Uskontoaineistot kertovat väestön muuttuvasta uskontosuhteesta

Vuoden 2018 International Social Survey Programme (ISSP) -kyselytutkimuksessa kartoitettiin näkemyksiä uskonnosta ja uskonnollisuudesta maailmanlaajuisesti neljännen kerran. Suomessa uskontokysely kerättiin toista kertaa. Varsinkin nuori väestö maallistuu, mutta perinteisen uskonnon rinnalle on noussut kiinnostus uusia hengellisyyden muotoja kohtaan.

ISSP 2018 -uskontoaineiston (N=1229) tulosten perusteella nuorten aikuisten suhde uskontoon on Suomessa voimakkaassa muutoksessa. Kirkon tutkimuskeskuksen raportin mukaan nopea maallistuminen näkyy nuorissa ikäluokissa, mutta toisaalta heidän keskuudessaan ja erityisesti 25–34-vuotiaiden naisten kohdalla korostuu perinteisen uskonnon ulkopuolinen hengellisyys sekä kiinnostus pyhiin ja yliluonnollisiin asioihin.

Vertailu kymmenen vuoden takaiseen ISSP 2008 -uskontoaineistoon (N=1136) kielii myös yhtäältä suomalaisväestön nopeasta maallistumiskehityksestä ja toisaalta uuden hengellisyyden kasvusta (kuvio 1). Niiden vastaajien osuus, jotka eivät noudata uskontoa eivätkä pidä itseään hengellisinä, on kasvanut kymmenen vuoden aikana lähes kaikissa ikäryhmissä. Uskontoa noudattavien osuus on puolestaan vähentynyt selvästi. Perinteisen uskonnon ulkopuolinen hengellisyys on kuitenkin kasvanut kaikissa ikäryhmissä hieman.

Kuvio 1. Uskonnollisuus ja hengellisyys ikäryhmittäin. ISSP 2008 & 2018.

Kirkon tutkimuskeskuksen raportin mukaan muutokset väestön jumalauskossa kertovat myös nopeasta maallistumisesta nuoremmissa ikäryhmissä. Maallistumiskehityksen voi niin ikään todeta vuosikymmenvertailussa (kuvio 2). Usko Jumalaan on vähentynyt kaiken kaikkiaan kymmenen vuoden aikana huomattavasti. Erityisen suurta muutos on ollut 25–49-vuotiaiden keskuudessa. Merkittävää on lisäksi suuri kasvu niiden vastaajien osuuksissa, jotka uskoivat Jumalaan aiemmin, mutta eivät enää.

Vuoden 2018 tulosten perusteella Kirkon tutkimuskeskus toteaa, että nuorten ikäluokkien uskontosuhteeseen vaikuttavat kotitaustan lisäksi yhä enemmän yksilölliset elämänkokemukset ja arvomaailma. Näiden ikäluokkien uskontosuhde onkin siksi aiempaa herkkäliikkeisempää. Vertailu vuoden 2008 aineistoon vahvistaa osaltaan tätä johtopäätöstä.

Kuvio 2. Jumalausko ikäryhmittäin. ISSP 2008 & 2018.

Maallistumiskehityksen voi havaita myös muualla Euroopassa. British Social Attitudes -raportissaan NatCen Social Research tarkastelee ISSP 2018 -tutkimuksen tuloksia Isossa-Britanniassa ja toteaa samansuuntaisia tuloksia kuin Suomessa. NatCenin mukaan maallistuminen näkyy erityisesti sukupolvien välillä, kun nuoremmat, vähemmän uskonnolliset sukupolvet tulevat vanhempien tilalle.

Laaja, 152 muuttujaa sisältävä ISSP 2018 mahdollistaa myös monien muiden tutkimuskysymysten tarkastelun. Katso aineiston kuvailusta, onko aineistossa juuri sinun tutkimasi ilmiön tarkasteluun sopivia muuttujia. Kyselyn kansainvälinen, kaikki maat sisältävä yhdistelmäaineisto valmistunee ensi keväänä ja sen arkistoinnista vastaa Saksan tietoarkisto GESIS. Suomea koskeva aineisto on ladattavissa Ailasta jo nyt, kuten muutkin Suomessa kerätyt ISSP-aineistot.

Vuoden 2018 kyselyyn vastasi 1229 15–74-vuotiasta Suomen asukasta. Tilastokeskus toteutti keruun internet- ja postikyselyllä syys-joulukuun aikana. Vastausprosentti oli 38 ja virhemarginaali ±2,8 prosenttiyksikköä. Aineisto on painotettu edustamaan koko väestöä iän, sukupuolen, kielen ja asuinalueen suhteen.

ISSP on maailmanlaajuinen yhteiskuntatieteellinen vertailututkimusohjelma, joka perustuu vuosittaiseen aineistonkeruuseen osallistujamaissa. Tutkimusohjelma alkoi vuonna 1985, ja Suomi liittyi mukaan vuonna 2000. ISSP-aineistot tarjoavat tietoa ajankohtaisista ja vaihtuvista yhteiskunnallisista ilmiöistä. Uskonnon lisäksi teemoja ovat olleet esimerkiksi sosiaaliset verkostot, eriarvoisuus, perhe- ja sukupuoliroolit, ympäristö, kansallinen identiteetti, kansalaisosallistuminen, vapaa-aika ja urheilu sekä terveys.

ISSP:n suomalaiset jäsenorganisaatiot ovat Tietoarkiston lisäksi Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalvelut -yksikkö ja Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Jäsenorganisaatiot vastaavat sekä rahoituksen hankkimisesta että aineistoa analysoivien suomalaisten tutkijaryhmien kokoamisesta.

Teksti ja kuviot: Henri Ala-Lahti