Teksti: Hannele Keckman-Koivuniemi

Aineistoja ajalta ennen Tietoarkiston alkua

Suomessa Tietoarkisto on toiminut vuodesta 1999, mutta suomalaisten tutkijoiden keräämiä aineistoja on arkistoitu sisararkistoihimme jo kauan ennen tätä. Nämäkin aineistot ovat saatavilla suomalaisten käyttöön suoraan sisararkistoista. Tässä artikkelissa esitellään muutamia tällaisia aineistoja.

Käsityksiä maailmasta vuonna 2000 (1968)

Käsityksiä maailmasta vuonna 2000 (Images of the World in the Year 2000) on osa Oslon Rauhantutkimusinstituutin johtajan Johan Galtungin johdolla vuonna 1968 kerättyä kansainvälistä aineistoa. Haastattelututkimuksessa selvitettiin millaiseksi 15–40-vuotiaat arvioivat henkilökohtaisen sekä oman maan ja koko maailman tulevaisuuden kolmenkymmenen vuoden päästä. Erityisen kiinnostuneita oltiin sotaan, rauhaan ja aseidenriisuntaan liittyvistä teemoista.

Tutkimuksessa kysyttiin, onko tulevaisuudessa enemmän vai vähemmän seksuaalista vapautta, kiintymystä perheeseen, avioeroja, vapaa-aikaa, työttömyyttä, yhteiskunnallisia eroja, mielisairauksia, huumausaineiden käyttöä, rikollisuutta, naisia tai nuoria johtavissa asemissa. Vastaajilta kysyttiin myös mitä he arvelevat tieteessä pystyttävän tekemään vuonna 2000 ja haluavatko he tieteen mahdollistavan esimerkiksi lapsen sukupuolen tai persoonallisuuden määräämiseen etukäteen, syövän parantamisen ja matkustamisen toisille planeetoille.

Maailmanrauhasta ja mahdollisesta kolmannesta maailmansodasta sekä ydinsodasta ja aseistariisunnasta esitettiin myös useita kysymyksiä ja vastaajia pyydettiin arvioimaan erilaisia keinoja maailmanrauhan saavuttamiseksi. Heiltä kysyttiin myös kapitalististen ja sosialististen maiden, rikkaiden ja köyhien maiden ja eri rotujen välisissä suhteissa tapahtuvista muutoksista tulevaisuudessa.

Tutkimukseen osallistui 11 maata. Suomen aineiston keräsi Tampereen yliopiston tutkimuslaitos ja vastuullisina tutkijoina olivat Eino Hosia ja Pertti Joenniemi. Tutkimusaineistot on arkistoitu Ison-Britannian UK Data Serviceen.

Pohjoismainen hyvinvointitutkimus 1972

Pohjoismainen hyvinvointitutkimus 1972 (The Scandinavian Welfare Survey 1972) on vertailevan hyvinvointitutkimuksen klassikkoaineisto, joka kerättiin Helsingin yliopiston sosiologian professorin Erik Allardtin johtamassa tutkimushankkeessa Suomessa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Haastattelututkimuksessa kartoitettiin 15–64-vuotiaiden hyvinvoinnin subjektiivisia ja objektiivisia ulottuvuuksia: elämänlaatua, elintasoa ja elinolosuhteita. Tutkimusaineistot on tallennettu Tanskan tietoarkistoon (DDA).

Vastaajilta kysyttiin muiden muassa tuloihin, omaisuuteen, asumiseen, työhön, työllisyyteen, yhteiskunnalliseen tasa-arvoon, koulutukseen ja terveyteen liittyviä asioita. Tutkimuksessa selvitettiin myös eri sukupolvien sosiaalista asemaa ja koulutusta ja esitettiin kysymyksiä ystävistä, ystävyyssuhteiden kestosta ja intensiteetistä sekä perhe-, sukulaisuus- ja naapuruussuhteista. Vastaajilta tiedusteltiin myös heidän harrastuksiaan, vapaa-ajanviettotapojaan, poliittista aktiivisuuttaan sekä lapsuuden aikaisia olosuhteitaan.

Poliittinen toiminta 1973–1976

Poliittinen toiminta 1973–1976 (Political Action I (An Eight Nation Study) 1973–1976) kartoitti Suomen lisäksi seitsemän muun maan poliittisen osallistumisen muotoja. Tutkimuksessa selvitettiin 16 vuotta täyttäneiden haastateltavien tyytyväisyyttä elämäänsä, kiinnostusta politiikkaan, poliittista suuntautuneisuutta ja yhteiskunnallista aktiivisuutta. Lisäksi kysyttiin, miten vastaajat suhtautuivat erilaisiin poliittisen toiminnan muotoihin, kuten mielenosoituksiin, maksulakkoihin, talonvaltauksiin ja ilkivaltaan. Vastaajilta tiedusteltiin myös miten he suhtautuvat valtiovallan toimiin mielenosoittajia ja lakkoilijoita kohtaan.

Suomen aineiston keräsi vuonna 1975 Suomen Gallup, ja vastuullisina tutkijoina olivat Pertti Pesonen ja David K. Matheson Helsingin yliopistosta sekä Risto Sänkiaho Tampereen yliopistosta. Tutkimusaineisto on saatavilla Saksan tietoarkiston GESISin lisäksi ICPSRstä.

Luokkarakenne ja luokkatietoisuus 1980–1983

Luokkarakenne ja luokkatietoisuus 1980–1983 (Class Structure And Class Consciousness: Merged Multi-Nation File) kerättiin Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Kalifornian yliopiston professori Erik O. Wrightin johtama tutkimus toistettiin myöhemmin useassa muussa maassa: Comparative Project on Class Structure and Class Consciousness: Core and Country-Specific Files.

Tutkimuksessa kartoitettiin käsitteiden auktoriteetti, autonomisuus ja hierarkkisuus suhteita yksilöiden sosiaaliseen, taloudelliseen ja ammatilliseen asemaan. Mukana oli useita kysymyksiä vastaajan työstä, työhistoriasta, työpaikasta sekä työn itsenäisyydestä. Lisäksi kysyttiin työttömyydestä, ammattiyhdistystoiminnasta ja työnjaosta kotona. Tutkimuksessa esitettiin kysymyksiä haastateltavien, heidän puolisoidensa ja ystäviensä perhetaustasta sekä sosiaalisista ja poliittisista asenteista ja poliittisesta osallistumisesta.

Suomen aineisto kerättiin vuonna 1981 ja vastuullisena tutkijana oli Raimo Blom Tampereen yliopistosta. Tutkimusaineisto on saatavilla ICPSRstä.

Lisää dataa

Artikkelissa esitellyt aineistot ovat hyvin pieni osa ulkomaisissa arkistoissa olevaa suomalaisten aineistojen vuorta. Nykyisinkin huomattava osa kansainvälisten vertailututkimusten Suomen aineistoista arkistoidaan, aineistonhallintasuunnitelmien ja sopimusten mukaisesti, ulkomaisiin arkistoihin osana kansainvälistä aineistopakettia. Tietoarkistosta saa kansainvälisten aineistosarjojen International Social Survey Programme (ISSP), European Social Survey (ESS) ja European Values Study (EVS), World Values Survey (WVS) ja Comparative Study of Electoral Systems (CSES) Suomen aineistoja.

Esimerkiksi Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön yhteydessä toimiva European Observatory of Working Life (EurWORK) kokoaa ja tuottaa tietoa työoloista ja työmarkkinoista eri EU-maissa. European Working Conditions Surveyt (EWCS), European Quality of Life Surveyt (EQLS) ja European Company Surveyt (ECS) ovat saatavilla brittien UK Data Servicestä. Euroopan parlamenttivaalitutkimusten (European Parliament Election Studies, European Election Studies, EES) Suomen aineistot löytyvät puolestaan Saksan tietoarkiston GESISin aineistoluettelosta.

Tietoa suomalaisista aineistoista kannattaa hakea eri arkistojen hakukoneilla rajaamalla hakutulos esimerkiksi maan mukaan. Myös Tietoarkiston asiakaspalvelu auttaa sopivien aineistojen etsinnässä.

Yhteiskuntatieteellisten tietoarkistojen lyhyt historia:

  • Ensimmäinen yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Roper Center, perustettiin Yhdysvaltoihin vuonna 1957 (Edeltäjä Roper Collection at Williams jo 1947).
  • Euroopan ensimmäinen data-arkisto Zentralarchiv für Empirische Sozialforschung avattiin Saksan Kölnissä vuonna 1960.
  • Alan suurin tietoarkisto, Michiganin yliopiston yhteydessä Ann Arborissa toimiva ICPSR perustettiin vuonna 1962.
  • Iso-Britannia sai oman tietoarkistonsa 1967.
  • Pohjoismaista ensimmäisenä oman data-arkiston sai Norja vuonna 1971, Tanska seurasi perässä vuonna 1973 ja Ruotsi 1981.
  • Tietoarkisto Suomessa 1999.

Aineistot:

Lisätietoja:

Creative Commons -lisenssi