MOTV 7.3.6 Kielellinen tarkastelu
Tässä esiteltyjen analyysitapojen (teemoittelu, tyypittely, kvantifiointi, sisällön analyysi) lisäksi laadullisia aineistoja voidaan lähestyä kielellisesti. Tällöin tarkastelun kohteena on lyhyesti määritellen kielen käyttö. Kielellisten analyysien laajempana viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi, josta tuli tutkimuksellinen paradigma kielellisen käänteen myötä. Kielellisissä tarkastelutavoissa sosiaalista todellisuutta pidetään relativistisena. Aineistojen ei ajatella kuvastavan todellisuutta sellaisena kuin se on "todella" on. Aineiston ajatellaan tarjoavan erilaisia näkökulmia ja versioita, jotka on konstruoitu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja käytänteissä.
Tässä luvussa esitellään hieman muutamia kielellisiä tutkimus- ja analyysitapoja. Tarkastelussa painottuu diskurssianalyysi, sillä se on ollut suosittu vaihtoehto opinnäytetöissä ja tutkielmissa realistisen sisällön analyysin ohella – valinta tehdään tietysti, jälleen kerran, tutkimusongelman ja -tehtävien perusteella. Lukemistossa on kirjallisuutta, johon tutustumalla voi saada kattavamman käsityksen eri analyysitavoista.