Julkaistu 14.1.2018

Väestön ikääntyminen on Euroopan yhteinen seikkailu

Suomi pääsi vihdoin mukaan ikääntyvien eurooppalaisten terveyttä, eläköitymistä ja hyvinvointia kartoittavaan SHARE-hankkeeseen. Suomen tutkimusta johtava Anna Rotkirch Väestöliitosta uskoo, että koko Euroopan unionin kattavasta vertailuaineistosta voi löytyä vastaus muun muassa siihen, miksi ihmisillä on Suomessa vähemmän terveitä elinvuosia kuin muissa Pohjoismaissa.

On Suomen onni, että yli 50-vuotiaiden eurooppalaisten elämää syväluotaava SHARE-tutkimus on ERIC. Sen ansiosta Euroopan Komissio päätti rahoittaa kyselyn seitsemännen keruuaallon kaikissa niissä EU-maissa, jotka eivät vielä olleet lähteneet mukaan vuonna 2004 alkaneeseen tutkimukseen.

Rahoituspäätöksen ansiosta ensimmäinen SHARE-Suomi-aineisto kerättiin Väestöliiton johdolla keväällä 2017.

—Henkilökohtaisesti olen palanut halusta saada SHARE Suomeen jo pitkään, tutkimusta johtava Anna Rotkirch Väestöliitosta kertoo.

Joka toinen vuosi toteutettavat SHARE-kyselyt selvittävät laajasti Euroopan 50 vuotta täyttäneen väestön eläköitymiseen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Tutkijoiden vapaasti käytettävissä olevassa aineistossa on monille eri tieteenaloille sopivaa tietoa muun muassa vastaajien fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä, sosioekonomisesta asemasta ja sosiaalisista verkostoista.

SHARE-kyselyä on hiottu kansainvälisesti niin, että aineisto on koko Euroopan laajuisesti vertailukelpoinen. Pitkittäis- ja paneeliulottuvuudet mahdollistavat yhteiskunnissa vuosien kuluessa tapahtuvien muutosten analysoimisen.

Rekisterit eivät kerro kokemuksista

SHARE-tutkimukseen liittymistä valmisteltiin Suomessa ensimmäisen kerran jo vuosia sitten, mutta hanke kaatui viime metreillä. Ulkopuolelle jäämistä perusteltiin muun muassa sillä, että Suomessa on hyvät ja kattavat rekisterit.

—Rekisterit mahdollistavat pitkittäistutkimuksen, mutta ne eivät kerro mitään sellaisista asioista kuin subjektiivinen hyvinvointi, onnellisuus, parisuhdetyytyväisyys tai esimerkiksi kokemukset isovanhemmuudesta, Rotkirch huomauttaa.

—Rekisteritietojen huono puoli on myös se, ettei niitä voi vertailla muiden EU-maiden kanssa, koska muualla ei ole samanlaisia rekistereitä.

Rotkirchin mielestä SHAREn ulkopuolelle jättäytyminen oli verrattavissa siihen, että Suomi olisi jäänyt pois PISA-tutkimuksesta.

—Jos emme olisi osallistuneet PISAan, emme olisi koskaan saaneet tietää, että olemme koulutuksessa ja -opetuksessa maailman parhaita, hän vertaa.

Nyt Suomi pääsee mukaan parhaassa tapauksessa neljään SHARE-kyselyn keruuaaltoon. Seuraava, aivoihin, oppimiseen ja muistiin pureutuva SHARE-aineisto kerätään vuonna 2020. Koko hanke päättyy tämänhetkisen suunnitelman mukaan vuonna 2024, jolloin se on kestänyt kaikkiaan 20 vuotta.

—Toivon, että Suomeen saataisiin SHAREsta vähintään kaksi aaltoa, ja mieluiten kaikki loput neljä. Yleensä pitkittäistutkimukseen tarvitaan vähintään kolme aaltoa, koska trendi syntyy kolmesta pisteestä, Rotkirch toteaa.

Suurin vahvuus on aineiston vertailtavuus

Rotkirch arvioi, että SHARE-aineistojen tärkein ominaisuus on Suomen näkökulmasta niiden vertailtavuus. Hän uskoo, että aineistosta voisi löytyä vastaus esimerkiksi siihen, miksi suomalaisilla on tällä hetkellä selvästi vähemmän terveitä elinvuosia kuin ruotsalaisilla, tanskalaisilla tai norjalaisilla.

—Pelkkää elinikää mitatessa Suomi kuuluu selvästi Pohjoismaihin, mutta terveiden elinvuosien määrässä laahaamme Baltian maiden tasolla, Rotkirch kertoo. Suomessa siis eletään jostain syystä pitkään, mutta sairaina.

Koko EU:n kattava SHARE-aineisto tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden selvittää, mistä erot terveiden elinvuosien määrässä eri maiden välillä johtuvat.Parhaassa tapauksessa aineisto voi kertoa hyvinkin suoraan, mitkä asiat Suomessa toimivat terveen vanhuuden näkökulmasta hyvin jo nyt, ja mihin pitäisi ottaa mallia muualta Euroopasta.

—Jos ongelma näyttää vertailuaineiston perusteella olevan esimerkiksi suomalaisten vähäisissä sosiaalisissa suhteissa tai työelämän kuormittavuudessa, asia vaatii yhteiskunnallisia toimia.

Rotkirch huomauttaa, että terveet elinvuodet ovat asia, jota ikääntyneet itse pohtivat paljon. Harva tahtoo elää satavuotiaaksi, jos viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana ei pysty enää liikkumaan tai puhumaan.

Myös päättäjiä kiinnostaa, kuinka kauan ikääntyvä väestö pysyy terveenä ja pärjää yksin.

—Yhteiskuntaa rasittavat eniten ne vuodet, jolloin ihminen makaa vuodepotilaana ja tarvitsee paljon kalliita hoitoja, Rotkirch toteaa.

SHARE 2017 kävi läpi ihmisen elämänkulun

Väestöliittoa kiinnostavat SHARE-aineistossa erityisesti hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin liittyvät asiat, esimerkiksi onnellisuus, sosiaaliset suhteet ja sukupolvien välinen vuorovaikutus.

—Yksi hirveän mielenkiintoinen aihe on isovanhemmuus, mutta kiinnostavaa on myös se, miten lapsettomuus ja lapsenlapsettomuus vaikuttavat ikääntymiseen, Rotkirch kertoo.

Vuonna 2017 kerätyn SHARE-aineiston teemana oli uusissa maissa SHARE-life, joka on muissa maissa toteutettu jo aiemmin. Teemakysymyksissä käytiin läpi koko ihmisen elämänkulku: esimerkiksi työhistoria, asumishistoria, elämän tärkeimmät käännekohdat ja se, millainen vastaajan lapsuudenperhe oli.

Teemaosiossa kysyttiin myös, minkä vaiheen vastaaja koki elämässään erityisen onnelliseksi.

—Tällainen tieto on subjektiivista, mutta todella kiinnostavaa, eikä sitä löydy rekistereistä, Rotkirch huomauttaa.

Elämänkulku-teemassa häntä itseään kiinnostaa erityisesti, mitkä vaiheet ihminen on kokenut onnellisiksi ja mitkä onnettomiksi.

Monien tutkimusten mukaan lasten saaminen ei lisää onnellisuutta, vaan päinvastoin vähentää sitä etenkin parisuhteessa. Toiset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vanhempien onnellisuus romahtaa aluksi, mutta lasten aikuistuttua vanhemmat ovat hieman onnellisempia kuin muut. Tästä näkökulmasta lasten hankkiminen siis kannattaisi pitkällä tähtäimellä.

—Tähän keskusteluun kiinnostaisi saada tieto siitä, kuinka moni SHAREn 70- tai 80-vuotiaista vastaajista sanoo, että pikkulapsivuodet olivat elämän onnettominta aikaa ja kuinka moni haikailee jälkikäteen juuri niiden perään.

SHARE 2017 -aineistosta Väestöliitto saa uutta tietoa myös ikääntyvien parisuhdetyytyväisyydestä, josta liitettiin Suomen kyselyyn erillinen lomake.

—Ikääntyvien ihmisten parisuhdetyytyväisyys on hirveän kiinnostava asia. Esimerkiksi 30-vuotiaana naimisiin menevä pariskunta saattaa elää yhdessä jopa 70 vuotta, Rotkirch huomauttaa.

Lisälomakkeessa kysyttiin esimerkiksi yleisestä parisuhdetyytyväisyydestä, työnjaosta parisuhteessa, vapaa-ajan käytöstä, mustasukkaisuudesta, riidanaiheista ja seksielämästä.

Väestön ikääntyminen ei ole vain ongelma

Rotkirch toivoo, että SHARE-tutkimuksen myötä ikääntymiseen saataisiin Suomessa myös uusia positiivisia näkökulmia.

—Väestön ikääntyminen nähdään usein vain haasteena ja ongelmana, vaikka useimmat meistä haluavat elää pitkään, hän huomauttaa.

Rotkirchin mielestä ikääntymiskeskustelussa ei voi olla kyse vain siitä, kuka yhteiskunnassa rahoittaa vanhenemisen tai esimerkiksi ikääntyneiden sairaalahoidon.

—Meidän pitäisi olla paljon laajemmin kiinnostuneita siitä, miltä ikääntymisen muuttamat yhteiskunnat näyttävät ja miltä niissä tuntuu elää.

—Väestön ikääntymistä kannattaisi lähestyä seikkailuna, koska emme vielä tiedä, mihin se yhteiskuntamme lähivuosina vie. Elämme koko Euroopassa täysin ainutlaatuista, jännittävää aikaa, Rotkirch innostuu.

Teksti ja kuva: Kaisa Järvelä