KvaliMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvaliMOTV
!

Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja on Tietoarkiston uusi kvalitatiivisten menetelmien opetus- ja oppimateriaali.

6.2.1 Aineiston rajaaminen

Aineiston mahdollisimman tarkka rajaaminen on tärkeää. Liikkeelle voi lähteä hyvinkin pienestä aineistosta ja pyrkiä tekemään siitä päteviä tulkintoja. Omaan aineistoon on tutustuttava perin pohjin: tulkinnat eivät saa perustua aineiston satunnaisuuksiin. Peruslähtökohtana laadullisen tutkimuksen aineiston rajaamisessa on sen teoreettinen edustavuus: tutkittava tapaus nähdään esimerkkinä jostakin yleisestä. Aineiston keruuta ohjaa jäsentynyt teoreettinen viitekehys. (Eskola & Suoranta 1998, 65.)

Aineiston määrän rajaaminen on perusteltua jo aineiston analyysin kannalta; jos aineiston keräämisen ja purkamisen jälkeen analysoitavaa aineistoa on useita satoja sivuja, saattaa väsymys iskeä. Mahdollisimman suuren aineiston hankkiminen ei saa olla itsetarkoitus. Aineiston analyysi ja siitä tehtävät tulkinnat ovat tutkimuksen pääasia, ei niinkään se, että osoittaa sinnikkyyttä ja ahkeruutta keräämällä ja litteroimalla itse suuren haastattelumäärän. Työmäärän kannalta on valtava ero siinä, haastatteleeko viittä vai 30 ihmistä. Internetin avulla myös julkisia asiakirjoja voi kerätä aineistoksi loputtomiin, mikäli ei rajaa aineiston määrää tutkimuskysymyksiä tarkentamalla. Jos aineiston analyysia aloittaessaan huomaa, että aineistoa on kertynyt omiin tarpeisiin liikaa, voi analysoida siitä vain osan. Tällöin täytyy kuitenkin perustella, miten analysoitavan osa-aineistonsa on valinnut.

Millaisia perusteita aineiston rajaamiselle voidaan sitten asettaa? Laadullisessa tutkimuksessa puhutaan harkinnanvaraisesta poiminnasta, otannasta tai näytteestä, jolloin tutkimus perustuu suhteellisen pieneen tapausmäärään. Esimerkiksi kehityspsykologi Piaget´n suorittamissa ajattelun kehityksen tutkimuksissa oli tutkittavana kaksi hänen omaa lastaan. Myös Freud pitäytyi muutamissa tapauksissa kehittäessään psykoanalyyttista teoriaansa. (Eskola & Suoranta 1998, 61.) Muutaman tapauksen tutkiminen ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö aineistoa olisi tarpeeksi. Yhdestäkin tapauksesta voi kertyä aineistoa tutkittavaksi suuri määrä. Yksi mahdollinen kriteeri aineiston koon määräämiselle on aineiston kyllääntyminen eli saturaatio.

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD