Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/VIHR/872

Vihreä liitto

Vihreä tie mahdollisuuksiin - Vihreän liiton ohjelma eduskuntavaaleihin 1999


  • Puolue: Vihreä liitto
  • Otsikko: Vihreä tie mahdollisuuksiin - Vihreän liiton ohjelma eduskuntavaaleihin 1999
  • Vuosi: 1998
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

Vihreä tie mahdollisuuksiin

Vihreän liiton ohjelma eduskuntavaaleihin 21.3.1999

Hyväksytty Vihreän liiton valtuuskunnassa 14.11.1998

Vihreät toimivat sellaisen kestävän kehityksen yhteiskunnan puolesta, jossa jokaisella on oikeus ja mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään ja jossa ihmisten hyvinvoinnin hankkiminen ei vahingoita luontoa.

Vihreän politiikan avainsanat ovat ympäristö, työ ja oikeudenmukaisuus. Ympäristönsuojelu on myös ihmisen etu, eikä vasta tulevaisuudessa, vaan jo tänään. Monet ympäristöä parantavat toimet tuovat samalla uusia työpaikkoja ja tekevät asuinympäristöistä viihtyisämpiä. Työllisyyden edistämiseksi on uskallettava irtautua vanhoista ajatusmalleista ja suunnattava katse tulevaisuuteen. Monet nykyisen työllisyyspolitiikan rakenteista perustuvat yhteiskuntaan, jota ei enää ole. Vihreiden politiikka edistää erityisesti nuorten ja naisten työllistymistä. Hyvinvoinnin tulee olla myös laadullista ja sen tulee olla kaikkien ulottuvilla.

Vihreä liitto ei ole sitoutunut minkään eturyhmän asianajajaksi, vaan haluamme ajatella kokonaisuutta ja tulevaisuutta ja edistää eettisiä toimintatapoja politiikassa. Vihreä yhteiskunta on moniarvoinen, oikeudenmukainen, tasa-arvoinen ja suvaitsevainen. Tämä vaaliohjelma kertoo, mitä asioita Vihreä liitto ajaa jatoteuttaa eduskuntakaudella 1999-2003 sen mukaan kuin saamme kansalaisilta vaaleissa siihen valtakirjan.

Muutos säilyttää hyvinvoinnin

Me suomalaiset olemme tottuneet moniin hyviin asioihin. Kaikilla on oikeus ilmaiseen peruskoulutukseen ja yhteiskunnan tukemaan terveydenhuoltoon. Elämämme on turvallisempaa ja luonto puhtaampaa kuin monissa maissa. Hyvä päivähoitojärjestelmä antaa sekä naisille että miehille mahdollisuuden osallistua työelämään samaan aikaan kun he ovat pienten lasten vanhempia.

Monet näistä asioista ovat kuitenkin uhattuina. Koulutuksen ja terveydenhuollon määrärahoja leikataan. Sinileväpuuro estää lapsia telmimästä rantavedessä kesähelteillä. Pitkään jatkunut suurtyöttömyys syrjäyttää ihmisiä. Rasismi näkyy suvaitsemattomuutena ja väkivaltana.

Monien asioiden on muututtava, jotta voimme säilyttää sen hyvän, mitä maassamme on. Suuri muutos on toteutettava pienin askelin: rohkeasti ja päättäväisesti, mutta turvallisesti.

Nyt tarvitaan uudenlaista ajattelua ja eettistä rohkeutta. On uskallettava puhua arvoista ja muutettava juhlapuheet esimerkiksi ihmisoikeuksista ja suvaitsevaisuudesta arkipäivän teoiksi. Keskustelun ytimeen on tuotava myös uudet virtaukset, kuten uudenlaiset paikallisen vaikuttamisen ja kansalaisaktiivisuuden muodot sekä eläinten oikeudet.

Ajattelemme maailmanlaajuisesti, toimimme paikallisesti

Kaikessa toiminnassamme on muistettava maailmanlaajuinen vastuu. Kun öistä maapalloa katsoo avaruudesta, mantereita kiertää kaupunkien valopisteiden muodostama katkeamaton ketju, valtioiden välisiä rajoja ei näy. Myös eläimien, kasvien, veden, ilman ja maaperän kannalta maapallo on yksi kokonaisuus.

Työllisyyden kohentaminen on parasta taloudenhoitoa

Vihreän talous- ja sosiaalipolitiikan keskeiset keinot parantavat työllisyyttä, monipuolistavat elinkeinorakennetta ja edistävät uusien yritysten syntyä sekä työllistävien palvelualojen ja uuden tekniikan alojen kehittymistä. Näitä keinoja ovat vihreä verouudistus, perustuloon perustuva sosiaaliturva sekä työn jakaminen ja työajan lyhentäminen. Sen lisäksi, että työttömyys on suuri inhimillinen tragedia, se tulee kalliiksi. Työllisyyden kohentaminen on tehokkain tapa vahvistaa sekä valtion taloutta että yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

Työtä ja parempaa ympäristönsuojelua vihreällä verouudistuksella

Vihreä talouspolitiikka edistää kasvua, joka parantaa ihmisten henkistä ja aineellista hyvinvointia. Samalla vähennetään luonnon saastumista ja raaka-aineiden kulutusta. Tähän päästään vihreällä verouudistuksella. Työn verotusta alennetaan ja vastaavat varat kerätään veroilla, jotka kohdistuvat energian kulutukseen, uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöön ja saastuttamiseen. Tämä edistää uusien työpaikkojen syntyä palvelualoilla ja uuden tekniikan teollisuudessa sekä turvaa samalla yhteiskunnan palvelujen säilyttämiseen. Uuden, puhtaan tekniikan ja ympäristöystävällisten toimintatapojen kehittäminen ja käyttöönotto saa myös kimmokkeen. Vihreä verouudistus parantaa myös mahdollisuuksia maksaa kunnollisia palkkoja naisvaltaisilla aloilla.

Työn verotuksesta siirretään noin 10 mrd mk ympäristö-, pääoma- ja varallisuusveroihin eduskuntakaudella 1999-2003. Lisäksi laaditaan 10 vuoden ohjelma verotuksen painopisteen siirtämisestä, jotta ihmiset ja yritykset saavat aikaa varautua muutokseen. Työn verotusta alennetaan tavalla, joka tehokkaimmin tukee uusien työpaikkojen syntyä. Tällaisia tapoja ovat pieni- ja keskituloisten tuloveron alentaminen sekä pienistä ja keskisuurista palkoista maksettavien työnantajan sosiaaliturvamaksujen alentaminen. Suomi toimii aktiivisesti EU:n yhteisen energiaveron säätämisen puolesta. Palvelualojen työllisyyttä edistetään alentamalla henkilökohtaisten palvelujen ja tarjoilun arvonlisäveroa.

Perustulo pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan

Perustulon avulla voidaan luoda yksinkertainen ja joustava sosiaaliturva, joka kannustaa työn tekoon. Perustulojärjestelmässä yhteiskunta maksaa pienituloisimmille perustulon, joka pienenee ansiotulojen kasvaessa. Jokainen itse hankittu markka kasvattaa kuitenkin käteen jäävän rahan määrää. Näin on mahdollista saada kohtuullinen toimeentulo myös tekemällä pätkä-, osa-aika ja kausiluontoisia töitä. Perustulo ei kuitenkaan lakkauta vanhempain- ja sairaspäivärahaa, eläkkeitä tai muita tukia ihmisille, jotka eivät voi tehdä töitä. Pätkätyöt ovat parempi vaihtoehto kuin täysi työttömyys. Työllisyyden paraneminen on tärkein keino saada valtion talous kuntoon ja varmistaa se, että voimme säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan, kuten ilmaisen koulutuksen, yhteiskunnan tukeman terveydenhoidon sekä eläketurvan.

Perustulojärjestelmään siirtyminen aloitetaan eduskuntakaudella 1999 - 2003. Ensi vaiheessa asetetaan sosiaaliturvan uudistamistyöryhmä tekemään laskelmat ja laatimaan yksityiskohtainen malli. Yhtenä askeleena kohti perustuloa korotetaan työttömän peruspäivärahaa, mikä tulee suurelta osin rahoitetuksi toimeentulotukimenojen pienenemisenä. Toimeentulotuen normitetun osan maksatus siirretään Kelalle ja siitä tehdään nykyistä lievemmin tulosidonnainen, jotta omalla työllä ansaituista tuloista jää itsellekin hyötyä. Myös askeleena kohti perustuloa korotetaan opintoraha toimeentulotuen tasolle. Haluamme korjata myös henkilöyrittäjien työttömyysturvan nykyistä paremmaksi.

Ilmastonmuutosta vastaan aivovoimalla, ei ydinvoimalla

Ilmastonmuutos on merkittävin maailmanlaajuinen ympäristöuhka. Sen torjumiseen tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, jotka aluksi maksavat enemmän kuin entiset. Energiapolitiikan muutos monipuolistaa Suomen elinkeinorakennetta. Uusi energiatekniikka on tulevaisuuden suurta bisnestä. Energiapolitiikka on avainase-massa vähennettäessä ilmastonmuutosta aiheuttavien kaasujen päästöjä. 2000-luvun energiapolitiikan kulmakivet ovat energian säästö uuden tekniikan avulla, kivihiilen korvaaminen puhtaammalla maakaasulla, uusiutuvan kotimaisen puuhakkeen käyttö, tuuli- ja aurinkovoima sekä muu uusi energiatekniikka.

Vihreiden tavoitteena on, että ilmastonmuutosta aiheuttavien kaasujen päästöt Suomessa kääntyvät laskuun vuosituhannen vaihteesta alkaen. Laaditaan valtakunnalliset tavoiteohjelmat energian säästöstä, puuhakkeen energiakäytön lisäämisestä ja tuulivoiman rakentamisesta. Tavoiteohjelmien toteutumista seurataan vuosittain. Jos tavoitteista on jääty jälkeen, ryhdytään uusiin toimenpiteisiin. Vihreiden tavoitteena on energian kulutuksen kääntäminen laskuun 5 vuoden kuluessa. Keinoina ovat muun muassa yritysten energiansäästösopimukset sekä rakennusten energian säästö. Tavoitteenamme on myös puuhakkeen vuotuisen energiakäytön lisääminen 10 milj. m3:llä 10 vuoden kuluessa ja se, että tuulivoimalla tuotetaan Suomen sähköenergiasta 5 % vuonna 2010 ja 10 % vuonna 2020.

Uusia suoria sähkölämmityksiä ei enää tule sallia. Yhteiskunnan tulee tukea siirtymistä suorasta sähkö-lämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin.

Kivihiilivoimalaitokset muutetaan maakaasukäyttöisiksi 8 vuoden kuluessa. Suomi toimii aktiivisesti Venäjän, Suomen, Pohjoismaat ja Keski-Euroopan yhdistävän maakaasuverkon rakentamiseksi Ydinvoima on auringonlaskun tekniikkaa eikä uusia ydinvoimaloita tule rakentaa Suomeen. Vihreät eivät osallistu hallitukseen, joka ohjelmassaan sitoutuu lisäydinvoimaan.

Vuosituhannen vaihteessa tehdään päätöksiä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. Sijoituksen edellytyksenä on paikkakunnan kunnanvaltuuston suostumus. Jos molemmat ydinvoimalapaikkakunnat Eurajoki ja Loviisa soveltuvat kallioperänsä puolesta sijoituspaikaksi, on selvitettävä niiden mahdollisuudet sijoittaa jätteet näille molemmille paikkakunnille, jotta jätteiden kuljetukset voidaan minimoida. Tästä koituvat lisäkustannukset peritään ydinvoimalla tuotetun sähkön hinnassa. Käytetyn polttoaineen varasto on voitava myöhemmin avata siltä varalta, että tekniikan kehitys tuo mukanaan uusia parempia ratkaisuja. Ydinjätteen tuottajan vastuun tulee jatkua vielä 50 vuotta loppusijoitussäiliöiden sulkemisen jälkeen.

Suomi osallistuu aktiivisesti ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen vähentämiseen myös lähialueillamme.

Suomi pidetään asuttuna ja yhdyskunnat elävinä

Vihreiden tavoitteena on pitää Suomi asuttuna; ei ole järkevää, että olemassa olevia asuntoja tyhjenee maaseudulla ja pienissä kaupungeissa samaan aikaan, kun suurissa kaupungeissa asuntopula pahenee.

Maaseutu pidetään elinvoimaisena kehittämällä uusia elinkeinoja, etätyötä ja pienyrittäjyyttä. Myös perustulojärjestelmä tukee uudenlaisten elinkeinojen syntyä.

Maataloudessa kehitetään luomutuotantoa. Se merkitsee parempaa luonnonympäristöä, maaperän säilymistä elävänä, herkullisempaa ruokaa ja eläinten eettistä kohtelua. Vihreiden tavoite on, että kolmannes Suomen peltopinta-alasta on luomutuotannossa vuonna 2007.

Luomuruoan markkinointia edistetään aktiivisesti. Luomutuotteet pitää saada osaksi arkipäivää, jokaisen ulottuville. Erityisellä etiikkatuella kannustetaan eettiseen eläinten pitoon, kuten siirtymiseen häkkikanaloista lattiakanaloihin.

Koti-, tuotanto- ja tarhaeläimille on taattava mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Epäeettinen ja suomalaisen maatalouden mainetta pilaava turkiseläinten tarhaus lopetetaan 10 vuoden siirtymäajalla.

Puun energiakäytön lisääminen ja tuulivoiman rakentaminen tuovat maaseudulle uusia työpaikkoja ja tuloja.

Metsäteollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi edistetään metsien ekologista sertifiointia kansainvälisten luonnonsuojelujärjestöjen hyväksymällä tavalla.

Perinnemaiseman hoito sekä luonnonsuojelualueiden hoito ja käyttö järjestetään niin, että ne tarjoavat maaseudulla uusia työllistymismahdollisuuksia.

Maaseudun palveluverkostoa parannetaan kehittämällä yhdistelmäpalvelupisteitä. Kyläkoulujen säilyttämistä edistetään muuttamalla niitä monipuolisemmiksi toimintakeskuksiksi. "Paikallisrahalla" toimivia paikallisia palvelujen vaihtopiirejä suositaan niin kaupunkien asuma-alueilla kuin maaseudullakin.

Terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön puolesta

Asuin- ja työympäristön suunnittelun lähtökohdaksi otetaan se, että elinympäristö edistää ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Ympäristöjen tulee olla hyviä myös lapsille, vanhuksille ja vammaisille. Asuinympäristöjen viihtyisyys, riittävät ulkoilu- ja virkistysalueet, monipuoliset palvelut sekä joukko- ja kevyen liikenteen suosiminen ovat tässä keskeisiä asioita. Ympäristö voi olla viihtyisä kaikenkokoisissa yhdyskunnissa.

Kehitetään osallistuvaa yhdyskuntasuunnittelua ja muita tapoja, joilla kansalaiset voivat osallistua lähiympäristönsä kehittämiseen ja sitä koskevaan päätöksentekoon.

Parannetaan suomalaisen rakentamisen laatua.

Miljöökokonaisuuksiin ja rakennuksiin sisältyvää suomalaista historiallista ja kulttuuriperintöä vaalitaan. Lainsäädännössä ja yhdyskuntasuunnittelussa suositaan asuma-alueiden paikallisia lähipalveluja ja vaikeutetaan uusien jättimarkettien perustamista.

Estetään asuma-alueiden jyrkkä sosiaalinen jakautuminen muun muassa huolehtimalla koulujen tasosta ja rakentamalla omistus- ja vuokra-asuntoja toistensa lomaan.

Tukipalveluin tuetaan vanhusten ja vammaisten mahdollisuutta asua omassa kodissaan ja osallistua yhteiskunnan toimintoihin.

Terveyspolitiikan tavoitetta siirretään sairauksien hoidosta kohti ennaltaehkäisyä ja väestön yleistä hyvinvointia. Jatkuvasta säästöjen pelosta on päästävä eroon. Toimintaa on arvioitava ja tarvittaessa on uskallettava suunnata käytössä olevia voimavaroja uudelleen.

Vastuulliseen liikennepolitiikkaan

Liikennepolitiikan tavoitteeksi asetetaan toisaalta liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja toisaalta asuinympäristöjen muuttaminen terveellisemmiksi. Molempia tavoitteita edistävät joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen sekä uuden tekniikan suosiminen. Myös enemmistö suomalaisista pitää tärkeimpänä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämistä. Autoliikennettä voidaan vähentää myös tietoliikenteen avulla, tiedon valtatie on ekologinen valtatie. Kevyen liikenteen aseman parantaminen lisää myös mahdollisuuksia terveelliseen arkiliikuntaan.

Yhdyskuntasuunnittelun tavoitteeksi otetaan autoliikenteen tarpeen vähentäminen.

Kehitetään kaupunkien kävelykeskustoja sekä kevyen liikenteen väyliä. Kevyen liikenteen väylien rahoitus turvataan ottamalla valtion budjettiin määräraha liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Taajamien nopeusrajoituksia alennetaan siellä, mistä turvalliset kevyen liikenteen väylät puuttuvat.

Junaliikenteen turvallisuus ja ratojen rahoitus taataan. Nopea junaliikenne ulotetaan tärkeimmille rata-osuuksille. Lisää rataosuuksia sähköistetään. Paikallista junaliikennettä laajennetaan, kiskobussit otetaan viimeinkin käyttöön.

Tehdään mahdolliseksi ruuhka- ja keskustatullien periminen henkilöautoliikenteeltä.

Kehitetään joukkoliikenteen aikataulutiedotusta sekä helpotetaan siirtymistä liikennevälineestä toiseen. Bussien ja junien laatuvaatimuksia kehitetään siten, että ne palvelevat myös vanhuksia, vammaisia ja lastenvaunujen kanssa liikkuvia.

Vähäpäästöisten autojen kuten maakaasu-, nestekaasu-, sähkö- ja hybridiautojen sekä biopolttoaineella toimivien autojen verotusta alennetaan 10 vuodeksi, jotta niiden markkinat pääsevät kehittymään.

Haja-asutusalueilla turvataan liikkumismahdollisuudet kehittämällä uusia joustavia joukkoliikennemuotoja.

Autojen hyötykäytön parantamiseksi sallitaan kimppakyydit, jossa kyydittävät osallistuvat polttoainekustannuksiin.

Liikennepolttoaineen verojen tuotosta osa käytetään joukkoliikenteen tukemiseen. Joukkoliikenteen polttoaineveroa alennetaan.

Henkilöautoliikennettä vähennetään myös suosimalla tietoliikenneyhteyksiä käyttävää etätyötä sekä sitä, että työnantajat tarjoavat autoedun sijaan kuukausilippuedun tai polkupyöräedun.

Suomi tukee lentoliikenteen polttoaineveron aikaansaamista.

Sairas Itämeri elvytettävä

Itämeren tila on hälyttävä. Meren tilaa voidaan kuitenkin parantaa vähentämällä nopeasti mereen joutuvia päästöjä. Tärkeimmät Itämeren kuormittajat Suomessa ovat maatalous ja liikenne. Vihreä liikennepolitiikka ja luomutuotannon suosiminen maataloudessa vähentävät niiden päästöjä. Mutta muitakin toimia tarvitaan:

Itämeren suojelu asetetaan yhdeksi päätavoitteeksi Suomen toimiessa EU:n puheenjohtajana vuoden 1999 jälkipuoliskolla.

Itämeren valtioiden on toteutettava yhteiset satamamaksut, joihin sisältyy laivojen jätevesien käsittely. Näin laivojen ei enää kannata päästää mereen öljyisiä pilssivesiä ja muita jätevesiään.

Maatalouden päästöjen vähentämiseksi maatalouden ympäristötuen ehtoja muutetaan sellaisiksi, että tuki suurenee sen mukaan, mitä tiukemmat ympäristönsuojelutoimet viljelijä toteuttaa.

Vähennetään kalankasvatuksen päästöjä vesistöihin. Kehitetään sisävesien luonnonkalan kalastusta. Jätevesilupien ehtoja tiukennetaan.

Kehitetään lähialueyhteistyötä Pietarista ja sen ympäristöstä sekä Baltian maista tulevan kuormituksen vähentämiseksi.

Kuluttajille tietoa tuotteiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista sekä eettisestä laadusta

Ympäristönäkökulma kytketään kaikkeen suunnitteluun ja kaikkiin päätöksiin kuluttajista yhteisöihin ja yrityksiin asti. Ympäristön, kuluttajan ja työntekijän suojelua ei pidä alistaa vapaakaupalle. Jokainen ostopäätös vaikuttaa muiden ihmisten elämään, ympäristöön ja terveyteen. Jotta voisimme markoillamme äänestää haluamamme kehityksen puolesta, tarvitsemme parempaa tietoa tarjolla olevien tuotteiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista sekä niiden eettisestä laadusta. Näin edistämme myös uusien entistä parempien tuotteiden kehittämistä.

Kaikki merkittävät kuluttajille tarjolla olevat tuoteryhmät saatetaan ympäristömerkinnän piiriin. Seuraava askel ympäristömerkintöjen kehittämisen jälkeen on ilmoittaa tuotteiden "ekologinen selkäreppu" eli niiden koko elinkaarensa aikana aiheuttama energian ja raaka-aineiden kulutus.

Kaikki tuotteet, joissa on käytetty geenitekniikalla muunneltuja raaka-aineita, merkitään selvästi.

Kehitetään myös tuotteiden eettisen laadun merkintätapoja. Kuluttajan on saatava tietää esimerkiksi tuotteen valmistusmaa, onko tuotteen valmistukseen käytetty lapsityövoimaa tai ovatko kananmunat häkki- vai lattiakanalasta.

Kaatopaikalle joutuvan jätteen määrää vähennetään muun muassa ottamalla käyttöön erillinen haittavero pakkauksille ja tuotteille, joiden sisältämää materiaalia ei voi kierrättää.

Koulutus, tutkimus ja taide luovat kestävän kehityksen edellytyksiä

Koulutus ja tutkimus luovat edellytyksiä kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa. Taide antaa elämälle sisältöä ja tuo näkyviin elämän uusia ilmiöitä ja virtauksia. Koulutus antaa valmiuksia selviytyä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Koulutuksellinen tasa-arvo on myös tärkeimpiä demokratian edellytyksiä.

Perusopetuksen määrä ja laatu eivät saa riippua oppilaan asuma-alueesta eikä asuinkunnasta. Kuusivuotiaat saavat oikeuden maksuttomaan esiopetukseen ja pienten koululaisten oikeus iltapäivähoitoon taataan.

Vammaisilla on oikeus opetukseen normaalin peruskoulun yhteydessä riittävien tukitoimien avulla.

Ammatillisessa ja yliopistokoulutuksessa ei aseteta uusia valmistumisen aikarajoja.

Ammatillisen ja yliopistokoulutuksen voimavaroja lisätään nopeasti noussutta opiskelijamäärää vastaavasti.

Työttömien oikeutta opiskeluun parannetaan, he saavat oikeuden suorittaa myös perustutkintoja.

Myös eläkeläisillä on oikeus elinikäiseen oppimiseen. Ikäihmisille suunnattu tietotekniikkakoulutus tarjoaa heille elämää helpottavia uusia mahdollisuuksia.

Taiteen merkitys ihmisten kasvulle ja hyvinvoinnille on kiistatta todettu sekä tutkimuksissa että käytännössä. Tämän vuoksi huolehditaan niin taiteen perusopetuksen kuin ammattitaiteenkin asemasta.

Kirjastojen ja kansalais-työväenopistojen palvelut säilytetään nykyisellä tasolla ja tuetaan näiden palveluiden tuottamista uusin tavoin.

Turvallista maailmaa rakennetaan yhteistyöllä eikä asein

Suomen turvallisuutta eivät vaaranna niinkään sotilaalliset uhkat kuin yhteiskunnalliset ja ympäristökriisit. Oikeudenmukaisen maailmantalouden luominen on pitkällä aikavälillä hyvinvoinnin ja tasapainoisen kehityksen ehto. Kansainvälinen ympäristöyhteistyö, kehitysyhteistyö ja myös yhteistyö Suomen lähialueiden kanssa ovat olennainen osa turvallisen maailman rakentamista. Varojen sijoittaminen niihin on paljon tehokkaampaa turvallisuudesta huolehtimista kuin aseiden osto.

Kansainvälisen liiketoiminnan ehtoja koskevissa neuvotteluissa Suomen toimii sen puolesta, että kaupalle, sijoituksille ja pääomien liikkeille asetetaan ekologiset ja sosiaaliset ehdot.

Suomi tukee niin sanotun Tobin-veron säätämistä eli rajojen yli tapahtuvien valuutta- ja pääomasiirtojen verottamista kansainvälisen pääomakeinottelun hillitsemiseksi.

Suomi tukee Baltian maiden pääsyä EU-jäseniksi mahdollisimman nopeasti.

Suomi lopettaa aseviennin maihin, joissa vainotaan vähemmistöjä ja rikotaan karkeasti ihmisoikeuksia. Suomi liittyy mukaan henkilömiinojen kieltosopimukseen.

Suomen kehitysyhteistyömäärärahat nostetaan asteittain takaisin 0,7 %:iin bruttokansantuotteesta.

Kehitysyhteistyössä kiinnitetään erityinen huomio ympäristönsuojeluun sekä naisten koulutuksen ja elin-keinomahdollisuuksien kehittämiseen. Suomi on mukana Jubilee 2000 -hankkeessa, jossa kehitysmaiden velkoja annetaan anteeksi.

Siviilipalvelusaika lyhennetään 9 kuukauteen, joka on 12 kertaa lyhin asevelvollisuusaika. Tehdään mahdolliseksi siviilipalvelun suorittaminen kehitysyhteistyötehtävissä.

Asevelvollisuus muutetaan yhdyskuntapalveluksi, jonka yksi mahdollinen muoto on asepalvelu.

Täydet ihmisoikeudet kuuluvat kaikille

Jokaisella ihmisellä on oikeus täysiin kansalaisoikeuksiin, työhön, kulttuuriin ja henkilökohtaiseen onneen. Jokainen ihminen kuuluu johonkin vähemmistöön. Myös perheet ovat erilaisia mutta silti niiden tulee olla tasa-arvoisia. Työ ja perhe-elämä on voitava sovittaa yhteen.

Eduskunnan tekemän periaatepäätöksen mukaisesti säädetään laki, joka saattaa samaa sukupuolta olevien parisuhteet tasavertaiseen asemaan avioliittoihin verrattuna.

Lainsäädännössä parannetaan muutenkin erilaisten perhemallien keskinäistä tasa-arvoa.

Vanhemmuudesta työnantajille koituvat kustannukset jaetaan kaikkien työnantajien kesken.

Lapsilla on oikeus molempiin vanhempiinsa ja myös isillä on oltava mahdollisuus olla lastensa kanssa. Vanhempainlomaan liitetään 1 kuukauden isälisä. Siinä tapauksessa että isä käyttää vanhempainloman pidemmän osuuden, isälisän voi käyttää äiti. Yksinhuoltajaperheissä yksinhuoltaja voi käyttää isälisän.

Naisten oikeutta saada hedelmöityshoitoja ei rajoiteta nykytilanteeseen verrattuna.

Suomi nostaa pakolaiskiintiötään. Taataan myös maahanmuuttajaperheiden lasten oikeus omaan kieleensä. Rasismiin puututaan yhteiskunnallisesti ja maahanmuuttajien tasa-arvoa toteutetaan myös käytännössä.

Suomi toimii sen puolesta, että nykyisten kansainvälisten sopimusten mukaisia pakolaisten oikeuksia ei heikennetä.

Perustuslaissa vammaisille turvatut oikeudet tulee toteuttaa käytännössä eri alojen lainsäädännössä.

Suomen luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen edellyttää suojeluohjelmien toteuttamista valtioneuvoston hyväksymän rahoitusohjelman mukaisesti. Sen jälkeen rahoituksen painopiste on siirrettävä suojelualueiden hoitoon ja käytön järjestelyihin.