• Takaisin etusivulle

Teksti ja grafiikka: Kaisa Järvelä

Suomalaiset pitävät työstään ja haaveilevat varmoista työpaikoista

Vuoden 2015 kansainvälinen ISSP-tutkimus selvitti jäsenmaiden kansalaisten työhön liittyviä mielipiteitä, asenteita ja kokemuksia. Suomesta kyselyyn vastasi 1203 15–75-vuotiasta satunnaisesti valittua kansalaista. ISSP-tutkimusten suomenkieliset Suomen aineistot on ladattavissa Ailasta tutkimus-, opetus- ja opiskelukäyttöön.

Suomalaiset viihtyvät töissä pääosin hyvin. Viime vuonna tehdyn ISSP-tutkimuksen suomalaisvastaajista peräti 89 prosenttia kertoi olevansa työhönsä vähintään jokseenkin tyytyväisiä. Täysin tyytyväisiä vastaajista oli 14 prosenttia, hyvin tyytyväisiä peräti 37 prosenttia ja jokseenkin tyytyväisiä 38 prosenttia. Hyvin tyytymättömiä työhönsä oli vain prosentti vastaajista.

53 eri maassa tehtävän kansainvälisen ISSP-kyselyn teemana oli vuonna 2015 työ. Yleisen työhön liittyvän tyytyväisyyden lisäksi vastaajilta kysyttiin muun muassa, minkälaiset asiat ovat heille työssä tärkeitä ja miten tärkeinä pidetyt arvot sopivat heidän omaan työhönsä.

Kyselyn perusteella suomalaiset pitävät tärkeänä erityisesti työn mielenkiintoisuutta. Asian mielsi tärkeäksi yhteensä 95 prosenttia vastaajista, ja peräti 55 prosenttia vastasi, että työn mielenkiintoisuus on heille erittäin tärkeää. Vain prosentti vastasi, että työn mielenkiintoisuus ei ole heille kovin tärkeää, ja käytännössä kukaan ei vastannut sen olevan täysin merkityksetöntä.

Selvästi suurin osa vastaajista myös koki oman työnsä mielenkiintoiseksi. Tätä mieltä oli yhteensä 78 prosenttia vastaajista. Vastaavasti vain 7 prosenttia oli selvästi sitä mieltä, että heidän oma työnsä ei ole kiinnostavaa.

Reilu kolmannes pitää itseään hyvätuloisena

Työn kiinnostavuuden lisäksi suuri enemmistö suomalaisista arvostaa sitä, että oma työ on turvattu. Turvattua työpaikkaa piti tärkeänä tai erityisen tärkeänä 92 prosenttia ISSP-kyselyn vastaajista. Käytännössä oman työpaikkansa koki kuitenkin turvatuksi vain 61 prosenttia vastaajista. 21 prosenttia oli selkeästi sitä mieltä, että oma työpaikka ei ole turvattu.

Töiden epävarmuus näkyi myös käytännössä. 20 prosenttia vastaajista ilmoitti olleensa viimeisen viiden vuoden aikana työttömänä yhtäjaksoisesti yli kolme kuukautta vähintään yhden kerran. Heistä yhden pitkän työttömyysjakson oli kokenut 11 prosenttia, kaksi työttömyysjaksoa 3 prosenttia, kolme 1 prosentti ja yli kolme noin 5 prosenttia.

Myös hyvät tulot olivat monelle ennemmin haave kuin todellisuutta. 74 prosenttia vastaajista piti hyviä tuloja itselleen tärkeänä asiana, mutta omia tulojansa piti hyvinä vain 36 prosenttia. Heistäkin vain 8 prosenttia piti tulojansa hyvinä täysin varauksetta.

Vaikka suuri enemmistö vastaajista ilmoitti olevansa työhönsä tyytyväisiä, yllättävän moni oli mahdollisuuden tullen halukas vaihtamaan kokonaan toisenlaiseen työhön. Työn vaihtaminen houkutteli melkein kolmasosaa vastaajista, kaikkiaan 29 prosenttia. Selvästi alle puolet vastasi, että eivät haluaisi vaihtaa työtä. "En samaa enkä eri mieltä" kysymykseen vastasi neljäsosa.

ISSP-aineistoja on kerätty yli 30 vuotta

ISSP-kyselyyn vastasi viime vuonna yhteensä 2599 satunnaisesti valittua 15–75-vuotiasta suomalaista. Kyselystä ja siitä syntyvää aineistoa analysoivien tutkimusryhmien kokoamisesta vastaavat Suomessa Tietoarkisto, Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö sekä aineiston keräävä Tilastokeskus. Kukin ISSP-jäsenmaa vastaa käytännönjärjestelyjen lisäksi itse myös kyselyn rahoittamisesta.

ISSP eli International Social Survey Programme on maailmanlaajuinen yhteiskuntatieteellinen vertailutukimusohjelma, joka perustuu kansainvälisesti integroituun vuosittaiseen aineistonkeruuseen osallistujamaissa. Aineistoja on kerätty eri maista ja maanosista jo vuodesta 1985 asti. Suomi on ollut mukana tutkimuksessa vuodesta 2000 asti.

ISSP-aineistot tarjoavat seurantatutkimustiedon lisäksi myös poikkileikkaustietoa ajankohtaisista, teemoiltaan vaihtuvista yhteiskunnallisista ilmiöistä. Viime vuoden kyselyn työteemaa ovat edeltäneet muun muassa valtion tehtävät, sosiaaliset verkostot, eriarvoisuus, perhe- ja sukupuoliroolit, uskonto, ympäristö, kansallinen identiteetti, kansalaisosallistuminen, vapaa-aika ja urheilu sekä terveys.

ISSP-aineistot ovat maailmanlaajuisesti hyvin arvostettua ja käytettyä tutkimusmateriaalia. Viime vuonna ISSP-aineistoista oli tehty jo yli 5700 julkaisua. Suomen aineistot voi ladata Tietoarkiston palveluportaali Ailasta tutkimus-, opetus- ja opiskelukäyttöön. Muiden maiden aineistot saa Saksan tietoarkistosta Gesisistä.

Aineisto

• International Social Survey Programme & Blom, Raimo (Tampereen yliopisto) & Melin, Harri (Tampereen yliopisto): ISSP 2015: työorientaatiot IV: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2016-04-14). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3106

Lue lisää

• Gesisin ISSP-sivu
• ISSP:n verkkosivu
• Tietoarkiston ISSP-sivu

Ailasta ladattavat ISSP-aineistot

• ISSP 2000: ympäristö II: Suomen aineistoFSD0115
• ISSP 2001: sosiaaliset verkostot II: Suomen aineisto FSD0116
• ISSP 2002: perhe ja muuttuvat sukupuoliroolit III: Suomen aineisto FSD0119
• ISSP 2003: kansallinen identiteetti II: Suomen aineisto FSD0121
• ISSP 2004: kansalaisosallistuminen: Suomen aineisto FSD2039
• ISSP 2005: työorientaatiot III: Suomen aineisto FSD2133
• ISSP 2006: valtion tehtävät IV: Suomen aineisto FSD2248
• ISSP 2007: vapaa-aika ja urheilu: Suomen aineisto FSD2330
• ISSP 2008: uskonto III: Suomen aineisto FSD2410
• ISSP 2009: eriarvoisuus IV: Suomen aineisto FSD2514
• ISSP 2010: ympäristö III: Suomen aineisto FSD2620
• ISSP 2011: terveys: Suomen aineisto FSD2703
• ISSP 2012: terveys: perhe, työ ja sukupuoliroolit IV: Suomen aineisto FSD2820
• ISSP 2013: kansallinen identiteetti III: Suomen aineisto FSD2944
• ISSP 2014: kansalaisosallistuminen II: Suomen aineisto FSD2998
• ISSP 2015: työorientaatiot IV: Suomen aineisto FSD3106