Yläkoululaisten haastatteluista muodostui laadullinen aineisto — "Totta kai toivon, että aineistoa käytetään"
Marja Peltola on viime vuosina pohtinut poikien hyvinvointia, koulumenestystä ja perinteisiä maskuliinisuuskäsityksiä. Osana Ann Phoenixin johtamaa Masculinities and Ethnicities in New Times -hanketta Peltola tutki yläkouluikäisten nuorten käsityksiä maskuliinisuuksista ja niiden merkityksistä.
Tutkimusrahoitusta hankkeelle oli vuodeksi, jonka vuoksi Peltola kuvailee vuonna 2018 päättynyttä hanketta "tosi lyhyeksi rykäisyksi".
—Tutkimustyöhän usein jatkuu vielä tutkimusrahoituksen yli, meiltä on tulossa uusia julkaisuja pian, Peltola sanoo.
Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla yläkouluikäisiä helsinkiläisiä. Haastatteluja tehtiin kolmessa koulussa ja yhdellä nuorisotalolla.
—Haastateltavilla oli todella paljon itsereflektiivisyyttä, kriittisyyttä ja kykyä sanoittaa asioita. Se ei ole ehkä päällimmäinen odotus, kun puhutaan 12–15-vuotiaista pojista.
Haastatteluja tehtiin sekä ryhmä- että yksilöhaastatteluina. Peltola huomasi, että ryhmähaastatteluissa oli toisinaan karnevaalimaisempi tunnelma kuin kahden kesken jutellessa.
—Ehkä he kokivat tilanteen jännittävänä ja sellaisena, ettei liian tosissaan voi keskusteluun lähteä. Se oli ehkä yksi ryhmähaastattelun ongelma, mutta tutkimuksellisesti siitä saa irti.
Karnevaalitunnelmasta huolimatta myös ryhmähaastattelut olivat antoisia ja syvällisiä.
Aineisto elää tutkimuksen jälkeenkin
Tutkimusaineisto tallennettiin Tietoarkistoon vuonna 2019 ja tutkimuskäyttöön se avattiin vuonna 2020. Aineiston tallentaminen oli Peltolalle itsestäänselvyys, sillä esimerkiksi Suomen Akatemian käytäntöihin kuuluu tieteen avoimuuden edistäminen.
—Tein tutkimuksen yhteistyössä University College Londonin Ann Phoenixin kanssa, ja siellä on hyvin vahvat tieteen avoimuuden periaatteet olleet käytössä pidempään kuin Suomessa.
Yksi tapa edistää tieteen avoimuutta on aineiston tallentaminen Tietoarkistoon.
Kuva: Liisa Takala.
Kun aineisto tallennetaan Tietoarkistoon, on se anonymisoitava yksityisyydensuojan turvaamiseksi. Peltolan tutkimusaineisto oli kvalitatiivista eli laadullista, minkä vuoksi anonymisointi oli vaativampaa kuin kvantitatiivisen, eli määrällisen aineiston kohdalla. Anonymisointi on tutkijan vastuulla, ja Tietoarkiston asiantuntijat tarkistavat lopputuloksen.
—Jo hanketta suunnitellessa on hyvä huomioida anonymisointi ja varata sille tarpeeksi aikaa.
Peltolalle on tärkeää, että aineistot arkistoidaan, sillä erityisesti laadullisia aineistoja voidaan tarkastella monista eri näkökulmista.
—Aineistojen keräämiseen on mennyt energiaa sekä tutkijalta että haastateltavilta. Mielestäni on eettistä osallistujia kohtaan, että heidän aikaansa ja ajatuksiansa kunnioitetaan hyödyntämällä aineistoja mahdollisimman laajasti.
Peltola ja Phoenix ovat lukeneet aineistoaan maskuliinisuuden näkökulmasta, mutta sitä voi tarkastella myös muilla tavoin.
—Ikä, vuorovaikutus, keskustelun analysointi… Kvaliaineistot harvemmin tyhjenevät yhdestä lukukerrasta.
Tutkimusaineisto on tallennettu Tietoarkiston Aila-palveluun käyttöoikeudella (C), eli se on käytettävissä vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.
—Totta kai toivon, että aineistoa käytetään ja olisi hienoa, jos sille löytyy käyttöä. Takaraivossa on kuitenkin pieni häpeän puna, että miten rooliani haastattelijana tarkastellaan, mutta se kuuluu asiaan.
Tutkimusaineisto elää myös akateemisen maailman ulkopuolella. Peltola on esimerkiksi antanut runsaasti haastatteluja eri medioille ja pitänyt koulutuspuheenvuoroja erilaisissa seminaareissa. Peltolasta on tärkeää, että tutkija on valmis viestimään tutkimuksestaan ja sen tuloksista avoimesti.
—Onko tutkimuksessa järkeä, jos ei ole valmis viestimään siitä monikanavaisesti niin, että joku muukin voisi hyötyä siitä?
Teksti: Petra Viitanen, kuvituskuva: pxfuel