Julkaistu 5.3.2021

ISSP-kysely selvitti suomalaisten mielipiteitä ympäristöstä kolmannen kerran

Vuoden 2020 ISSP-kysely osoittaa, että suomalaisten huoli ympäristöasioista on pysynyt melko samalla tasolla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Usko tieteen kykyyn ratkaista ympäristöongelmia ilman ihmisten elämäntavan muutoksia on puolestaan laskenut 20 vuodessa. Useimmat eivät kuitenkaan ole valmiita tinkimään omasta elintasostaan ympäristöä suojellakseen.

Tuorein International Social Survey Programme (ISSP) -aineisto selvitti suomalaisten mielipiteitä ympäristöasioista kolmatta kertaa, mikä mahdollistaa monien ympäristöä koskevien mielipiteiden ajallisen vertailun jo 20 vuoden ajanjaksolta. Vastaajilta on tiedusteltu esimerkiksi huolta ympäristöasioista, näkemyksiä tieteen kyvystä ratkaista ympäristöongelmia ja valmiudesta tinkiä omasta elintasosta ympäristön suojelemiseksi.

Miesten huoli ympäristöasioista vähentynyt

Huolta ympäristöasioista on kysytty ympäristöaiheisessa ISSP:ssä kahdesti, vuosina 2010 ja 2020. Hieman yli 60 % suomalaisista on huolestunut tai erittäin huolestunut ympäristöasioista (kuvio 1). Kaiken kaikkiaan huolestuneiden osuus on pysynyt jotakuinkin samalla tasolla viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Naiset kantavat huolta ympäristöstä miehiä selvästi enemmän ja ero on korostunut kymmenen vuoden takaiseen verrattuna, kun miesten osuus huolestuneista on laskenut neljä prosenttiyksikköä naisten osuuden pysyessä samalla tasolla.

Usko tieteen kykyyn ratkaista ympäristöongelmia hiipuu

Vastaajilta on tiedusteltu kaikilla kolmella keruukerralla näkemyksiä nykytieteen kyvystä ratkaista ympäristöongelmia ilman, että elämäntapamme muuttuu. Samaa mieltä olevien osuus on ollut koko 20 vuoden tarkastelujaksolla varsin pieni, kymmenen prosentin molemmin puolin (kuvio 2). Tuoreimmassa kyselyssä epäusko näkyy kuitenkin erityisen vahvana. Lähes neljä viidestä vastaajasta on eri mieltä väitteen kanssa, kun samaa mieltä olevien osuus on enää 8 %. Vuosina 2000 ja 2010 samaa mieltä olevien osuus oli vielä 13 %. Vuoden 2020 tuloksissa näkyy entistä enemmän myös vastaajien varmuus mielipiteestään: "ei samaa eikä eri mieltä" vastanneiden osuus on laskenut.

Ero naisten ja miesten välillä näkyy myös tähän väitteeseen suhtautumisessa. Naiset ovat suhtautuneet koko tarkastelujaksolla väitteeseen miehiä skeptisemmin ja vain 6 % heistä oli tuoreimmassa kyselyssä väitteen kanssa samaa mieltä, kun miesten vastaava osuus oli 11 %. Myös miesten osuus laski vuosiin 2000 ja 2010 verrattuna.

Naiset miehiä valmiimpia tinkimään omasta elintasostaan ympäristön vuoksi

Huoli ympäristöasioista ja skeptisyys nykytieteen voimaan ympäristöongelmien ratkaisemisessa ei näy suoraan vastaajien valmiudessa tinkiä omasta elintasostaan ympäristön hyväksi. Vuoden 2020 aineistossa ympäristön suojelemiseksi elintasostaan oli halukas tinkimään noin kaksi viidestä vastaajasta ja haluton hieman alle kolmannes. Osuudet ovat pysyneet samansuuntaisina tarkastelujakson aikana.

Naiset ovat olleet miehiä valmiimpia tinkimään elintasostaan ympäristön suojelemiseksi koko tarkastelujakson ajan. Erot naisten ja miesten välillä ovat kuitenkin korostuneet aiempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2020 elintasostaan tinkimiseen valmiiden naisten osuus oli jo 16 prosenttiyksikköä suurempi kuin miesten.

Valtaosa suomalaisista on siis huolissaan ympäristöasioista, mutta näyttää siltä, että keinot ympäristön suojelemiseksi jakavat mielipiteitä. Suuri enemmistö ei usko ainakaan tieteen ratkaisevan ympäristöongelmia ilman elämäntavan muutoksia, mutta toisaalta omasta elintasostakaan ei olla kovin herkästi valmiita tinkimään.

Ympäristöaiheiset ISSP-aineistot sisältävät myös useita muita muuttujia, joiden avulla voi tarkastella vastaajien mielipiteitä yksilön kyvystä osallistua ympäristön suojeluun.

ISSP-aineistot tarjoavat ajallista vertailutietoa eri maista

ISSP-aineistot keräävät mielipiteitä ajankohtaisista ja vaihtuvista yhteiskunnallisista ilmiöistä. ISSP toteutetaan yli 40 maassa, joten se mahdollistaa ajallisen vertailun lisäksi myös maakohtaisen vertailun. Kyselyn kansainväliset, kaikki maat sisältävät yhdistelmäaineistot ovat saatavilla Saksan GESIS-arkistosta. Vuoden 2020 kyselyn kaikki maat sisältävä aineisto on ladattavissa sieltä myöhemmin.

Suomessa kerätyt ISSP-kyselyt ovat väestöotoksia 15–74-vuotiaista suomalaisista ja ne on kerätty postikyselyinä tai posti- ja verkkokyselyiden yhdistelminä. Suomessa vuodesta 2000 alkaen kerätyt ISSP-aineistot voit ladata opiskelu-, opetus- tai tutkimuskäyttöön Ailan kautta.

ISSP:n suomalaiset jäsenorganisaatiot ovat Tietoarkiston lisäksi Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalvelut -yksikkö sekä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta.

Teksti ja kuviot: Henri Ala-Lahti, kuvituskuva: NOAA (Unsplash)