Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/VIHR/1210

Vihreä liitto

Kohti eettistä eläinten pitoa


  • Puolue: Vihreä liitto
  • Otsikko: Kohti eettistä eläinten pitoa
  • Vuosi: 1998
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Kohti eettistä eläinten pitoa

Vihreä liiton valtuuskunta, Vantaa 11.1.1998
Linjapaperi eettisestä eläinten pidosta

Vihreä liitto r.p. on 11.1.1998 hyväksymässään linjapaperissa käsitellyt niitä vaatimuksia, joita se asettaa ihmisen hoidossa olevien eläinten pidolle.

Vihreät vaativat eettisten näkökohtien huomioon ottamista eläintaloudessa. Ihmisen on kohdeltava tuotantoeläimiä ja muita hoidossaan olevia eläimiä vastuullisesti. Vihreiden tavoitteena on eläinten hyvinvointi niin yksilö- kuin lajitasollakin. Tarpeeton kivun tuottaminen on kiellettävä ja suotava eläimille mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen.

Nykykäytännössä eläimet on asetettu välineen asemaan, eikä nykyinen eläinsuojelulakikaan ota eläinten hyvinvointia riittävästi huomioon. Perusoikeusuudistuksessa vastuu luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä asetettiin jokaiselle. Tämän vastuun kantaminen edellyttää eettisille näkökohdille rakentuvaa muutosta nykyisenkaltaiseen eläintalouteen.

Keskeisimpiä ongelma-alueita eläinten kohtelussa ovat:

  • elintarvikkeiden tai nahan ja turkisten tuottamiseen pidettävien eläinten elinolosuhteet,
  • kaikki eläinkuljetukset ja eläinten kohtelu teurastamoilla,
  • korkeaan tuotokseen tähtäävä eläinjalostus ja lääkkeiden ja lääkkeenomaisten valmisteiden käyttö, jotka aiheuttavat kivuliaita rasitusvammoja ja -sairauksia,
  • eläinkokeet ja koe-eläinten elinolosuhteet,
  • geenitekniikan käyttö kotieläintuotannossa ja eläinkokeissa.

Kunkin eläinlajin lajityypillisen käyttäytymisen edellytykset on perusteellisesti tieteellisesti tutkittava ja erikseen määriteltävä. Ennen kuin eläimiä aletaan pitää olosuhteissa, joiden voidaan arvella heikentävän eläinten hyvinvointia, on osoitettava, että näin ei ole.

Teollismaisesta kotieläintaloudesta on luovuttava. Esimerkiksi häkkikanaloista on siirryttävä lattiakanalajärjestelmiin mahdollisimman pian, vaikka häkkikielto ei astuisikaan voimaan EU:n alueella. Nautojen pidossa on pääsääntöisesti siirryttävä pihattoratkaisuihin 10 vuoden kuluessa. Kääntymisen estävät emakkohäkit on kiellettävä viiden vuoden siirtymäajalla. Lypsylehmillä ja hiehoilla tulee olla mahdollisuus päästä kesäaikana laitumelle viimeistään vuoden 2000 alusta. Eläinten liikunnan ja virikkeiden tarpeen on oltava keskeinen periaate niin perinteisessä maataloudessa harjoitetussa eläintaloudessa kuin turkistuotannossa, kalanviljelyssä ja harrastustarkoituksessa tapahtuvassa eläinten pidossa.

Etiikkatuki vauhdittamaan muutosta

Eettinen kotieläintalous edellyttää usein pitkäaikaisia investointeja ja kustannuksia. Jatkuvasti alenevat tuottajahinnat kuitenkin ohjaavat vain tehostamaan tuotantoa - usein yhä epäeettisemmäksi. Suomen tulisikin vaatia EU:n ympäristötukijärjestelmän kaltaisen etiikkatukijärjestelmän käyttöönottoa. Samaan tapaan kuin viljelijä saa korvausta (lakisääteisen vähimmäistason ylittävistä) ympäristötukiohjelman mukaisista toimista, voitaisiin etiikkatuella kannustaa eettiseen kotieläintalouteen. Näin esim. lattiakananmunista voitaisiin maksaa korkeampi hinta kuin häkkikananmunista. Etiikkatuki ei kuitenkaan saisi olla esteenä yhä tiukemmalle eläinsuojelulainsäädännölle, vaan etiikkatuki tekisi mahdolliseksi siirtymisen eettiseen kotieläintalouteen nopeammin kuin mitä lain siirtymäajat edellyttäisivät.

Luonnonmukainen kotieläinhoito on eettistä kotieläintaloutta

Luonnonmukainen kotieläintalous on saatava luomutuotannon sisällä erityiseksi painopistealueeksi. Osana ympäristötukea on otettava käyttöön luonnonmukaisen kotieläintalouden kannustusjärjestelmä. Toistaiseksi tukea maksetaan vain peltohehtaareiden mukaan.

Kuluttajat päättävät valinnoillaan eläinsuojelun tasosta

Samoin kuin luomutuotannon kehittämisen edellytyksenä on ollut tuotteiden suuri kysyntä, voivat kuluttajat valinnoillaan päättää eläinsuojelun kehittämisestä. Esimerkiksi lattia- ja avokanaloissa tuotettuja kananmunia tuotetaan kuluttajien vaatimuksesta yhä enemmän. Kotieläintuotteisiin on merkittävä selvästi, minkälaisissa eläintenpito-olosuhteissa ne on tuotettu ja tuotteista on tiedotettava enemmän. Eettisesti tuotettujen kotieläin tuotteiden menekinedistämiseen on saatava yhteiskunnan tukea.

Turkistarhaus pilaa suomalaisen maatalouden maineen

Turkistuotanto pyritään Suomessa sisällyttämään perinteiseen maatalouteen. Esimerkiksi MTK:n kouluille tekemässä oppaassa turkiseläin on muiden kotieläinten rinnalla. Suomen maataloudella on mahdollisuus profiloitua EU:n ja maailman markkinoilla korkean eettisyyden ja hyvän eläinten pidon maana. Turkistarhauksen tukeminen ja markkinoiminen vaarantaa kuitenkin tämän mahdollisuuden, sillä Euroopassa turkistarhaus on varsin yleisesti tuomittu.

Nykymuotoisella turkistuotannolla ei ole eläinystävällisiä vaihtoehtoja eikä sitä ole syytä tukea. Turkistarhauksesta tulee luopua siirtymäajalla. Kuitenkin niin kauan kuin turkistarhausta harjoitetaan maassamme, tulee suomalaisten olla kehittämässä eettisesti mahdollisimman kestävää turkistuotantoa. Esimerkiksi kokeellinen tieto erilaisten makuuhyllyjen ja ympärivuotisten pesäkoppien merkityksestä tarhaketuille on sovellettava välittömästi käyttöön kaikilla turkistarhoilla. Euroopan neuvoston valmisteilla olevat uudet häkkinormit ovat myös askel - vaikkakin lyhyt -oikeaan suuntaan. Myös turkistarhauksessa tulisi kantavana periaatteena olla eläinten mahdollisuus tärkeimpien lajityypillisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen. Turkistarhauksessa käytettävien eläinten pitomuotojen on siis radikaalisti muututtava.

Suomen on ajettava eläinten hyvinvointia EU-tasolla

Suomen tulee sitoutua siihen, että se edistää aktiivisesti eläinten hyvinvoinnin turvaavia säädöksiä ja toimenpiteitä koko EU-tasolla. Tämä on tärkeää myös suomalaisen tuottajan mahdollisuuksien turvaamiseksi: vaikka eettinen eläintalous todennäköisimmin antaa uudenlaisia tuotanto- ja markkinointimahdollisuuksia suomalaiselle tuottajalle (suomalainen maatalous ei voi kilpailla EU:ssa määrällä, vaan vain laadulla), ei ole hyväksyttävää, että suomalainen tuottaja on taloudellisesti lähtökohdiltaan epäedullisemmassa asemassa kuin tuottajat esim. Etelä-Euroopassa.

EU:ssa ei ole yhtenäistä kaikkia eläimiä koskevaa yleistä eläinsuojelulainsäädäntöä, sillä EU:n perustamisasiakirjassa (ns. Rooman sopimuksessa) eläinten hyvinvointi otetaan huomioon vain lisäpöytäkirjassa, ei itse sopimuksessa. Tästä syystä ei ole ollut mahdollista laatia säädöksiä, joiden primaari tarkoitus olisi eläinten hyvinvoinnin turvaaminen. Eläinsuojelu olisikin seuraavassa hallitusten välisessä konferenssissa sisällytettävä varsinaiseen Rooman sopimukseen, siten että eläinten hyvinvointi voidaan ottaa huomioon EU-säädöksissä nykyistä paremmin.

EU:n on luovuttava tukijärjestelmistä, joilla edistetään sellaista eläinten pitoa ja kohtelua, jotka vaarantavat eläinten hyvinvoinnin. Esimerkkinä voidaan mainita elävien eläinten teuraskuljetuksista maksettava vientituki. Lisäksi EU:n tulisi varata nykyistä enemmän resursseja eläinsuojeluvalvontaan.

WTO ei saa romuttaa olemassa olevaa eläinsuojelulainsäädäntöä

Eläinten hyvinvointi on jäämässä Maailman kauppajärjestö WTO:n vaatimusten jalkoihin. Kansainvälisen kaupan vapauden nimissä luodaan jatkuvasti esteitä eläinsuojelulle. Esimerkiksi hanhenmaksan kasvatusta tai ajoverkoin pyydetyn tonnikalan tuontia ei voida kieltää epäeettisen tuotantotavan perusteella, mikäli rajoitusten katsotaan olevan vapaan kaupan este. Tuorein esimerkki WTO:n linjasta on ns. jalkarauta-asetus. Suomen ja EU:n on pikaisesti tehtävä aloite Maailman kauppajärjestö WTO:ssa, jotta eläinten hyvinvoinnin turvaaminen asetettaisiin voitontavoittelun edelle.

Eläinkokeita voidaan vähentää radikaalisti

Eläinkokeita on jo nyt voitu vähentää merkittävästi mutta niistä luopuminen edellyttää menetelmien eläinkokeita korvaavien ja täydentävien menetelmien kehittämistä ja tarpeettoman testaamisen vähentämistä. Esimerkiksi viranomaismääräyksiä yhdenmukaistamalla voitaisiin kemikaalien testausta vähentää huomattavasti ilman, että kuluttajien turvallisuus vaarantuu. Suomen on myös toimittava EU:ssa aktiivisesti, jotta tavoite vähentää eläinkokeita 50%:lla vuoteen 2000 mennessä toteutuu, ja jotta kosmetiikkateollisuuden eläintestit kiellettäisiin viimeistään vuonna 2000. Myös OECD:n piirissä Suomen tulee toimia yhä aktiivisemmin koe-eläinten käytön vähentämiseksi.

Suomen koe-eläinlainsäädäntö on vanhentunut, ja sen uudistaminen täytyy aloittaa välittömästi laajapohjaisessa toimikunnassa. Uuden koe-eläinlainsäädännön tulee mm. edellyttää, että eläinkokeiden lupahakemukset käsitellään puolueettomasti eläinten hyvinvoinnista ja korvaavista menetelmistä perillä olevissa toimikunnissa, joissa on myös eläinsuojelujärjestöjen edustus. Lupamenettelyn perusteluineen on oltava julkinen.

Johtopäätökset

Vihreät aikovat toimia aktiivisesti sekä Suomessa että kansainvälisesti, erityisesti EU-tasolla, linjapaperin tavoitteiden toteutumiseksi.