Työ on entistä tärkeämpää suomalaisille

Kuvituskuvassa hitsaaja käyttää puikkohitsiä.

Vuoden 2017 European Values Study (EVS) osoittaa, että suomalaiset arvostavat entistä enemmän työtä ja työntekoa. Suomalaiset valitsevat työnteon yhä useammin erittäin tärkeäksi osaksi elämää, ja työnteko laitetaan useammin etusijalle suhteessa vapaa-aikaan. Lisäksi entistä useampi ajattelee, että työ on velvollisuus yhteiskuntaa kohtaan.

Tulokset saatiin verrattaessa EVS-aineistojen kolmea työtä koskevaa väittämää vuosien 2009 ja 2017 välillä. Suomalaisten yhä suurempi työn arvostus on havaittu muissakin tutkimuksissa. Työolotutkimuksessa 2018 palkansaajat arvostivat työtä enemmän kuin koskaan tutkimussarjan aikana. Erityisesti naisten arvostus työtä kohtaan on noussut. (Tilastokeskus 2019).

EVS:n tulosten perusteella työ ei ole enää ainoastaan tärkeää vaan pikemminkin erittäin tärkeää. Vuonna 2009 työtä piti erittäin tärkeänä asiana elämässä kolmannes suomalaisista, kun taas vuonna 2017 tämä osuus oli kasvanut yli puoleen. Nousua on tapahtunut 21 prosenttiyksikköä. Kun tuloksia vertaa vuoden 2018 palkansaajille tehtyyn työolotutkimukseen, käy ilmi, että palkansaajat arvostavat työtä vielä enemmän kuin koko väestö. Palkansaajista yli 60 prosenttia pitää työtä erittäin tärkeänä. Työolotutkimuksessa työn merkitys on noussut 8 prosenttiyksikköä vuoteen 2008 verrattuna. (Tilastokeskus 2019.)

Työtä vai vapaa-aikaa?

Yhä useamman mielestä työtä tulee tehdä vaikka vapaa-ajan kustannuksella. EVS:n väitteen Työn tulee olla etusijalla, vaikka vapaa-aikaa olisi vähemmän kanssa täysin samaa tai samaa mieltä on 2017 jo 41 prosenttia väestöstä, kun kahdeksan vuotta sitten vastaava luku oli 30 prosenttia. Tulos on mielenkiintoinen, sillä muiden tutkimusten perusteella kehityksen voisi luulla olevan toisen suuntainen. Esimerkiksi EVAn selvityksissä on havaittu, että työasenteissa on tapahtunut siirtymä kohti vähemmän työkeskeistä elämää (Haavisto 2019). Lisäksi vapaa-aikatutkimusten perusteella vapaa-aika on edelleen suomalaisille tärkeämpää kuin työ (Hanifi 2019).

Kuvaaja esittää vastausprosentit kolmeen kysymykseen EVS-kyselyissä 2009 ja 2017. Työn merkitystä elämässä erittäin tärkeänä piti vuonna 2009 32 prosenttia vastaajista ja vuonna 2017 53 prosenttia. Väitteen, että työn pitää olla etusijalla, kanssa täysin samaa tai samaa mieltä oli vuonna 2009 30 prosenttia ja vuonna 2017 41 prosenttia. Väitteen, että työ on velvollisuus yhteiskuntaa kohtaan, kanssa täysin samaa tai samaa mieltä oli vuonna 2009 58 prosenttia ja vuonna 2017 71 prosenttia.
Kuva 1. European Values Study: Suomalaisten työasenteet 2009 ja 2017 (%).

Suomalaisten ajattelevat vahvasti työn olevan velvollisuus yhteiskuntaa kohtaan. Vuonna 2017 jo 71 prosenttia suomalaisista on täysin samaa tai vähintään samaa mieltä väitteen kanssa. Työtä velvollisuutena pitävien vastaajien osuus on noussut 13 prosenttiyksikköä vuoteen 2009 verrattuna. Myös EVAn arvo- ja asennetutkimuksessa niiden suomalaisten osuus, jotka näkevän työn velvollisuutena, on kasvanut (Haavisto 2019).

Mielenkiintoista on, miten suomalaisten arvot ja asenteet ovat muuttuneet yllättävän lyhyessä ajassa. Arvostuksen vaihteluiden on havaittu seuraavan yleisen taloustilanteen kehitystä siten, että nousukausilla työn arvostus laskee ja huonommissa taloustilanteissa arvostus nousee (Pyöriä & Ojala 2016). Kyselyn toteutustavalla saattaa olla vaikutusta tuloksiin, sillä vuoden 2017 kysely toteutettiin käyntihaastatteluin, jolloin pystyttiin tavoittamaan myös ne, jotka eivät vastaa aktiivisesti verkkokyselyihin. Ansiotyötä tekevien ja eläkeläisten osuudet vaihtelivat aineistoissa niin, että vuoden 2009 kyselyssä oli suhteellisesti enemmän ansiotyössä olevia vastaajia kuin eläkeläisiä verrattuna vuoden 2017 kyselyyn.

Kiinnostava ilmiö on myös se, että samalla, kun työn merkitys kasvaa suomalaisten keskuudessa, kokevat työssäkäyvät yhä enemmän kuormitusta sekä erilaisia henkisiä oireita kuten unettomuutta ja väsymystä (Tilastokeskus 2019). Liian kuormittavan työn voisi olettaa vaikuttavan heikentävästi työn arvostukseen. Erikoistutkija Hanna Sutelan (em.) mukaan perinteiset työelämän kehittämisen alueet, kuten tasa-arvo, vuorovaikutus ja esimiestyö, ovat edistyneet, mutta digitalisaation aiheuttama työn nopeatempoisuus ja kiireen tuntu aiheuttavat jaksamisen ongelmia. Työtä voi siis samalla arvostaa ja siitä voi tykätä, vaikka se olisikin kuluttavaa – ainakin lyhyellä aikavälillä.

Kyselyn toteutus

Työasenteiden vertailussa oli kaksi Tietoarkistosta vapaasti saatavilla olevaa tutkimusaineistoa:

  • FSD2459 Europan Values Study 2009: Suomen aineisto ja
  • FSD3213 Europan Values Study 2017: Suomen aineisto.

Kyselyt ovat väestöotoksia 18 vuotta täyttäneistä suomalaisista, pois lukien Ahvenanmaa. Vuoden 2017 kysely (N:1199) toteutettiin käyntihaastatteluina ja verkkokyselynä Taloustutkimus Oy:ssä. Vuoden 2009 kysely toteutettiin ainoastaan verkkokyselynä (N:1134) Gallup Kanavalla. Molemmat aineistot ovat saatavilla Tietoarkiston aineistoportaali Ailasta tutkimus-, opetus- ja opiskelukäyttöön. Vuonna 2018–2019 Suomessa kerättiin lisäaineisto ruotsinkielisiltä suomalaisilta ja aineisto julkaistaan Tietoarkistossa numerolla FSD3382 (European Values Study 2018–2019: Suomen ruotsinkielisten aineisto).

EVS-kyselyitä on kerätty Euroopan alueella jo vuodesta 1981 lähtien tähän mennessä viisi kertaa: vuosina 1981, 1990, 1999, 2008 ja 2017. Keruusta vastaa European Values Study -ryhmä, ja Suomi on ollut mukana vuodesta 1990 lähtien. Kyselyissä kartoitetaan esimerkiksi työtä, uskontoa, perhettä, politiikkaa, tasa-arvoa ja luottamusta koskevia arvoja ja asenteita. Kaikki EVS-sarjan aineistot eri maista on arkistoitu Saksan GESISiin (Data Archive for the Social Sciences of GESIS), josta ne ovat ladattavissa myös jatkokäyttöön. Tutkimuksen verkkosivuilla tuloksiin pääsee tutustumaan myös ilman aineiston lataamista.

Teksti: Annika Valaranta, kuvat: Annika Valaranta & Christopher Burns (Unsplash)

Kirjoittajasta:

Olen Annika Valaranta ja työskentelen Tietoarkistossa kvantitatiivisen datan käsittelijänä. Muokkaan tutkijan lähettämästä raakadatasta jatkokäyttöön sopivan aineiston ja kuvailen sen niin, että data on ymmärrettävä ja helppo käyttää. Käsittelyn yhteydessä tulee usein havaittua mielenkiintoisia jakaumia ja pohdittua, mitä selityksiä niiden takana voisi olla. EVS-aineisto on yksi esimerkki. Olisitko sinä juuri se, joka selvittäisi työn merkitystä lisää tai perehtyisi johonkin muuhun ilmiöön tämän laajan aineiston avulla?

Lähteet: