Hyväksytty Liiton ylimääräisessä kokouksessa Seinäjoella 6.1.1995

Vapaan Suomen Liitto - Förbundet för det Fria Finland rp.

VAPAAN SUOMEN LIITON SOSIAALI- JA TERVEYSPOLIITTINEN OHJELMA

Olemme yhteisvastuussa

Vapaan Suomen Liitto (VSL) katsoo, että yhteiskunnan hyvinvointi riippuu suuressa määrin siitä, miten hyvin yhteiskunta kohtelee vähempiosaisia, köyhiä ja sairaita jäseniään. Olemme yhteisvastuussa toisistamme, joten heikompiosaisille yhteiskunnan on taattava perusturva, millä taataan avun tarpeessa oleville inhimilliset elämisen mahdollisuudet. Parhaiten tämä on toteutettavissa perustulojärjestelmän puitteissa. Kansalaisen perusturva ei saa olla kansantalouden, valtiontalouden taikka kunnallistalouden suhdanteista ja kantokyvystä riippuvainen, vaan jokaisen Suomen kansalaisen henkilökohtainen perusoikeus.

Tulonsiirrot köyhiltä rikkaille torjuttava

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme, jossa kaikki maksavat ja kaikki ovat potentiaalisia edunsaajia, on pohjoismaisen hyvinvointivaltion eräs tärkeimmistä peruspilareista. Se ehkäisee sosiaalisia ongelmia, luo tarvittavaa tasa-arvoisuutta ja turvallisuutta yhteiskuntaan. Sen merkitys korostuu erityisesti lama-aikoina.

Valtion talous oli 1990-luvun alkuun jokseenkin tasapainossa. Nyt se on pahasti alijäämäinen. Laman kourista päästäneen aikaisintaan v. 1997. Sen vuoksi ei ole mitään syytä romuttaa nykyistä järjestelmää, vaan kehittää sitä.

Euroopan Unioni tuo vakavia uhkia nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän ylle, mutta ne on päättäväisesti torjuttava. Tulonsiirtoja vähäosaisilta rikkaille on kaikin tavoin vastustettava. Tämän suuntaisista hankkeista löytyy runsaasti esimerkkejä nykyhallituksen ja presidentin ns. työllisyystyöryhmän valtion menojenleikkausohjelmasta ja -kaavailuista.

Julkisten menojen säästöjä syntyy, kun kehitetään sosiaaliturvajärjestelmän eri sektoreiden tehokasta ja joustavaa yhteistyötä turhia päällekkäisyyksiä karsien. On esim. laskettavissa paljonko säästetään organisaatio- ja hallintokustannuksissa, jos siirrytään perustulojärjestelmään. Sen piirissä voisivat ensivaiheessa olla opiskelijat, työttömät, pitkäaikaissairaat ja eläkeläiset.

Ihmiseen tulee investoida

Koulutus-, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme tulee panostaa monipuolisesti ihmisen ja kansakunnan hyvinvointiin. Koulutusjärjestelmämme luo pohjan laaja-alaiselle osaamiselle ja edistää yksilön oikeutta opiskeluun sosiaalisesta taustastaan riippumatta. Kunnallinen päivähoito mahdollistaa naisten työssäkäynnin ja edistää tasa-arvoa sukupuolten välillä.

Terveydenhuoltojärjestelmämme on kaikkien ulottuvilla. Sitä on kehitettävä laaja-alaisena, tehokkaana ja edullisena. Esim. Yhdysvalloissa palvelut tuotetaan yksityisesti ja kalliisti. Terveydenhoitojärjestelmä tulisi edelleen säilyttää julkisen hallinnon piirissä. Yksityistämistä olisi edistettävä vain tarkoin harkiten, eikä ihmisiä saisi asettaa eriarvoiseen asemaan esim. varallisuuden perusteella.

Eläketurvajärjestelmäämme ei saa murentaa. Sen piirissä oleva nykyinen sukupolvi on nostanut kansakuntamme sodanjälkeisestä lähes nollatilanteesta hyvinvointivaltioiden joukkoon -suurimmaksi osaksi vielä ilman nykyisenkaltaista sosiaaliturvaa.

Vapaan Suomen Liitto pitää sosiaaliturvaa kaikkine osa-alueineen investointina ihmiseen. Ihminen tulee nähdä, ei ainoastaan julkisia varoja nielevänä kuluttajana, vaan arvokkaana osana itse elämää, yhteiskuntaa käynnissä pitävänä voimavarana, johon tulee panostaa hänen kaikissa elämänvaiheissaan.

Vapaan Suomen Liitto korostaa terveiden elämäntapojen merkitystä. Huumeiden ja muiden päihteiden leviämistä on estettävä.

Järjettömät leikkaussuunnitelmat torjuttava

Valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vuosina 1995-98 edellyttää kunnilta mm. riittävien ja asianmukaisten palvelujen turvaamista. Tämän saavuttamiseksi kuntien on panostettava erityisesti ehkäisevään sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä palvelurakenteen muuttamista aikaisempaa avohoitokeskeisemmäksi. Itseasiassa tämä tarkoittaa resurssien siirtämistä laitoshoidosta avohoitoon sillä kuntien saamia sosiaali- ja terveydenhoidon valtionosuuksia aiotaan leikata tuntuvasti vuoden 1994 tasosta.

Ajatus painopisteen siirtämisestä ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon on hyvä, mutta sen hyödyt näkyvät vasta vuosien tai vuosikymmenien kuluttua säästöinä ja kansalaisten terveydentilan yleisenä kohentumisena. Tämän päivän ongelmia kuten sairaaloiden yhä lisääntyvää ylikuormitusta se ei poista, sillä ihmiset sairastavat lamasta huolimatta ja tarvitsevat hoitoa laitoksissa. Vapaan Suomen Liitto pitää anteeksiantamattomana virheenä resurssien siirtämistä sieltä, missä niitä nyt kipeimmin tarvitaan.

On tärkeää seurata määräajoin laitospaikkojen käyttöä ja potilaiden hoitoisuutta. Vasta pidemmän seurannan jälkeen on perusteita muutokselle, jos tulokset sitä edellyttävät. Esim. mielenterveyspotilaiden hoidon laatu on selvästi huonontunut, kun avohoitoon on siirrytty liian köykäisin perustein avohoitopalveluja kehittämättä.

Valtionosuuksien leikkaaminen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista merkitsee palvelujen laadun heikentymistä ja julkisen sektorin työpaikkojen vähentymistä, mikä pakostakin näkyy ko. alojen henkilökunnan työnrasittavuuden kasvuna. Koska tällaisille säästöille ei ole kestäviä perusteita, ne on päättäväisesti torjuttava.