KvaliMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvaliMOTV
!

Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja on Tietoarkiston uusi kvalitatiivisten menetelmien opetus- ja oppimateriaali.

Grounded Theory -menetelmästä

GT:ssa koodaus on keskeisessä asemassa. Koodauksella tarkoitetaan aineiston käsitteellistämistä, pilkkomista ja uudelleen muotoilemista tai jäsentämistä. Mainitut operaatiot ovat olennaisia aineistoon pohjautuvassa teorian muodostuksessa. (Strauss & Corbin 1990; 1998; Flick 1998, 179.) Monet laadullisen aineiston hallintaan ja käsittelyyn tarkoitetut ohjelmat soveltuvat juuri ankkuroidun teorian muodostamiseen, sillä niitä on suunniteltu nimenomaan aineistolähtöisen analyysin tarpeita ajatellen (ks. esim. Strauss & Corbin 1998, 275-279). Koodaukseen on erilaisia vaihtoehtoja (esim. Dey 1004, 81), mutta tässä esitellän Straussin ja Corbinin (1990, 1998) jaottelu.

Aineistosta voi tehdä ainakin kolmenlaista koodausta: 1) avointa koodausta, 2) aksiaalista tai akselikoodausta ja 3) selektiivistä koodausta. Lyhyesti ja yksinkertaistaen esitettynä ensimmäisenä analyysiaskeleena on tehdä avointa koodausta. Siinä tutkija tekee tutkittavien alkuperäisten ilmausten perusteella sisällöllisiä koodeja. Koodaamisen tarkkuus riippuu mm. tutkijasta ja tutkimuksen tarkoituksesta – litteroitua tekstiä voi koodata esimerkiksi rivi riviltä tai kappale kappaleelta (Flick 1998, 180-183; Strauss & Corbin 1998, 119-120). Toisessa vaiheessa luodaan avoimen koodauksen pohjalta tarkennettuja kategorioita. Tässä vaiheessa koodaaminen tapahtuu keskeisiksi valittujen elementtien, "akselien", ympärillä. Tavoitteena on syventää kutakin kategoriaa samalla tapaa kuin yleensäkin analyysissa syvennetään teemoja. Kolmantena vaiheena tai osana kootaan koko aineiston anti teoriaksi eli etsitään aineiston juoni tai punainen lanka; tutkimuksen ydinkategoria, johon liitetään myöhemmin muita luokkia. (Dey 2004, 81; Hirsjärvi & Hurme 2000, 165-166; Flick 1998, 179.)

Edellä kuvattuja vaiheita ei tule ymmärtää yksioikoiseksi etenemismalliksi tai toisistaan erillisiksi vaiheiksi, vaan pikemminkin ne ovat erilaisia tapoja käsitellä tekstuaalista materiaalia. Tutkija liikkuu näiden osien välissä edestakaisin ja yhdistelee niitä tilanteen ja tarpeiden mukaan (Flick 1998, 179). Prosessi kuitenkin alkaa avoimella koodauksella ja mitä pidemmälle siinä edetään, sitä keskeisimmäksi selektiivinen koodaus tulee. GT:ssa siis tiivistetään aineistoa vaihe vaiheelta: pienistä yksittäisistä havainnoista ja koodauksista kuljetaan kohti suurempaa kokonaisuutta, teoriaa tutkittavasta aiheesta.

Teoriaa muodostettaessa käytetään vertailevaa otetta, jota voidaan Glaserin ja Straussin (1967) mukaan nimittää "analyyttiseksi vertailumetodiksi" (the constant comparative method) (Strauss & Corbin 1998, 62-63; Hirsjärvi & Hurme 2001, 166). Koodaamiseen sisältyy jatkuva ilmiön ja tapausten vertailun. Aineistosta konstruoidaan käsitteitä ja koodeja ja näiden välisiä suhteita analysoidaan ja vertaillaan. Tehtyjä kategorisointeja verrataan aiemmin tehtyihin ja pohditaan, sopivatko uudet käsitteet vanhoihin vai tuleeko muodostaa uusi luokka. Yleensä koodeja ja luokkia hahmotellaan hierarkkisesti nimeten yläkoodeja, niille rinnasteisia koodeja sekä yläkoodeille alisteisia ja niihin kytkeytyviä alakoodeja. Vertailujen edetessä kuljetaan koko ajan empiiriseltä tasolta kohti teoreettisempaa käsitteellistämistä. Havainnoista, koodauksista, heränneistä kysymyksistä ja ideoista tehdään prosessin yhteydessä muistiinpanoja, "memoja". Huomiot täydentävät ja selittävät muodostettuja koodeja ja niitä voidaan hyödyntää analyysin auki kirjoittamisessa. (Strauss & Corbin 1998.) Kirjallisuutta otetaan yleensä mukaan vasta sen jälkeen kun vertailevan metodin avulla on päästy aineiston alustavaan jäsennykseen – sitten, kun aineisto "antaa luvan" perehtyä kirjallisuuteen (Martikainen & Haverinen 2004, 134). Uudempana grounded theory -lähestymistapaan liittyvänä menetelmänä on ns. ehtomatriisin (conditional matrix) käyttäminen, johon on hyvä perehtyä tarkemmin Straussin ja Corbinin (1990, 1998) teoksien avulla.

Martikaista ja Haverista (2004, 136-137) mukaillen grounded theory -menetelmää käytettäessä tulisi täyttyä seitsemän ehtoa:

  1. tutkimuskohde: yksilölliset kokemukset, merkitysrakenteet tai sosiaalinen prosessi
  2. tavoite: teorian luominen
  3. aineisto: kerätty teoreettisella otannalla
  4. analysointi: jatkuvan vertailun metodin käyttäminen
  5. analyysin tulokset: määritellään ydinkategoria
  6. teorian muodostaminen: laadittu substantiaaliset teoriat
  7. lopputulos: kehitetty formaali teoria.
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD