ESS-tutkimus todistaa, että Eurooppa on suvaitsevaisempi kuin ennen

Vuodesta 2002 lähtien yli 20 maassa kerätty ESS-kyselytutkimusaineisto tarjoaa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa eurooppalaisten yhteiskuntien muutoksesta. Suomi on ollut tutkimuksessa mukana alusta asti.

Uutisia ja sosiaalista mediaa seuraamalla voisi päätellä, että arvot muuttuvat Euroopassa jatkuvasti kovempaan suuntaan. Kansainvälinen huippututkimus kuitenkin osoittaa päinvastaista: eurooppalaiset ovat nykyään selvästi hyväksyvämpiä ja vapaamielisempiä kuin viisitoista vuotta sitten.

—Maahanmuuttajiin suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin, ja erityisesti homoseksuaaleihin liittyvät asenteet ovat selvästi hyväksyvämpiä kuin viisitoista vuotta sitten, kertoo sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti Turun yliopistosta.

Esimerkiksi Suomessa homoseksuaaleihin suhtautuminen oli ESS-tutkimuksen mukaan vielä 2000-luvun alussa melko kielteistä, mutta tilanne on muuttunut selvästi.

—Homovastaisuus erotti meidät aiemmin muista Pohjoismaista, mutta nyt olemme suvaitsevaisuudessa jo ihan muiden kyljessä kiinni, Ervasti iloitsee.

Kyselyn arvo kasvaa joka kierroksella

European Social Survey (ESS) -tutkimuksen Suomen kansallisena koordinaattorina toimiva Heikki Ervasti on päässyt seuraamaan eurooppalaisten asenteita ja niiden muutoksia aitiopaikalta jo yli viisitoista vuotta.

Ensimmäinen ESS-aineisto kerättiin Euroopassa vuonna 2002, ja Suomi oli mukana heti ensimmäisellä kierroksella. Sittemmin kysely on toteutettu säännöllisesti joka toinen vuosi yli 20 Euroopan maassa.

—Ihmisten arvot muuttuvat hitaasti, mutta viidentoista vuoden jälkeen yhteiskunnalliset muutokset alkavat jo näkyä aineistossamme, Ervasti kertoo.

Tutkimuksen merkitys kasvaakin jokaisen keruukierroksen myötä. Tuorein, vuonna 2016 kerätty aineisto on julkaistu tutkijoiden, opiskelijoiden ja opettajien käyttöön viime lokakuussa, ja seuraava keruuaalto käynnistyy syksyllä 2018. Tutkimusta on tarkoitus jatkaa niin pitkään kuin mahdollista.

Ydinmoduuli ja ajankohtaisia teemoja

ESS-tutkimus koostuu vuodesta toiseen samana pysyvästä ydinmoduulista ja 2–3 vaihtuvasta moduulista. Ydinmoduuli kartoittaa muun muassa vastaajien poliittisia asenteita, sosiaalista luottamusta ja yhteiskunnallista osallistumista.

Vaihtuvien moduulien teemoista päättää kullakin keruukierroksella kansainvälinen asiantuntijaryhmä. Teemat valikoituvat muun muassa aiheen ajankohtaisuuden ja teoreettisen mielenkiinnon perusteella. Tuoreimmassa, vuonna 2016 kerätyssä kyselyssä teemamoduulit käsittelivät hyvinvointipolitiikkaa sekä ilmasto- ja energiakysymyksiä.

—Näiden teemojen ajankohtaisuudesta ei kenenkään varmasti tarvitse kiistellä, Ervasti toteaa. Aiempina vuosina vaihtuvien moduulien kysymykset ovat käsitelleet esimerkiksi maahanmuuttoa, terveyttä, työtä ja perhettä.

Huippuunsa hiottu tutkimus

—ESS-tutkimuksen laatukriteerit ovat aivan omaa luokkaansa, Ervasti kehuu. Kaikkea tutkimuksen otannasta haastattelulomakkeen kääntämiseen ja kenttätyöhön sääntelevät tarkat kansainväliset säännöt. Jokainen yksityiskohta on hiottu niin, että eri maissa eri kielillä kerätyt kyselyt ovat keskenään aidosti vertailukelpoisia.

Aineiston keräämisen lisäksi ESS-tutkimuksen tavoitteena on ollut alusta asti kehittää sosiaalitieteellisiä mittareita ja ratkaisuja vertailevan survey-tutkimuksen ongelmiin.

—Meille on syntynyt vuosien varrella omat hyväksi havaitut tavat mitata monenlaisia asioita, kuten tuloja, koulutusta ja uskonnollisuutta, Ervasti kertoo. Mittareita myös hiotaan jatkuvasti entistä paremmiksi.

Opiskelijat suurin käyttäjäryhmä

Yksi ESS-kyselyn vahvuuksista on se, että aineistot sopivat monille eri tieteenaloille ja lukemattomiin erilaisiin tutkimuskysymyksiin.

—Poikkitieteellistä aineistoa käyttävät niin ekonomit, tilastotieteilijät, sosiaalitieteilijät, politiikantutkijat kuin psykologitkin, Ervasti kertoo.

Eurooppalaisten yhteiskuntien tilasta kertova aineisto kiinnostaa sekä tutkijoita että päättäjiä, mutta suurin käyttäjäryhmä kaikissa ESS-maissa on Ervastin mukaan opiskelijat.

—Moni opettaja käyttää ESS-aineistoa metodikursseillansa, koska aineisto on laadukas ja aihepiiriltään niin laaja, että siitä löytyy jotain kiinnostavaa analysoitavaa jokaiselle opiskelijalle, Ervasti kertoo.

Pohjoismaiden hyvinvointi erottuu

Ervasti on itse analysoinut aineistoa monesta näkökulmasta, mutta erityisesti häntä ovat kiinnostaneet maahanmuuton ja hyvinvointipolitiikan kysymykset. Yksi kiinnostavimmista havainnoista on ollut se, miten radikaalisti pohjoismainen yhteiskuntatyyppi eroaa muista eurooppalaisista yhteiskunnista.

Ervasti on havainnut, että esimerkiksi yleinen luottamus, hyvinvointi, onnellisuus ja luottamus instituutioihin erottavat Pohjoismaat selvästi muista Euroopan maista.

—Erot osoittavat, että hyvinvointi on seurausta hyvinvointipolitiikasta, mikä taas tarkoittaa, että yhteiskuntapolitiikalla saadaan aidosti asioita aikaan, Ervasti tulkitsee.

Toisaalta hän huomauttaa kyselytulosten kertovan myös, että jos politiikan kurssi Pohjoismaissa käännetään, huonoilla päätöksillä voidaan saada paljon ikäviä yllätyksiä aikaan.

—Merkkejä tällaisesta kehityksestä on valitettavasti ollut jo ilmassa.

Kysely auttaa ymmärtämään Eurooppaa

ESS-tutkimuksen Suomen aineistonkeruuta on rahoittanut perinteisesti Suomen Akatemia. Nyt Suomi on hakenut virallista ESS-jäsenyyttä, mikä tarkoittaa jatkossa entistä vahvempaa sitoutumista hankkeeseen.

Ervasti itse pitää tärkeänä, että hankkeen rahoitus on vakaalla pohjalla.

—Jos aikasarjan Suomen osalta katkaisisi, se olisi keskeneräisen työn lopettamista, hän perustelee.

Ervasti uskoo, että Brexitin kaltaiset yhteiskunnalliset mullistukset ovat viime vuosina auttaneet kansalaisia ja päättäjiä ymmärtämään yhteiskuntatieteiden ja laadukkaiden tutkimushankkeiden arvon.

ESS-tutkimuksen kaltaisten, säännöllisesti samanlaisina toistettavien, kyselyiden ansiosta tutkijoiden ja päättäjien on mahdollista ymmärtää yhteiskunnallisten mullistusten syitä ja seurauksia.

—Ilman ESS:n kaltaisia kyselyitä meidän olisi kovin vaikea analysoida, miksi ympärillämme tapahtuu sellaisia asioita kuin tapahtuu, Ervasti toteaa.

Teksti ja kuva: Kaisa Järvelä