Aktiivinen Tietoarkisto CESSDAssa: Uudet eurooppalaiset tutkijapalvelut

Tietoarkisto keskittyy hankkeessa CESSDAn vaatimusten täyttämiseen ja osallistuu aktiivisesti CESSDAn kehittämiseen ja rakentamiseen. Tavoitteena on vaikuttaa aktiivisesti siihen, minkälaisia palveluita CESSDA eurooppalaisille tutkijoille jatkossa tarjoaa ja varmistaa, että Tietoarkiston omat palvelut ovat kansainvälisten vaatimusten mukaisella tasolla.

CESSDA on eurooppalainen tutkimusdatapalveluita yhteiskuntatieteilijöille tarjoava infrastruktuuri ja yksi vuoden 2016 ESFRI-tiekartan maamerkeistä. Suomi on yksi CESSDAn jäsenmaista ja Tietoarkisto on CESSDAn Suomen kansallinen palveluntuottaja. Vuodet 2017–2021 ovat CESSDAn rakentamisessa ja kehittämisessä aktiivista aikaa.

Hoitaakseen tehtävänsä CESSDAn palveluntuottajana Tietoarkiston täytyy seuraavien viiden vuoden aikana vahvistaa sekä asiantuntemustansa, teknisiä palveluitansa että viestintäänsä. Osin koronapandemian vuoksi hankekautta jatkettiin vuoden 2022 loppuun.

Hanke koostuu kymmenestä työpaketista:

Eri työpakettien yhteisenä tavoitteena on varmistaa, että Tietoarkisto pystyy jatkossakin aktiivisesti vaikuttamaan siihen, mihin suuntaan CESSDA kehittyy, ja minkälaisia palveluita se eurooppalaisille tutkijoille tarjoaa.

Hanke saa rahoituksensa Suomen Akatemian FIRI 2016 Valtionjäsenyysinfrastruktuurit -hausta. Sen aikana jatketaan työtä, jota Tietoarkisto on aikaisemmissa Firi-hankkeissa tehnyt toimintansa ja kansainvälisen asemansa kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Rahoituskausi on 1.1.2017–31.12.2021 (jatkovuosi vuoden 2022 loppuun). Hankkeesta käytetään lyhennettä TA2022.

CESSDAn hallintoon osallistuminen ja verkostoituminen

CESSDAn palveluntuottajan rooli vaatii Tietoarkistolta osallistumista CESSDAn kokouksiin sekä paikan päällä että virtuaalisesti. Hallintoon osallistumisen tavoitteena on sekä seurata CESSDAn päätöksentekoa että vaikuttaa siihen aktiivisesti.

CESSDAn politiikkoihin vaikuttaminen

Tietoarkisto vaikuttaa CESSDAn vaatimusten ja politiikkojen kehittämiseen ja ajaa niissä suomalaisen tiedeyhteisön etua. Työ tapahtuu muun aktiivisen työn ohessa.

Tietoarkiston teknisten palveluiden vahvistaminen

CESSDAn kehittämistyö painottuu lähivuosina teknisten ratkaisujen kehittämiseen ja toteuttamiseen, ja Tietoarkisto osallistuu työhön aktiivisesti. Osallistuminen edellyttää, että Tietoarkiston tekniset ratkaisut täyttävät CESSDAn vaatimukset ja ovat yhteensopiva CESSDAn uusien teknisten ratkaisujen kanssa. Tietoarkisto kehittää uusia teknisiä työkaluja ja muokkaa työprosessejaan aiempaa joustavammiksi ja tehokkaammiksi. Ratkaisujen on oltava käytännöllisiä ja kustannustehokkaita monikielisessä toimintaympäristössä.

EU:n tietosuoja-asetus

EU:n yleinen tietosuoja-asetus astuu voimaan vuonna 2018. Ennen tätä CESSDAn ja Tietoarkiston täytyy mukauttaa toimintonsa tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin. Tietoarkisto virtaviivaistaa anonymisointikäytäntöjään ja päivittää tutkijoille tarjoamiaan ohjeistuksia. Lisäksi Tietoarkisto alkaa tehdä vuosittain tietotilinpäätöksen ja hankkii Tietosuojasinetin.

Sertifiointi- ja laatutyö

CESSDA vaatii palveluntuottajiltaan luotettavuutta ja siitä kertovaa DSA-sertifikaattia. Tietoarkisto uusii DSA-sertifikaattinsa ja osallistuu CESSDAssa yhteisiä laatuvaatimuksia kehittävän Trust Group -työryhmän työhön. Hankekauden aikana DSA-sertifikaatti korvautui CoreTrustSeal-sertifikaatilla.

Aineistojen kuvailutietojen kohentaminen

CESSDA on kehittänyt Tietoarkiston johdolla kuvailuohjeistuksen, joka pitää sisällään sekä yhtenäisen kuvailutietomallin että yhteiset sanastot. Yhteisistä kuvailukäytännöistä ja sanastoista tulee esimerkiksi CESSDAn aineistoluettelon ja eurooppalaisen kysymyspankin perusta. Tietoarkisto päivittää omat aineistokuvauksensa, kuvailukäytäntönsä ja sanastojen suomenkieliset versiot vastaamaan uuden yhteisen mallin vaatimuksia.

Pysyvien tunnisteiden eli PIDien päivittäminen

CESSDA on kehittämässä kaikille palveluntuottajillensa yhteistä PID-politiikkaa. Tietoarkisto kehittää omaa pysyvien tunnisteiden käyttöään vastaamaan yhteisiä vaatimuksia. Tietoarkiston kaikilla aineistoilla on jo pysyvät tunnisteet, mutta monista aineistoista on useita eri versioita esimerkiksi aineistoihin tehtyjen korjausten takia. Jatkossa jokaisen aineiston jokaiselle versiolle tulee omat pysyvät tunnisteet. Pysyviin tunnisteisiin ja versiointiin liittyvä kehitystyö edellyttää, että Tietoarkiston kuvailutietotietokantaa kehitetään tukemaan uusia käytäntöjä.

Kysymys- ja muuttujakohtaisen dokumentoinnin kehittäminen

CESSDA kehittää vuosien 2016–2018 aikana eurooppalaisen kysymyspankin, Euro Question Bankin. Kysymyspankissa pääsee käsiksi eri maissa kerätyissä kyselytutkimuksissa esitettyihin kysymyksiin ja se mahdollistaa myös käsitekohtaiset haut. Tietoarkisto tarjoaa projektiin asiantuntemustaan ja tuottaa kysymyspankin testaamista varten kysymystason dataa. Tietoarkiston kysymystason kuvailutiedot muokataan vastaamaan kysymyspankin vaatimuksia. Dokumentoinnin osalta tutkitaan varsinkin keinoja kysymysten ja muuttujien asiasanoittamisen osittaiseen automatisointiin.

Koulutus

Tietoarkisto tukee CESSDAn vaatimusten mukaan niitä maita, joissa arkistointiin ja aineistojen avaamiseen liittyvät infrastruktuurit eivät ole vielä yhtä kehittyneet kuin Suomessa. Lisäksi Tietoarkisto tukee suomalaisia tutkijoita aineistonhallinnassa ja aineistojen avaamisessa ja osallistuu CESSDAn koulutustoimintoihin.

Viestinnän lisääminen

CESSDA-yhteistyö ja CESSDAn kehittämiseen osallistuminen edellyttävät Tietoarkistolta englanninkielisen viestinnän lisäämistä. Tietoarkisto viestii aktiivisesti englanniksi sekä CESSDAlle että kansainvälisille asiakkaillensa. Lisäksi Tietoarkisto viestii omille asiakkaillensa suomeksi CESSDAn ja muiden CESSDAn palveluntuottajamaiden asioista.

Lisäksi Tietoarkisto järjestää yhteistyökumppaneidensa kanssa seminaareja muun muassa siitä, miten Euroopan unionin tietosuoja-asetus vaikuttaa Suomalaiseen tutkimukseen ja ihmistieteiden infrastruktuurien tarjoamista palveluista.