Terveyden ja videopelaamisen suhde osana ihmisen elämänkulkua: kansainvälinen ORE-pitkittäistutkimus

Laadullisesti painottunut ORE-aineistokokonaisuus on Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoittaman “Ontological Reconstruction of Gaming Disorder” -tutkimushankkeen (2022–2027) tuotos. Tutkimuksen päämääränä on rakentaa monikulttuurinen ymmärrys siitä, miten ihmiset pelaavat videopelejä erilaisilla intensiivisillä tavoilla.

Erityisesti tutkimuksessa pyritään selittämään ja tunnistamaan ne tavat, jotka liittyvät joidenkin pelaajien hakeutumiseen kliiniseen hoitoon pelaamisensa vuoksi. Tutkimus ja aineiston keruu toteutetaan pääasiassa kolmessa maassa: Suomessa, Etelä-Koreassa ja Slovakiassa. Yli sata asiantuntijaa ja avustajaa osallistuu aineiston tuottamiseen ja käsittelyyn.

Osallistujat

ORE-aineistolla on “3–3–3”-rakenne: tutkimuksessa seurataan kolmea ihmisryhmää kolmen vuoden ajan kolmessa maassa. Tutkittavat kolme ryhmää ovat:

  1. henkilöt, joilla on ollut kliinisesti merkittäviä ongelmia videopelaamisessa, ja jotka ovat hakeutuneet hoitoon sen vuoksi,
  2. henkilöt, jotka pelaavat kilpa- (tai muita) videopelejä yli 4 tuntia päivässä, mutta joilla ei ole kliinisesti merkittäviä ongelmia, ja
  3. 12–14-vuotiaat (tutkimuksen alkaessa), jotka pelaavat videopelejä vähintään 2 tuntia päivässä.

Aineistoa kerätään Suomessa, Slovakiassa ja Etelä-Koreassa vuosina 2022–2027. Osallistujat ovat liittyneet tutkimukseen eri aikoina, mikä tarkoittaa, että osa heistä päättää osallistumisensa jo vuonna 2025, kun taas toiset vasta vuonna 2027.

Hankkeessa sovelletaan “duplication method” -menetelmää, mikä tarkoittaa, että osallistujia rekrytoidaan myös muista maista yhteistyökumppaneiden avulla. Näiden maiden aineistot integroidaan joko osaksi jonkin pääasiallisen tutkimusmaan aineistoa (mikäli kyseinen maa sijaitsee lähellä jotakin kolmesta päämaasta) tai arkistoidaan erillisinä rinnakkaisaineistoina (jos maa on kaukana päämaista).

Aineistotyypit

Aineisto on pääosin laadullinen, mutta sisältää myös joitakin määrällisesti luokiteltavia psykometrisiä tietoja. Alla on lueteltu kunkin aineistotyypin alatyypit:

Haastattelut

  • Alkuhaastattelut: nämä lyhyet (~20–30 min) haastattelut toteutettiin kaikille nuorille osallistujille tutkimuksen alussa.
  • Kliiniset haastattelut: suoritetaan vuosittain kaikille aikuisille ja valikoiduille nuorille kliinisen alan ammattilaisen (esim. psykiatrin) toimesta, kesto ~60–120 min.
  • Pelaamiseen liittyvät haastattelut:

Pelaamisen fenomenologia (POP): pidempi (~90–240 min) haastattelu, joka toteutettiin kaikille aikuisosallistujille ensimmäisenä vuonna ja valikoiduille nuorille toisena vuonna.

Pelaamisen fenomenologian seurantahaastattelu (POP-UP): POP-haastattelua seuraava muutoksiin keskittyvä haastattelu, joka tehdään noin vuosi POP-haastattelun jälkeen.

Räätälöity pelihaastattelu: noin 60–90 minuutin mittainen haastattelu, joka toteutetaan vuosi POP-UP-haastattelun jälkeen ja räätälöidään kunkin osallistujan aiempien tietojen perusteella.

Päiväkirjat

  • Pelipäiväkirjat: kaikkia osallistujia pyydetään raportoimaan oma videopelaamisensa viikon ajalta (kolme kertaa vuodessa).
  • Avoimet päiväkirjakysymykset: räätälöityjä kysymyksiä, joissa osallistujat voivat jakaa ajatuksiaan tutkimusaiheeseen liittyvistä teemoista (kolme kertaa vuodessa).

Psykometriset mittarit

Useita mittareita terveyden, hyvinvoinnin ja yleisen psykologisen toimintakyvyn arviointiin (kolme kertaa vuodessa).

Paneeliaineisto

Kliiniset asiantuntijat keskustelevat pelaamiseen liittyvästä terveydestä kerätyn aineiston pohjalta sekä paikallisissa että kansainvälisissä paneeleissa (noin 10 paneelia vuosittain kussakin maassa).

Arkistoitu aineisto

Kaikki aineistot ovat saatavilla sekä alkuperäiskielellä (suomeksi, koreaksi, slovakiksi) että englanniksi. Käännökset ovat ammattilaisten tekemiä, mutta on vahvasti suositeltavaa, että aineistoa käännösten pohjalta tulkitsevat ottavat analyysiin mukaan myös kulttuuriasiantuntijoita.

Tietoarkiston kautta saatavilla oleva aineistot lisätään Ailaan sitä mukaa, kun ne on saatu käsiteltyä jatkokäyttöä varten.

Organisaatio ja rahoitus

Hanketta rahoittaa Euroopan unioni (ERC, ORE, 101042052). Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin yksinomaan tutkijoiden omia, eivätkä ne välttämättä edusta Euroopan unionin tai Euroopan tutkimusneuvoston kantaa. Euroopan unioni tai rahoittajataho ei ole vastuussa niistä.

Hanke toteutetaan Jyväskylän yliopistossa yhteistyössä Yonsein yliopiston ja Slovakian tiedeakatemian kanssa.

Saatavuus

Aineistossa on sekä anonyymejä että pseudonyymejä osallistujia. Pseudonyymisyys tarkoittaa, että tutkijoilla on edelleen hallussaan osallistujien henkilötiedot – tutkimusryhmä voi siis tunnistaa osallistujat, mutta ulkopuoliset eivät. Henkilötietojen säilyttäminen on välttämätöntä niin kauan kuin aineiston keruu on käynnissä tai jos osallistujat ovat antaneet suostumuksensa siihen, että heihin voidaan ottaa yhteyttä myöhemmin.

Tietoarkistoon arkistoiduille pseudonyymeille aineistoille voivat hakea käyttölupaa henkilöt, jotka ovat rekisteröityneet Ailan asiakkaiksi. Ailan asiakkaaksi rekisteröityminen tukeutuu HAKA-käyttäjätunnistusjärjestelmään, jota voivat käyttää suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen tutkijat. Ulkomaisten yliopistojen tutkijat voivat hakea Ailan käyttäjätunnusta Tietoarkiston asiakaspalvelusta.

Käyttölupahakemuksessa asiakas kuvaa aiotun käyttötarkoituksen, antaa yhteystietonsa ja sitoutuu aineistojen yleisiin käyttöehtoihin. Tietoarkisto välittää käyttölupahakemuksen ORE-hankkeen vastuulliselle tutkijalle. Tarvittaessa hän pyytää lisätietoja tai antaa lisäohjeita aineiston käytöstä suoraan käyttöluvan hakijalle.

Jos ORE-hanke myöntää käyttöluvan, Tietoarkisto toimittaa pseudonyymin aineiston Ailan välityksellä hakijalle. Jos käyttölupahakemus hylätään, Tietoarkisto välittää tiedon päätöksestä perusteluineen käyttöluvan hakijalle.

Pseudonyymien aineistojen uudelleenkäyttöön täytyy hakea lupaa tieteellisesti perustellulla käyttötarkoituksella tai tutkimussuunnitelmalla. Kaikki tieteellisesti perusteltu uudelleenkäyttö on erittäin suositeltavaa, ja sitä tuetaan. Käyttöoikeutta ei kuitenkaan myönnetä pelkästään uteliaisuuden tyydyttämiseksi ja aineiston tutkimiseksi ilman määriteltyä käyttötarkoitusta. Hankkeen vastuulliseen johtajaan voi olla yhteydessä, mikäli haluaa ymmärtää aineiston luonnetta paremmin tai keskustella siihen liittyvistä kysymyksistä.

Kun ORE-aineistoa hyödynnetään uusissa tieteellisissä julkaisuissa, alkuperäisen ORE-tiimin jäseniä ei tarvitse lisätä kirjoittajiksi, mutta aineistoon on viitattava asianmukaisesti.