Artikkelit

Artikkeleina julkaisemme pidempiä kirjoituksia tutkimus- ja arkistotoiminnan eri alueilta. Verkkoartikkelit jatkavat Tietoarkisto-lehden perinteitä.

Uusimmat artikkelit

Osa vanhemmista artikkeleista on julkaistu aikaisemmin painetussa Tietoarkisto-lehdessä.

Tietoarkisto ja CESSDA - Mitä kuuluu nyt ja miksi se on tärkeää Tietoarkistolle?

Tietoarkisto on CESSDAn kansallinen palveluntuottaja Suomessa. Asiakkaille tämä näkyy konkreettisesti yhteiseurooppalaisina palveluina ja standardeina sekä Tietoarkistolle yhteistyönä toiminnan ja ratkaisujen kehityksessä.

Tietoarkistosta anonymisoinnin oppeja Sykeen

Suomen Ympäristökeskuksen datamanageri ja avoimen tieteen asiantuntija Maria Söderholm oli Tietoarkistossa työkierrossa marraskuusta 2025 helmikuulle 2026. Työkierron tavoitteena oli edistää aineistojen saatavuutta ja vaikuttavaa ja pitkäjänteisesti hyödynnettävää (ympäristö)tietoa.

Tekoäly tekstitiedostojen anonymisoinnin tarkistuksessa: Etevä avustaja asiantuntijan ohjauksessa

Oikein ohjattu tekoäly voi nopeuttaa ja parantaa tutkimusaineistojen anonymisoinnin tarkistusta, kunhan se otetaan käyttöön harkiten ja tietosuojakäytännöt huomioiden. Toimintavarmuus kuitenkin vaihtelee.

Hankekuulumisia-julkaisut alkavat: Tietoarkiston hankkeet esittelyssä

Hankekuulumisten tavoitteena on tuoda näkyväksi hanketoimintaa sekä saattaa laajempaan keskusteluun ajankohtaisia, kiinnostavia ja ajatuksia herättäviä teemoja eritoten tutkimuksen ja opetuksen palveluinfrastruktuurin näkökulmasta.

Kohti tehokkaampaa anonymisointia? Apuohjelmien arviointi Tietoarkistossa

Tietoarkisto suojaa tutkimukseen osallistuvien yksityisyyttä ja varmistaa tallennetun datan käytettävyyden onnistuneen anonymisoinnin avulla. C-BoTS-hanke kartoitti Tietoarkiston mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia anonymisointiin suunniteltuja apuohjelmia tutkimusaineistojen käsittelyssä.

Työväenluokkaan samastuminen ja yhteiskunnalliset ristiriidat

Yhteiskuntaluokalla on merkitystä, eikä Suomi ole kansainvälisessä vertailussa niin keskiluokkainen kuin yleisesti ajatellaan. Professori Semi Purhonen tarttui International Social Survey Programme (ISSP) -tutkimuksen yhteiskunnallista eriarvoisuutta kartoittavaan yhdistettyyn aineistoon vuosilta 2009 ja 2019.

Artikkelit aikajärjestyksessä