• Takaisin etusivulle

Teksti ja kuva: Kaisa Järvelä

Alaterä kipusi Tampereelta kansainvälisen datajärjestön huipulle

Tietoarkiston tietoverkkoasiantuntija Tuomas J. Alaterä aloitti kesäkuussa kansainvälisen data-arkistointi- ja tietopalvelualan järjestön IASSISTin ensimmäisenä ei-englanninkielisenä puheenjohtajana.

Eletään vuotta 2002. Kolmekymppinen Tuomas J. Alaterä on tullut ensimmäistä kertaa IASSIST-konferenssiin yhdysvaltalaiseen Storrsin pikkukaupunkiin.

Lukukausitauon autioittamalla University of Connecticutin kampuksella ei liiku juuri muita kuin seminaariosallistujia. Sataa vettä, ja ihmiset puhuvat viisaita tutkimusdatasta, josta vasta pari vuotta aikaisemmin Tietoarkistossa aloittanut Alaterä tajuaa tietävänsä melko vähän. Syntyy lähtemätön vaikutus.

Nyt, kolmetoista vuotta myöhemmin Alaterä on hiljattain palannut Yhdysvaltojen Minneapolisista, jälleen IASSIST-seminaarista, mutta tällä kertaa järjestön tuoreena puheenjohtajana. Nimitys on historiallinen, sillä Alaterä on vuonna 1974 perustetun IASSISTin ensimmäinen ei-englanninkielinen ja kolmas eurooppalainen puheenjohtaja.

IASSISTiin (International Association for Social Science Information Services and Technology) kuuluu lähes 400 yliopistoissa, data-arkistoissa, tieteellisissä kirjastoissa, tutkimuslaitoksissa ja alan järjestöissä työskentelevää jäsentä. Kaikkiaan edustajia on yli kahdestakymmenestä maasta, mutta noin kaksi kolmasosaa jäsenistä on Yhdysvalloista.

Järjestön tärkein toimintamuoto on vuosittain järjestettävä kansainvälinen konferenssi, mutta pohjimmiltaan kyse on paljon suuremmasta kuin konferenssin järjestämisestä: Järjestö pyrkii luomaan data- ja tietopalveluverkostoja, edistämään yhteiskuntatieteiden tutkimusinfrastruktuureja, tukemaan jäsentensä ammatillista osaamista sekä luomaan ja edistämään datan arkistointiin, dokumentointiin, jakeluun, käyttöön ja avoimuuteen liittyviä käytäntöjä.

— IASSISTin ytimenä on alusta asti ollut It’s all about data -ajattelu, Alaterä tiivistää.

— Tarkoitus on levittää tietoa siitä, mitä kaikkea datalla voi tehdä, mistä sitä löytää, kuinka sitä saa käsiinsä, miten teknologiaa voi käyttää datan käsittelyssä ja analysoinnissa hyväkseen ja kuka eri asioissa osaa auttaa.

Järjestö harjoittaa myös eräänlaista dataevankeliointia. Käytännössä kyse on halusta viedä datan ilosanomaa ja tietotaitoa myös niihin maihin, joissa pääsy maailman valtaviin tietovarantoihin ei ole itsestään selvää.

Vuosittaiseen konferenssiin on ollut tapana tuoda IASSISTin fellowship-ohjelman kustantamana muutama edustaja taloudellisesti vähemmän kehittyneistä maista. Parhaillaan pohdinnassa on, miten toimintaa voisi kehittää niin, että sen vaikutus kasvaisi nykyistä laajemmaksi. Yksi mahdollisuus on, että datatietämystä ja osaamista voisi järjestön jäsenten kautta viedä myös suoraan köyhempiin maihin, esimerkiksi webinaarien ja olemassa olevien projektien siivellä.

Järjestön yhteisöllinen henki teki vaikutuksen

Konferenssien välisessä arjessa IASSIST-jäsenyys näkyy jäsenten elämässä erityisesti keskinäisenä avunantona, vertaistukena ja yhteistyönä. Esimerkiksi järjestön sähköpostilistalle ilmestyy jatkuvasti kysymyksiä siitä, mistä jotain tietynlaista dataa kannattaisi etsiä.

— Joku voi kysyä vaikkapa, mistä saisi pikaruoan hintatiedot vuosien varrelta. Jos kysymykseen on olemassa vastaus, joku jäsenistä on lähes poikkeuksetta antanut sen kysyjälle vuorokauden kuluessa, Alaterä kehaisee.

Järjestön nimen IASSIST-lyhenne vääntyy muotoon I assist, eli minä avustan. Alaterästä sanaleikki kuvaa IASSISTin arvoja parhaalla mahdollisella tavalla.

— Juuri yhteisöllisyys ja jäsenten halu jakaa oma osaaminen ja tietämys vapaaehtoisesti muiden käyttöön olivat asioita, joilla IASSIST alun perin teki minuun vaikutuksen, Alaterä muistelee.

— Niiden innoittamana päätin tehdä itseni järjestölle niin tarpeelliseksi, että oma vuorovaikutussuhteeni sen kanssa on turvattu.

Varapuheenjohtajan tehtävä koulutti puheenjohtajuuteen

Alaterä on toiminut IASSISTissa keskeisillä paikoilla jo monta vuotta. Kun konferenssi vuonna 2009 järjestettiin Tampereella, hän oli aktiivisesti mukana järjestelyissä ja loi samalla suhteita järjestön aktiivisiin jäseniin. Kaksi vuotta myöhemmin Alaterä toimi jo konferenssin ohjelmatoimikunnan puheenjohtajana.

Ratkaiseva askel tuli eteen neljä vuotta sitten, kun Alaterää pyydettiin IASSISTin varapuheenjohtajaksi.

— Pyyntö tuntui valtavalta kunnianosoitukselta, etenkin kun minulla ei ollut pitkää taustaa järjestön hallintoelinten perusedustajana.

Silloinen hyppy järjestön huipulle olikin isompi ja haastavampi kuin mitä siirtyminen varapuheenjohtajan paikalta puheenjohtajaksi on nyt ollut. Varapuheenjohtajan roolissa Alaterä ehti seurata ja harjoitella puheenjohtajan tehtäviä parhaalta mahdolliselta paikalta.

— Viimeisen varapuheenjohtajavuoteni aikana sijaistin puheenjohtajaa jo useissa yhteyksissä.

Puheenjohtajana Alaterä on nyt järjestön keulakuva ja virallinen edustaja. Johtoryhmän ja hallituksen kokousten vetäminen ja valmistelu ovat puheenjohtajan vastuulla, ja lisäksi puheenjohtaja huolehtii siitä, että tulevan konferenssin järjestelyt etenevät ja sopivat vastuunkantajat ja järjestäjäkaupunki löytyvät ajoissa.

Tavoitteena löytää lisää eurooppalaisia jäseniä

Mikään diktaattorinvirka IASSISTin puheenjohtajuus ei ole, vaan perinteisesti puheenjohtajat ovat työskennelleet tiiviissä yhteistyössä johtoryhmän kanssa järjestön perinteitä kunnioittaen. Jotain omaa näkökulmaa jokaisen puheenjohtajan toki odotetaan järjestön toimintaan tuovan, ja Alaterälläkin on jo aiheesta alustavia visioita.

Ensimmäinen selkeä tavoite on etsiä ja ottaa käyttöön valikoima sähköisiä työkaluja, joiden avulla vuotuisen konferenssin järjestäminen saataisiin ohjelmakomitealle ja paikallisille järjestäjille nykyistä helpommaksi.

Toinen tavoite on kasvattaa perinteikkään data-alan järjestön näkyvyyttä aikana, jona digitaalinen säilyttäminen ja datan jakaminen ovat jatkuvasti nousevia trendejä.

— Ihmiset eivät käänny vanhojen organisaatioiden puoleen automaattisesti, vaan meidän on tuotava itse esille sitä työtä, mitä IASSIST on tehnyt erityisesti yhteiskuntatieteellisen datan kanssa vuosikymmeniä.

Järjestön jäsenillä on yli neljäkymmentä vuotta kokemusta siitä, miten yhteiskuntatieteellistä dataa voi kerätä ja käsitellä niin, että sen jatkokäyttäminen on mahdollista. Pitkällä aikavälillä syntyneet mallit muodostavat pohjan, jolta on ollut helppo vähitellen laajentaa osaamista myös muille tieteenaloille.

Luonnollisesti Alaterä toivoo IASSISTiin lisää erityisesti eurooppalaisia jäseniä.

— Euroopassa on paljon sellaisia tutkimusdatan ammattilaisia, jotka sopisivat IASSIST-jäseniksi, Alaterä tietää.

Kovin tarkkaa visiota siitä, miten järjestön saisi tavoittamaan nykyistä enemmän eurooppalaisia, ei tuoreella puheenjohtajalla vielä ole. Todennäköisesti suunnitelmissa on ainakin jonkin alan paikallisen konferenssin sponsoroiminen ja sitä kautta näkyvyyden hankkiminen. Kuluvana vuonna IASSIST toimi jo sponsorina kahdessa muussa alan konferenssissa.

Myös ensi vuonna Norjan Bergenissä järjestettävä IASSIST-konferenssi olisi maantieteellisestä näkökulmasta hyvä tilaisuus saada entistä enemmän eurooppalaisia paikalle ja mukaan järjestön toimintaan

Alaterä huomauttaa, että vaikka jäsenhankinta on tärkeää, se ei voi olla järjestön toiminnan ydin.

— Vähintään yhtä tärkeää on saada nykyiset jäsenemme pysymään tyytyväisinä. Se vaatii avoimuutta järjestön johtamisessa, hyvien konferenssien järjestämistä ja lisäarvon luomista myös konferenssien välillä, hän listaa.

Luonnollisesti olennaista on myös synnyttää jatkossakin sellaisia lähtemättömän vaikutuksen tekeviä konferenssikokemuksia, jotka saavat nuoret tulokkaat innostumaan ja pyrkimään järjestön keskeisille paikoille, kuten aikanaan muuan Alaterä.

Lisätietoja:

• IASSIST