FSD Bulletin

Numero 19 (1/2006)
4.4.2006

ISSN 1795-5254

etusivu
uusimmat aineistot
aikaisemmat lehdet
toimitus

» uusin lehti

Tietoarkisto on FSD:n verkkotiedotuslehti, jonka syksyn erikoisnumero ilmestyy myös painettuna. Lehdessä on artikkeleita ja uutisia tutkimus- ja arkistotoiminnan eri alueilta. Tietoarkiston ilmestymisestä tiedotetaan sähköpostilistallamme. Painetun Tietoarkisto-lehden voi tilata maksutta osoitteesta fsd@tuni.fi.


FSD

Yhteiskuntatieteellinen
tietoarkisto
s-posti: fsd@tuni.fi

Tietosuoja


ELSST - monikielisen tesauruksen kääntämisen haasteet

Taina Jääskeläinen

Monikielinen, yhteiskuntatieteellinen ELSST-asiasanasto (European Language Social Science Thesaurus) käännettiin suomeksi yhtenä osana EU-rahoitteista Madiera-projektia. FSD vastasi asiasanaston suomenkielisestä versiosta. Tämä artikkeli kertoo, millaisia haasteita asiasanaston kääntäminen tarjoaa ja mitä monikielisten asiasanastojen käyttäjien tulisi ottaa huomioon.

ELSST-asiasanastossa on yli 3000 termiä ja se on käännetty kokonaan tai osin kahdeksalle eri kielelle. Käännökset tehtiin englanninkielisestä tesauruksesta. Eurooppalaiset tietoarkistot käyttävät asiasanastoa indeksoidakseen arkistoituja tutkimusaineistoja. Tietoarkistojen yhteisessä Madiera-portaalissa asiasanastoa voidaan käyttää hakuapuna etsittäessä aineistoja eri maista.

Madiera-portaaliin

Vastaavuuksien metsästystä

Asiasanastoja käytetään yleensä kuvattaessa esimerkiksi kirjojen, tutkimusten ja artikkeleiden sisältöä tai haettaessa materiaalia tietystä aiheesta. Näin ollen monikieliset tesaurukset toimivat vain ja ainoastaan, mikäli erikieliset asiasanat kuvaavat yhtä ja samaa ilmiötä. Toinen tärkeä vaatimus on, että käytetyt termit ovat kohdemaassa yleisessä käytössä tai alan asiantuntijoiden käyttämiä ja hyväksymiä. Muussa tapauksessa asiasanat ovat hakutilanteissa hyödyttömiä. Asiasanaston perustehtävä eli toimiminen hakuvälineenä ei toteudu.

Asiasanoista ei näin ollen voi tehdä niin sanottuja peilikäännöksiä. Esimerkiksi suomalaisen termin ylioppilastutkinto peilikäännös englanniksi olisi matriculation examination, joka ei kerro ulkomaalaiselle mitään. Jos halutaan kuvata vastaavaa ilmiöitä kansainvälisesti ymmärrettävästi, käytetään käännöksenä upper secondary school certificate.

Tesauruskääntämisessä kääntäjän on ensimmäiseksi hahmotettava millaiseen käsitteeseen tai ilmiöön lähdetekstin termi viittaa. Se on yllättävän vaikeaa, koska termit esiintyvät yksittäisinä sanoina asiayhteydestä erillään. Esimerkiksi termi bills ei välttämättä viittaakaan laskuihin vaan lakiehdotuksiin. Tämä on tesauruskääntämisen suurin ero ja haaste normaaliin käännöstyöhön verrattuna.

Useimmiten on mahdollista saavuttaa vastaavuus lähde- ja kohdekielen termien välillä mutta ei aina. Suurimmat ongelmat liittyvät joko kielellisiin ja kulttuurieroihin tai eroihin yhteiskuntajärjestelmissä.

Kielellisiä kiemuroita

Tesauruskääntämisessä ei voi olla havaitsematta, että eri kielet jakavat todellisuutta eri tavalla. Esimerkiksi ELSSTin englanninkielisessä versiossa on termi Blood sports. Se viittaa urheilulajeihin, joissa eläimiä joko tapetaan tai vahingoitetaan. Suomen kielessä ei kuitenkaan ole mitään vastaavaa käsitettä. Kääntäjälle jää kolme vaihtoehtoa: 1) suora käännös, vaikka tuloksena on keinotekoinen suomennos, 2) suppeamman termin käyttö, jolloin käytetään käännösselitettä selventämään lähde- ja kohdekielen termien eroja, 3) yhdistelmätermi, jossa kohdekieli käyttää useampaa käsitettä kuvaamaan lähdekielen yhtä ilmiöitä. Eri vaihtoehdot näyttäisivät tältä:

  1. VERIURHEILU
    KT metsästys, härkätaistelut, koiratappelut, kukkotappelut
  2. METSÄSTYS
    Käännösselite: Englantilainen termi kattaa myös härkätaistelut ja muut eläinten tappamista tai vahingoittamista sisältävät lajit
    Translation Scope Note: The Finnish term refers to hunting only.
  3. METSÄSTYS + HÄRKÄTAISTELUT + KOIRATAPPELUT + KUKKOTAPPELUT

Kolmas vaihtoehto on liian pitkä ja siksi mahdoton. Ensimmäinen vaihtoehto, veriurheilu, on keinotekoinen ilmaisu. Se käy, mikäli kaikki suomalaisten ilmiöstä yleisesti käyttämät termit laitetaan ohjaustermeiksi (KT). Ne ohjaavat hakijat asiasanastossa käytetyn varsinaisen asiasanan äärelle. Paras ratkaisu lienee tässä tapauksessa toinen vaihtoehto, jossa on käytetty osittaista vastaavuutta. Kohdekielen termi on merkitykseltään suppeampi kuin lähdekielinen.

Homonyymit aiheuttavat usein päänvaivaa. Otetaan kuvitteelliseksi esimerkiksi englanninkieliset, merkitykseltään selkeät termit sons ja boys. Ongelma on siinä, että molemmat käännetään suomeksi sanalla pojat. Yksi kohdekielen termi ei kuitenkaan voisi esiintyä tesauruksessa kahden eri lähdekielen termin vastineena. Tällöin turvaudutaan usein määreen käyttöön: sons käännettäisiin termillä pojat (jälkikasvu), kun taas boys saisi käännöksen pojat.

ELSSTin kohdalla ehkä visaisimman homonyymiongelman aiheutti termi editors, jonka suomalaiset vastineet ovat päätoimittajat, erikoistoimittajat, kustannustoimittajat, leikkaajat ja uutispäälliköt.

Toisin kuin useimmat muut ELSSTissä mukana olevat kielet Suomi ei kuulu indoeurooppalaiseen vaan suomalais-ugrilaiseen ja uralilaiseen kielikuntaan. Tämä tekee vastaavuuksien metsästämisestä tavanomaista haasteellisempaa. Suomen tapauksessa yhteistä alkukieltä muiden kanssa ei ole, mikä näkyy käännöksissä.

Esimerkiksi:
  • tolerance (englanti)
  • tolerans (ruotsi)
  • tolerance (ranska)
  • Toleranz (saksa)
  • tolerancia (espanja)
  • toleranse (norja)
  • suvaitsevaisuus (suomi)
  • reform (englanti)
  • reform (ruotsi)
  • reforme (ranska)
  • Reform (saksa)
  • reforma (espanja)
  • reform (norja)
  • uudistukset (suomi)

Yhteiskuntajärjestelmien syövereissä

Koulutus-, eläke-, sosiaaliturva- ja muiden yhteiskuntajärjestelmien välisten eroavuuksien takia niitä koskeville termeille on usein lähes mahdotonta löytää vastaavia termejä. Esimerkiksi Britanniassa perusterveydenhuollosta vastaa valtiollinen NHS, kun taas Suomessa se on kunnallisten terveyskeskusten harteilla. Termeille löytyy vastaavuuksia vain, jos ne ovat standardisoituja eivätkä järjestelmäsidonnaisia.

Suomesta ei myöskään löydy vastineita brittitermeille personal social services ja social services, koska meillä sosiaalipalveluissa ei tehdä tällaista jakoa. Personal social services viittaa tietyille ryhmille annettuihin palveluihin.

Lainopilliset termit ovat erityisen hankalia lakien eroavuuksien vuoksi. Esimerkiksi Britanniassa käsitteitä arrest ja detention koskevat säännökset poikkeavat selvästi Suomen pidättämistä, vangitsemista, säilöönottoa ja tutkintavankeutta koskevista säännöksistä.

Monikielisissä tesauruksissa olisikin parasta pysyä järjestelmiä koskevien termien osalta hyvin yleisellä tasolla tai käyttää kansainvälisesti hyväksyttyjä standardi-ilmaisuja. Kukin maa laittakoon ohjaustermeiksi maassa yleisesti käytetyt termit.

Paljon yksinkertaisempia ovat tapaukset, joissa kohdekieli on nimennyt ilmiön, vaikka ilmiö sinänsä ei esiinny kyseisessä maassa. Näin esimerkiksi termille by-elections löytyy helposti suomalainen vastine täytevaalit vaikka sellaisia ei Suomessa järjestetäkään.

Hämmästyttäviä hakutuloksia

Kulttuurierot aiheuttavat vaikeuksia tesauruskäännöksissä, mutta niillä on vaikutusta myös tiedonhakuihin. Oletetaan, että tutkija haluaa löytää tutkimusaineistoja naimisissa olevista naisista työelämässä Britanniassa ja Suomessa. Hän lähtee hakemaan esimerkiksi ELSSTin englantilaisella termillä married women workers ja laajentaa hakunsa suomalaiseen asiasanavastineeseen työssäkäyvät aviovaimot. Yllätyksekseen hän ei juuri löydä Suomesta aineistoja asiasta.

Tietenkin Suomesta löytyy tutkimusaineistoja, joissa on kysytty työssäkäynnistä ja selvitetty vastaajan aviosääty. Niiden avulla voisi hyvin tutkia aviovaimojen työssäkäyntiä. Koska naisten työssäkäynti on Suomessa niin säännönmukaista, kenellekään indeksoijalle ei edes juolahtaisi mieleen asiasanoittaa näitä tutkimusaineistoja termillä työssäkäyvät aviovaimot. Asiasanoina käytetään luultavasti työelämään liittyviä termejä.

Britanniassa katsotaan esimerkiksi romanien kuuluvan ryhmään travelling people, joten heitä koskevat aineistot indeksoitaisiin tällä asiasanalla. Ryhmään kuulu muitakin alaryhmiä (kuten new age travellers), joille liikekannalla pysyminen on elämäntapa. Suomessa taas, jossa romaneilla useimmiten on kiinteä asuinpaikka ja lapset paikkakunnan koulussa, asiasanoitettaisiin romaneja koskevat aineistot joko termillä vähemmistöt tai romanit. Monikieliset asiasanastot eivät siis ole kuin osittainen ratkaisu tiedonhaun pulmiin.

Lisätietoja

»  Madiera-hankkeen kuvaus
»  Lue aiemmista Tietoarkisto-lehdistä ELSSTistä ja sitä edeltäneistä hankkeista
»  Monikieliset tesaurukset yhteiskuntatieteissä -seminaari
»  Keränen, Susanna. Sisällönhallinta – suomalaisten ja brittiläisten perheroolien ekvivalenssista. Teoksessa Eriksson, Päivi et al (toim.) Sukupuoli ja Organisaatiot Liikkeessä? Gender and Organisations in Flux? S. 266-290
»  HASSET-tesaurus, johon ELSST perustuu