Kansalaispulssit kertovat mitä mielissämme liikkuu — Vastaajia jo yli 40 000
Valtioneuvoston ja Tilastokeskuksen Kansalaispulssi-kyselyt kartoittavat suomalaisten näkemyksiä viranomaisten toiminnasta ja viestinnästä, tulevaisuuden odotuksista, luottamuksesta viranomaisiin, instituutioihin ja toisiin ihmisiin sekä arkeen liittyvistä huolenaiheista. Koronakyselynä alkanut aineistosarja kertoo laajasti siitä, miten suomalaiset elävät kriisien keskellä.
Keväällä 2020 Valtioneuvoston kansliassa koettiin tarvetta tietää, mitä kansalaisten mielissä tapahtuu uudenlaisen tilanteen edessä. Alun perin koronatilanteeseen liittyvään Kansalaispulssi-kyselyyn on sittemmin lisätty esimerkiksi Ukrainan sotatilannetta käsitteleviä kysymyksiä.
Valtioneuvoston kanslian erityisasiantuntija Juho Jyrkiäinen kertoo, että koronakriisin alkuvaiheessa Kansalaispulssin kyselykierros toteutettiin jopa kahden viikon syklillä, mutta nykyisin kysely toteutetaan 3–5 viikon välein.
—Ensimmäinen kyselykierros oli huhtikuussa 2020, eli hyvinkin nopeasti tuli tarve saada tietoa kansalaisten tunnelmista.
Kansalaispulssi-kyselyt ovat valtioneuvoston ja Tilastokeskuksen tekemiä tutkimuksia. Tietoarkiston Aila-portaaliin aineistoja on tallennettu vuoden 2021 alusta asti. Aiempia kyselylomakkeita ja jakaumia voi tarkastella Tilastokeskuksen sivuilta.
Kysymyksillä kartoitetaan mielenmaisemia
Kansalaispulssien kysymyksiä pohditaan niin valtioneuvoston kansliassa kuin sen ulkopuolellakin. Vaikka suuri osa kysymyksistä toistuu kierroksesta toiseen samoina, päivitetään niitä tilanteiden mukaan. Koronakysymyksissä on tehty tiiviissä yhteistyössä THL:n kanssa, Venäjän hyökkäyssodasta johtuvia hinnannousuja ja kulutuskäyttäytymistä on pohdittu varautumisen ministerityöryhmässä.
—Pyrimme olemaan ajassa kiinni, että päätöksentekijät saavat relevantteja tietoja kyselyistä, Jyrkiäinen sanoo.
Kansalaispulssi-kyselyiden vastaajat vaihtuvat jokaisella kierroksella. Otos muodostuu 15–74-vuotiaista mannersuomalaisista. Vaikka vastaajat vaihtuvat, on kyselyistä mahdollista havaita isompia muutoksia. Eri kierrosten tuloksia yhdistämällä pystyy tarkastelemaan myös pienempiä yksityiskohtia.
Esimerkkinä Jyrkiäinen nostaa kysymyksen koetusta stressistä, jota on seurattu kyselyiden alkuvaiheesta asti. Nuorten, erityisesti nuorten naisten, kokema stressi on ollut korkeissa lukemissa kyselystä toiseen.
—Se on täydentänyt kuvaa ja huolta, jota muualtakin noussut, siitä miten nuoret voivat.
Aineistot vapaasti käytettävissä
Kansalaispulssi-kyselyiden tuloksista on informoitu esimerkiksi koronatilanteen keskeisiä henkilöitä, kuten koronakoordinaatioryhmän jäseniä. Kyselyiden aineistot ovat Tietoarkiston Aila-portaalissa käyttöoikeudella (A) eli vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä. Esimerkiksi tiedotusvälineet ovat viitanneet Kansalaispulssin vastauksiin, mistä Jyrkiäinen on mielissään.
—Toivottavasti aineistojen hyödyntäminen on laajempaa kuin itse tiedänkään.
Kansalaispulsseilla on pystytty seuraamaan myös sitä, ovatko hallitus ja kansalaiset olleet samaa mieltä asioista.
—Tiukkoja koronarajoituksia purkaessamme kysyimme kansalaisilta, onko hallituksen suunnitelma purkamisesta kohdallaan. Pystyimme tsekkaamaan, että olemme todennäköisesti oikeassa suunnassa.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan toi suomalaisten arkeen uuden, odottamattoman kriisin nopealla aikataululla. Kansalaispulssin kysymykset päivittyivät käsittelemään uutta kriisitilannetta, jonka vaikutuksista on tarpeen saada tietoa.
—Onneksi oli tämä kysely olemassa, niin pääsimme heti kansalaisten tunnelmiin käsiksi.
Kansalaispulssi-kyselyitä on tarkoitus toteuttaa ainakin vuoden 2022 loppuun asti. Jyrkiäinen arvelee, että kyselyihin on vastannut tähän mennessä yli 40 000 suomalaista.
—Poikkeuksellisen iso kyselyaineisto on muodostunut. Toivon, että siitä löydettäisiin erilaisia näkökulmia esimerkiksi tutkimukseen, opiskeluun ja medialle.
Teksti: Petra Viitanen, kuvituskuva: pxfuel