KvaliMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvaliMOTV
!

Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja on Tietoarkiston uusi kvalitatiivisten menetelmien opetus- ja oppimateriaali.

5.3 Etnografia

Etnografiaa on kokoava nimitys erilaisille kulttuuria "sisältäpäin" lähestyville tutkimuksille. Termin etuliite "etno" viittaa kansaan, "grafia" puolestaan kreikan graphein-sanaan, joka merkitsee kirjoittamista (vrt. fenomenografia).

Etnografi pyrkii tarkastelemaan, kuvailemaan ja ymmärtämään tutkimaansa kohdetta osallistumalla sen piirissä elävien ihmisten arkeen. Etnografista tutkimusta voidaan tehdä monilla tieteenaloilla ja monesta näkökulmasta (ks. tarkemmin esim. Eskola & Suoranta 2000, 103-110). Alkujaan etnografiat ovat olleet tutkijan – yleensä länsimaisen – näkökulmasta tehtyjä vieraiden kansojen kuvauksia; ihmisten ja kulttuurin pitkäaikaista vertailevaa kenttätutkimusta. Keskeistä etnografiassa on esimerkiksi tutkijan osallisuus, tutkimuksen ajallinen pitkäkestoisuus ja kulttuurin kontekstuaalisuuden huomioiminen. Tutkijan toiminnassa painottuu reflektio ja eettisyyden pohtiminen.

Esimerkkeinä suomalaisista etnografisista tutkimuksista mainittakoon Harriet Strandellin (1996) kasvatusetnografinen tutkimus (Päiväkoti lasten kohtaamispaikkana. Tutkimus päiväkodista sosiaalisten suhteiden kenttänä) ja Martti Grönforsin (1981) tutkimukset suomalaisista romaneista (Suomen mustalaiskansa).

Tutkimussuuntauksista, niiden määrittelyistä ja rajanvedoista käydään tieteessä aina keskustelua. Etnografian määrittelystä ovat keskustelleet esimerkiksi Michael Agar ja Wolff-Michael Roth. Agar esittää puheenvuoron: An Ethnography By Any Other Name ..., jota Roth kommentoi: But Does "Ethnography By Any Other Name" Really Promote Real Ethnography? ja Agar vastaa Rothin kommenttiin: Response to Wolff-Michael Roth.

Katso myös

» Lukemisto

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD