai työpaikkansa menettäneiden maksettavaksi. Rahamarkkinakeinottelulla suuria omaisuuksia hankkineet on pantava taloudelliseen vastuuseen. Vasemmistoliitto vaatii EU:n toimivan sukupuolten välisten palkkaerojen pienentämiseksi.

Talouskriisi on osoittanut, ettei nykyinen, täysin vapaisiin rahoitusmarkkinoihin sekä pääomaliikkeillä tapahtuvan keinottelun ja veron kierron salliva järjestelmä toimi. Pelisääntöjä on tiukennettava ja on kehitettävä uusia välineitä, jotka jo olemassa olollaan estävät kriisien syntymistä ja joita voidaan tietoisesti käyttää ongelmien ehkäisemiseen.

EU:n on kiellettävä alueellaan olevat veroparatiisit. Taloudellista rikollisuutta ja veropakoilua ei saa suojata pankkisalaisuuksin. EU:n on toimittava myös sen alueen ulkopuolella olevien veroparatiisien kieltämiseksi.

EU:n on vaikutettava globaalin keinottelun vähentämiseksi. Ylikansallisille pääomaliikkeille on asetettava pelisäännöt ja vaikutusta on tehostettava Tobinin verolla, pörssiverolla tai vastaavalla. Unionissa on tähdättävä jäsenmaita sitovien minimiverotasojen aikaansaamiseen haitallisen verokilpailun ja verotuksen alennusmyynnin estämiseksi.

Elvytyksen avulla on vahvistettava julkisen talouden rakenteita ja lisättävä yhteiskunnan tarjoamia hyvinvointipalveluita. On panostettava pienituloisten ostovoimaa tukevaan sosiaaliseen elvytykseen. Investoinneissa on etusija annettava ympäristön ja ilmaston tilaa parantaville hankkeille. Nämä avaavat EU:n jäsenmaille merkittäviä mahdollisuuksia synnyttää työpaikkoja, jotka perustuvat uuteen teknologiaan ja innovaatioihin.

Suuri osa unionin lainsäädännöstä toteutetaan alueilla ja kunnissa. Siksi niillä on oltava riittävä mahdollisuus vaikuttaa niitä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Euroopan unionin aluepolitiikan tavoitteiden ja välineiden, kuten rakennerahastojen ja Euroopan investointipankin rahoituksen on palveltava ihmisten ja ympäristön hyväksi tapahtuvaa elvytystä.

Laman voittamiseksi on nopeuttava yleiseurooppalaisia liikenneinvestointeja sekä energia- ja tietoliikenneinfrastruktuurin rakentamista. Euroopan laajuista tutkimuksen ja tuotekehittelyn yhteistyötä on lisättävä.

On rakennettava Eurooppa, jossa oikeus mielekkääseen työhön ja koulutukseen on perusoikeus. Jokaiselle on kaikissa elämän vaiheissa tarjottava aitoja vaihtoehtoja sovittaa työ, perhe-elämä, opiskelu ja vapaa-aika paremmin yhteen. Vanhempainvapaajärjestelmiä on kehitettävä niin, että myös isät käyttävät niitä.

Vasemmistoliiton tavoitteena on parantaa perheiden tukea ja kehittää turvaa työttömyyden varalle. Perheiden monimuotoisuus on otettava huomioon. Jokaiselle on tarjottava mahdollisuus itsensä kehittämiseen kautta koko eliniän. On toteutettava työssä jaksamista edistäviä uudistuksia.

Euroopan unionin sosiaali- ja työmarkkinapoliittista perustaa on rakennettava auttamaan ihmisiä selviytymään paremmin arjen ongelmista. Tavoitteena on oltava sosiaalinen Eurooppa, jossa kaikille taataan oikeus elintärkeään hoivaan ja huolenpitoon.

Kaikissa jäsenmaissa on toteutettava yhteiskunnan vastuulla olevien laadukkaiden hyvinvointi- ja hoivapalvelujen saatavuus. Julkiselle sektorille on turvattava mahdollisuus näiden palvelujen tarjoamiseen myös talouskriisin oloissa.

Työntekijöiden perusoikeuksia on vahvistettava. Työnantajien on joustettava työntekijöiden hyväksi. EU:n on oltava edelläkävijä työntekijöiden yli rajojen ulottuvien työtaisteluoikeuksien kehittäjänä. Unionin jäsenmailla on oltava oikeus kehittää julkisia hyvinvointipalveluja ihmisten parhaaksi ilman kilpailun vapauden sanelemia yksityistämispakotteita.

Työntekijöiden irtisanomissuojaa on parannettava koko unionin alueella. Työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua suurten yritysten hallintoon ja päätöksentekoon on vahvistettava. EU:ssa on tunnustettava ammattiyhdistysten oikeus puolustaa jäsentensä etuja unionin laajuisesti myös työtaisteluin ja järjestöllisin toimin.

Yli rajojen liikkuvan työvoiman turvaksi on säädettävä lait, jotka estävät työntekijöiden oikeuksien polkemisen kilpailun vapauteen vedoten. Vasemmistoliitto edellyttää, että ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden käyttäminen tulomaan sopimusturvan ja palkkatason heikentämiseen estetään. Sopimusten valvonnan tehostamiseksi ammattiliitoille on annettava kanneoikeus ja työsuojeluviranomaisten määrää ja valtuuksia on lisättävä.

Talousrikollisuus ja harmaa talous on kitkettävä unionin alueelta kaikkien jäsenmaiden määrätietoisin ja johdonmukaisin toimin.

Luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin Eurooppa

Ihmisen hyvinvointi ei perustu yhä kiihtyvään tavarankulutuksen. Ilmastomuutos on selvästi osoittanut, että luonto asettaa tälle kehitykselle omat rajoituksensa. Hyvinvoinnin lisäämisen tavoitteeksi on asetettava ihmisen ja yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin kasvu ja sivistys, jossa ajankäyttö, ihmissuhteet ja vastuu muista ihmisistä ovat keskeisen tärkeällä sijalla.

Ympäristön pilaantumisen ja ilmaston muutoksen tuottamat ongelmat ovat globaaleja. Niihin vastaaminen edellyttää kaikkien maiden sitoutunutta osallistumista. Euroopan unionin ympäristö- ja ilmastopolitiikan tavoitteet ovat jo nyt tiukempia kuin muualla. Euroopan unionin on oltava edelläkävijä, jotta maailman kehitys saadaan käännetyksi ekologisesti kestävälle uralle.

Nyt on oikea aika pyrkiä muuttamaan EU- ja muiden teollistuneiden maiden luonnonvaroja tuhlaavia tuotantorakenteita ja -prosesseja luonnon monimuotoisuutta säilyttäväksi.

Vasemmistoliitto vaatii, että Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden elvytysohjelmissa nostetaan etusijalle investoinnit luonnonvaroja ja energiaa säästävään, puhtaaseen teknologiaan sekä rakentamiseen ja infrastruktuuriin.

Talouskriisissä ja sen jälkihoidossa on painotettava sosiaalisia investointeja ja kestävää kulutusta. Laman aikana ja myös sen jälkeen on rakennettava julkisia hyvinvointipalveluja ja parempaa perusturvaa. Näin lisätään myös sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Finanssikriisin seuraukset ja ilmaston muutoksen torjunnan kustannukset kohdistuvat raskaimmin köyhempiin maihin ja ihmisiin. Ongelmiin puututtaessa on kiinnitettävä huomiota sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja toimenpiteiden sukupuolivaikutuksiin.

Unionin on otettava yhä enemmän vastuuta maailman köyhyyden ja kehityksen ongelmien ratkaisemisesta. Talouskriisi kohdistuu pahiten kaikkein köyhimpiin maihin ja ihmisiin. Euroopan unionin on pidettävä kiinni tekemistään sitoumuksista köyhyyden vähentämiseksi. YK:n hyväksymistä vuosituhattavoitteista ei saa tinkiä.

EU:n on toteutettava antamansa lupaukset kehitysavun lisäämisestä. EU:n kehityspolitiikan johdonmukaisuutta on tehostettava. EU:n on lopetettava vientituilla tapahtuva kehittyvien maiden kansallisen maataloustuotannon raunioittaminen. EU:n velka-armahduksia talouskriisistä kärsiville kehittyville maille on lisättävä.

EU on uskottava ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa vain, jos kaikki jäsenmaat noudattavat tehtyjä päätöksiä. EU:n tavoitteena on päästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla ja jos muu maailma on mukana, niin 30 prosentilla.

Vasemmistoliiton mielestä EU:n on laadittava ilmastostrategia, jolla kasvihuonekaasuja ja hiilidioksidipäästöjä vähennetään vähintään 35-40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. EU:ssa on sitouduttava päästöjä vähentävän ilmastolain tavoitteisiin, jonka Iso-Britannia on jo ottanut käyttöön. Erityisen tärkeää on parantaa koko talouden - myös kotitalouksien - energiankäytön tehokkuutta ja säästöä.

Suurin vastuu päästöjen vähentämisessä on teollisuudella ja liikenteellä. Jäsenmaiden on suosittava raide- ja muuta joukkoliikennettä yksityisautoilun vähentämiseksi.

EU:n päästökauppamekanismin puutteet - muun muassa alttius hiilivuotoon - on korjattava, jotta päästöjen vähentymistä todella tapahtuisi. EU:n on oltava aloitteellinen päästökauppajärjestelmän kehittämiseksi maailmanlaajuiseksi. Ellei muita maita saada mukaan mekanismin toteuttamiseen, on EU:ssa otettava käyttöön esimerkiksi hiilivero unionin ulkopuolisille tuotteille.

Uusiutuviin luonnonvaroihin, erityisesti metsiin kohdistuu jatkuvia käyttöpaineita. Euroopan unionin yhteistyöllä on estettävä metsäluonnon monimuotoisuuden vähentyminen ja eliölajien elintilan kaventuminen.

Itämeren suojelu on nostettava nykyistä huomattavasti tärkeämmälle sijalle EU:n ympäristöpolitiikassa.

Vasemmistoliiton mielestä EU:n on toimittava niin, että kaikki Itämeren rantavaltiot sitoutuvat vähentämään maatalouden, laivaliikenteen ja yhdyskuntien päästöjä. Vain siten voidaan parantaa Itämeren veden laatua.

Euroopan unionin on varmistettava, että Suomessa ja Euroopassa saadaan syödä puhdasta, ekologisesti tuotettua lähiruokaa. Ruokaturvaan liittyy eläinten suojelu ja eläinten oikeuksien puolustaminen. Teuraseläinten tehotuotanto tuottaa koko ajan uusia ongelmia, sääntelystä huolimatta. Eläinten suojelussa on otettava huomioon kunkin jäsenmaan kansalliset erityispiirteet lajien säilymistä ja monimuotoisuutta kunnioittavalla tavalla.

Kilpailulainsäädäntö ei saa vaarantaa unionin alueen ruokaturvaa. EU:n maataloustukipolitiikalla ei saa rajoittaa luomutuotannon kansallista kehittämistä. Jäsenmailla on oltava oikeus elintarvikeomavaraisuuteen. Maatalouden tehotuotantoa suosivat vientituet on poistettava.

Tuotantoeläinten suojaa EU:ssa on parannettava. Muun muassa teuraseläinten pitkät kuljetukset on kiellettävä ja eläimille on taattava mahdollisimman lajityypillinen elämä ja kuolema.

Euroopan unionin on edistettävä kuluttajan suojaa nykyistä laajemmin. On tärkeää asettaa rajoja ylikansallisille ja monopoliasemassa olevien yritysten voitonsaalistukselle. Yritysten ja talouselämän on toimittava vastuullisesti talouden, ympäristön ja työntekijöiden suhteen.

Ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden Eurooppa

Vasemmistoliitto haluaa rakentaa paremman, ihmisarvolle ja demokratialle perustuvan maailman ja Euroopan. EU:n tulee edistää ihmisten hyvinvointia ja kunnioittaa ihmisarvoa kaikessa toiminnassaan. EU:n tulee kaikessa toiminnassaan edistää syntyvaiheensa peruspäämäärää, rauhan puolustamista Euroopassa ja koko maailmassa.

On torjuttava kaikkinainen uskonnon, sukupuolen, sukupuolisen ja seksuaalisen suuntautumisen, etnisen alkuperän, vammaisuuden tai iän takia tapahtuva syrjintä. On tehokkaasti puututtava lähisuhde- ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan.

Jäsenmaiden on sitouduttava kaikin keinoin estämään ihmiskauppa ja auttamaan sen uhreja.

Euroopan unionista on tehtävä entistä avoimempi ulkopuolisille. Unioni ei saa käpertyä suppeaksi, omien kansalaisten etuja ajavaksi blokiksi. suomen ja muiden unionin jäsenmaiden on autettava apua tarvitsevia pakolaisia. Unionikansalaisten oikeuksien ohella EU:n on parannettava ulkopuolisista maista unionin alueelle tulleiden oikeuksia ja asemaa riippumatta siitä, mikä on maahanmuuton syy. Unionin on edistettävä kulttuurien, uskontojen ja kansallisuuksien tasa-arvoa.

Maahanmuuttajille on turvattava samat ihmisoikeudet ja työelämän oikeudet kuin muuttomaan kansalaisille. Vierastyövoimalla ja lähetetyillä työntekijöillä tulee olla samat työehdot kun paikallisillakin. Näin voidaan estää kaksien työmarkkinoiden muodostuminen ja EU-maiden työehtojen polkeminen.

Kansalaisten ja perheiden liikkumista EU:n alueella helpottavaa turvajärjestelmää on edelleen kehitettävä. Myös EU:n ulkopuolisista maista unionin alueelle siirtyneiden ihmisten on päästävä nopeasti yhteiskunnan sosiaalisen turvaverkon piiriin. EU:n on tarjottava lisää laillisia maahanmuuttoreittejä.

Tasa-arvoa voidaan edistää parhaiten takaamalla kaikille riittävä opetus ja koulutus sekä turvaamalla tieteen ja taiteen harjoittamisen vapaus. Näin edistetään luovuutta ja toteutetaan tasa-arvoa eri ihmisten ja sukupuolten välillä.

Euroopan unionissa on turvattava laadukas perusopetus kaikille alle 18-vuotiaille. Elinikäistä oppimista on vahvistettava ammatillisella koulutuksella ja korkeakoulutuksella. EU:n on edistettävä tieteen vapautta ja itsenäisyyttä rahan vallasta.

Taiteen ja tieteen harjoittajien mahdollisuuksia tulee tukea taloudellisesti eikä lainsäädännön tule kohdella heitä yrittäjinä esimerkiksi arvonlisäverotuksessa.

Turvallisuuden, tasa-arvon ja demokratian Eurooppa

Parasta turvallisuuspolitiikkaa on sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen. Unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan on pohjattava YK:n toimintaperiaatteisiin. EU:n voima on siinä, että se ei ole sotilasliitto vaan yhteistyö perustuu kaikkien osapuolten hyötyyn. Siviilikriisinhallinta on ensisijasta EU:n konfliktien ja kriisien hallinnassa.

Vasemmistoliitto ei kannata yhteisten sotilaallisten rakenteiden muodostamista Euroopan unionille. Vasemmistoliitto haluaa antaa lisäresursseja EU:n siviilikriisinhallinnalle ja että sitä kehitetään itsenäisesti, eikä sotilaallisen toiminnan tukena. Nato-kytkennän vaikutusta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on vähennettävä ja unionin on kunnioitettava liittoutumattomien jäsenmaiden puolueettomuuspolitiikkaa.

Venäjällä on Euroopan unionille ja Suomelle erityinen turvallisuuspoliittinen ja taloudellinen merkitys. Suomen on aktiivisesti vaikutettava Venäjä-suhteiden myönteiseen kehittymiseen sekä huolehdittava siitä, että EU ja muut jäsenmaat ymmärtävät Suomen erityisaseman Venäjän naapurimaana.

Suomen on jatkettava Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuuden esillä pitämistä ja kiinnitettävä tässä yhteydessä erityistä huomiota arktisten alueiden ja Itämeren ympäristön suojelullisiin tarpeisiin.

Euroopan parlamentin rooli päätöksenteossa on vahvistunut EU:n perussopimuksia uudistettaessa. Parlamentissa päätöksenteko tapahtuu poliittisten ryhmien kantojen pohjalta, tarvittaessa yhteispäätösmenettelyllä yhteisesti ministerineuvoston ja komission kanssa. Siksi on tärkeää, että jäsenmaiden kansalliset parlamentit valvovat läheisyysperiaatteen mukaisesti EU:n lainsäädäntöä vaikuttamalla oman maansa hallituksen kannanottoihin.

Vasemmistoliitto ei salli kaiken kansallisen päätäntävallan siirtämistä Brysseliin. Euroopan unionia on kehitettävä itsenäisten valtioiden liittona.

EU:n päätöksenteon valmistelun suuri ongelma on ollut avoimuuden puute. Myös päätöksenteon demokraattisuutta on lisättävä. Kansalaisilla on oltava aito mahdollisuus arvioida päätöksiä ja niiden merkitystä omaan arkeensa.

Vasemmistoliiton mielestä EU-kansalaisten poliittisia vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä esimerkiksi kansanäänestysten käyttöön ottamisella silloin, kun on kyse perustavanlaatuisten muutosten tai uudistusten tekemisestä.

Politiikan monipuolistamiseksi ja tasa-arvotavoitteiden saavuttamiseksi on naisten ja nuorten osuutta EU:n päätöksentekijöinä lisättävä. Jäsenmaiden on ehdotettava EU:n korkeisiin virkoihin sekä naista että miestä.

29.3.2009