Vihreän eduskuntaryhmän perintöverotyöryhmä: Brax, Sinnemäki ja Soininvaara

VIHREÄN EDUSKUNTARYHMÄN PERINTÖVEROLINJAUKSET

• Perintöverotusta tulee kohtuullistaa siellä missä se on kohtuutonta
• Mahdollisuus saada lykkäystä perintöveron maksamiseen tietyissä tilanteissa
• Testamentin siirtäminen III veroluokasta II veroluokkaan
• Perintöveron alarajan nostaminen 3 400 eurosta 10 000 euroon

PERUSTELUT:

Yleistä:

Perintöverolla kerätään valtiolle vuodessa noin 500 miljoonaa euroa ja summa on edelleen varallisuusarvojen karttuessa kasvamassa. Veron tuotto nousee vuosi vuodelta, ja viiden vuoden kasvun on arvioitu olevan yli 20 %. Vuonna 2006 Suomessa perintöveroa arvioidaan maksettavan 560 miljoonaa euroa, mikä on noin 14 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tuottoa kasvattaa väestön ikääntyminen ja perittävien yleinen vaurastuminen sekä erityisesti asuntojen hintojen nousu. Yhä useampi perii asunnon ja perintövero koskettaa yhä suurempaa ihmisjoukkoa. Tammi-heinäkuussa suomalaiset olivat maksaneet jo 310 miljoonaa euroa perintö- ja lahjaveroa.

Valtiovarainministeriön mukaan keskituloiset maksavat perintöveroa enemmän kuin muut. Sitä ei ole tutkittu, maksavatko keskituloiset veroa suhteessa suurituloisia enemmän. Verottomana saa tällä hetkellä periä 3 400 euroa. Alaraja on kansainvälisesti hyvin alhainen. Korkeinta veroprosenttia maksetaan perinnön ylittäessä 50 000 euroa. Esimerkiksi Saksassa perinnöt ovat verovapaita 150 000 euroon asti. Ankarimmillaan lähiomaisten vero on 16 prosenttia, etäisemmällä sukulaisella kaksinkertainen 32 prosenttia ja muilla kolminkertainen eli 48 prosenttia. Olennaisia säädösmuutoksia ei ole tehty vuosikymmeneen.

I veroluokan veroprosentit ovat:
3 400 - 17 000 euroa 17 000 - 50 000 50 000 -	10 % 13 16

Ehdotukset:

1) Mahdollisuus saada lykkäystä perintöveron maksamiseen tietyissä tilanteissa
   a)Lapsen perintöveron maksua lykätään lesken lakisääteisen asumisoikeuden ajaksi
   b)Lesken saadessa perintöä asuntovarallisuus vapautetaan perintöverosta. (Lesken perilliset maksavat perintöveron saamastaan perinnöstä, kun he perivät omaisuuden)
   c)Yrityksen sukupolvenvaihdostilanteissa perintövero siirtyy maksettavaksi yritystoiminnan voitoista tai kunnes yritys myydään

Lesken asumisoikeus saattaa lykätä perityn asunnon realisoimista jopa vuosikymmeniä. Perintövero on kuitenkin maksettava heti. Nykyinen järjestelmä synnyttää kohtuuttomia tilanteita perillisille. On tarkoituksenmukaista, että lapsi voisi lykätä perintöveron maksua lesken lakisääteisen asumisoikeuden ajaksi. Perintöveron maksuvelvollisuus tällöin siis lykkääntyy, mutta ei poistu.

Leski on perillinen silloin, kun ensiksi kuolleella puolisolla ei ole lapsia. Leski voi periä myös testamentilla. Lesken periessä perintöön kuuluu useimmiten ainoastaan tai ainakin sen osana koti eli asuntovarallisuus. Leskelle perintöveron maksaminen asuntovarallisuudesta voi aiheuttaa asuntovarallisuuden realisoinnin. Erityiskohtelun salliminen asuntovarallisuudelle silloin, kun leski jää asumaan entiseen yhteiseen kotiin on perusteltua inhimillisistä syistä. Lesken vapauttaminen perintöverosta asuntovarallisuuden osalta tarkoittaisi sitä, että lesken perilliset maksavat asuntovarallisuudesta heille tulevan perintöveron normaalisti sitten, kun he perivät omaisuuden.

Yrityksillä noin joka kolmannella on lähivuosina edessä sukupolvenvaihdos, yrittäjän vaihtuminen tai toiminnan lopettaminen. Seuraavien kymmenen vuoden aikana tämä koskee noin 70 000 - 80 000 yrittäjää ja yli puolta miljoonaa työntekijää. Sukupolvenvaihdosten onnistuminen on merkityksellistä, sillä esimerkiksi ETLAn arvion mukaan joka toisen sukupolvenvaihdoksen epäonnistuminen heikentäisi julkisen talouden rahoitusasemaa neljän vuoden kuluessa 1,25 miljardilla eurolla. Työpaikkoja menetettäisiin jopa 60 000 ja yrityksiä 32 000. Yritysten sukupolvenvaihdosten onnistumista voidaan edistää kohtuullistamalla perintöverotusta niin, että perintöveron voi siirtää maksettavaksi yritystoiminnan voitoista tai kunnes yritys myydään.

2) Testamenttien siirtäminen III veroluokasta II veroluokkaan

Perintöverotuksessa III veroluokkaan kuuluu testamentinsaajat ja kaukaiset sukulaiset, heistä testamentin saajat ovat enemmistönä. Vuonna 2005 veroluokkaan kuuluvia perinnönsaajia oli parituhatta, perinnönsaajien yhteismäärän ollessa noin 90 000 (määrät karkeita arvioita). Veroprosentti III veroluokassa on tällä hetkellä kolminkertainen I veroluokkaan verrattuna. Veroprosentti on 30 %, 39 % tai 48 % riippuen verotettavan osuuden arvosta.

III veroluokan perintöverotus suurimmillaan (48 %) vie lähes puolet perinnöstä. Verotus voi osoittautua kohtuuttomaksi silloin, kun III veroluokan veroa peritään avopuolisolta, johon ei sovelleta kuolinvuodelta toimitettavassa tuloverotuksessa tuloverolain puolisoita koskevia säännöksiä (jos sovelletaan, kuuluu I veroluokkaan). Verotus voi olla kohtuutonta myös silloin kun on kyse elämän mittaisista parhaista ystävistä, erityisen läheisestä kummilapsesta tai pitkäaikaisesta hoivasuhteesta. Nämä kaikki kuuluvat testamentilla perivien joukkoon, joiden verotusta voidaan kohtuullistaa siirtämällä testamentit III veroluokasta II veroluokkaan. II veroluokan veroprosentti on kaksinkertainen I veroluokkaan verrattuna.
Kustannus: 10 miljoonaa euroa

3) Perintöveron alarajan nostaminen 3 400 eurosta 10 000 euroon

Verottomana saa tällä hetkellä periä 3 400 euroa. Veron alaraja on kansainvälisesti hyvin alhainen. Korkeinta veroprosenttia maksetaan jo perinnön ylittäessä 50 000 euroa. Suomen 50 000 euron perinnön verotus onkin kireintä koko EU:ssa. Esimerkiksi Saksassa perinnöt ovat verovapaita 150 000 euroon asti.

Asteikkorajoja ei ole korotettu lainkaan vuoden 1995 jälkeen. Kuitenkin varallisuuden arvostamisen muutokset jatkuvasti kiristävät perintöverotusta. Verotus kohdistuu nyt varsin ankarana jo suhteellisen pieniin perintöihin. Verotuksen kohtuullistaminen nostamalla perintöveron alarajaa nykyisestä 3 400 eurosta 10 000 euroon korjaisi vuosikymmenien ajan tapahtunutta verotuksen "piilokiristymistä".
Kustannus: 90 miljoonaa euroa

Rahoitus:

Perintöveron kohtuuttomuuksien korjaaminen edellä esitetyllä tavalla maksaisi noin 100 miljoonaa euroa nykyisen perintö- ja lahjaverotuoton ollessa noin 500 miljoonaa euroa. On huomattava, että verotuksen kohtuullistamisen kustannuksia voidaan rahoittaa perintö- ja lahjaverotuoton lähivuosien kasvulla. Muutoksia voidaan rahoittaa myös siis luopumalla kasvavista perintöverotuotoista.