Arkistoitu aineisto sopii sekä määrälliseen että laadulliseen opinnäytetyöhön

Tietoarkiston palveluportaali Aila sisältää noin 1500 eri tutkimusaineistoa, joista suurin osa on käytettävissä opinnäytetöihin. Opinnäytteitään työstävät opiskelijat ovatkin yksi Tietoarkiston aineistojen suurimmista käyttäjäryhmistä.

Tietoarkiston aineistokuvailuissa on tiedot yli 500 pro gradusta sekä yli 160 kandidaatintutkielmasta, joissa on hyödynnetty arkistoituja aineistoja. Tosiasiassa luku on vielä tätä suurempi, sillä tietoja kandidaatintutkielmista alettiin kerätä vasta vuonna 2015, eivätkä opiskelijat muista aina ilmoittaa opinnäytteidensä viitetietoja Tietoarkistolle.

Vuonna 2019 gradunsa Tietoarkistoon arkistoitujen aineistojen pohjalta tehneisiin kuuluivat Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian tutkinto-ohjelmasta valmistunut Oskari Helve ja Tampereen yliopiston yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmasta valmistunut Elisa Sinikallio.

Kuvituskuvassa avoimen kirjan päällä suurennuslasi ja kynä.

Oskari Helve käytti gradussaan Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS:n aineistoa Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 (FSD3224). Aiheena Helven työssä oli erilaisten sosiaalisten resurssien yhteys korkeakouluopiskelijoiden uupumukseen sekä työn imuun opiskelussa. Helve oli päättänyt gradunsa aihepiirin jo ennen sopivan aineiston löytymistä. Kun aineisto löytyi, aihe kuitenkin tarkentui työelämäympäristöstä opiskelijoihin.

—Lähdin etsimään työelämäkontekstista sitä aineistoa, mutta sitten ajattelin, kun tämä tuli vastaan, että miksei opiskelukontekstissakin voisi tehdä vastaavaa.

Elisa Sinikallio puolestaan päätti gradunsa aiheen vasta löytämänsä aineiston pohjalta. Sinikallio teki gradunsa Tampereen yliopiston tutkija Tuija Koivusen keräämän haastatteluaineiston Työ yhteyskeskuksissa 2005 (FSD2641) pohjalta. Sinikallion gradu oli sisällönanalyysi työyhteisön jäsenten organisaatioilmapiirikäsityksistä.

—Itse asiassa minulla oli vähän inspiraatio hukassa. Menin katselemaan, millaisia aineistoja löytyisi. Sitten löysin aineiston ja sen pohjalta rakensin tuon idean.

Laajalla aineistolla laadukkaampaa analyysia

Molempien gradujen aineistot olivat laajoja. Helven käyttämässä korkeakouluopiskelijoilta kerätyssä kvantitatiivisessa kyselyaineistossa on 548 muuttujaa ja 3110 vastaajaa. Sinikallion kvalitatiivinen haastatteluaineisto taas koostui 59 haastattelulitteraatista.

Sekä Helve että Sinikallio pitävät alun perin tutkimukseen kerättyä aineistoa todennäköisesti laajempana ja laadukkaampana kuin aineistoa, joka opiskelijan tulisi kerätä omilla resursseilla. Aineiston kerääminen opinnäytteeseen itse onkin usein työläs ja aikaavievä prosessi, ja molempia opiskelijoita kehotettiin graduseminaarissa selvittämään, löytyisikö jostain valmis aineisto. Helve näkee, että itse kerätyn aineiston arvoa laskee se, että opiskelijan valitsemassa otoksessa ei useinkaan ole tilastollista voimaa, sillä kyselyjä jaetaan usein esimerkiksi sosiaalisessa mediassa omalle tuttavapiirille.

—Ei kellään ole mielestäni gradua varten resursseja lähteä ihan tyhjästä keräämään laadukasta kvantiaineistoa, Helve sanoo.

Helven mukaan valmis aineisto tuotti kuitenkin jonkin verran selvittelytyötä, jotta aineisto ei lomittuisi liikaa muihin aineistosta tehtyihin tutkimuksiin. Hän näkee, että toisen tekemässä tutkimuksessa käytetyt muuttujat ja mittarit rajoittavat myös tulkintaa.

—Ei voi tavallaan käyttää niitä mittareita, joita teoreettisesti lähtisi käyttämään, jos keräisi aineiston itse. Mutta se menee kuitenkin edelle, että on se fiilis, että se aineisto on laadukas, eli jos jotain yhteyksiä löytyy, voin kuitenkin joitain johtopäätöksiä niistä tehdä.

Sinikallion kokemuksen mukaan laadukkaat kvalitatiiviset tutkimusaineistot soveltuvat myös hyvin uusiokäyttöön. Tuoreen näkökulman löytäminen laajaan haastatteluaineistoon ei aiheuttanut huolta, sillä aineisto oli alun perin kerätty eri tieteenalan tutkimukseen.

—Se alkuperäinen tutkimus oli sukupuolentutkimuksen puolella tehty, niin siinä oli tavallaan ihan eri näkökulma.

Sinikallio näkee, että valmista aineistoa käyttämällä on lähtökohtaisesti enemmän aikaa aineiston analysointiin. Erityisen ilahtunut hän on siitä, että valmiilla aineistolla säästyi itse litteroimisen vaivalta. Hän ei kuitenkaan pidä valmista aineistoa muuten sen helpompana ratkaisuna kuin aineiston keräämistä itsekään, eikä hän näe, että hyvään opinnäytetyöhön johtaisi automaattisesti sen paremmin oma kuin valmiskaan aineisto.

—Ajattelin, että tämähän on nyt helpompaa, kun ei tarvitse kerätä sitä aineistoa, mutta kun se aineisto oli noin laaja, meni kuitenkin tosi paljon aikaa siihen, että tutustui aineistoon. Työmäärä oli ehkä ajankäytöllisesti kuitenkin sama mutta painottui eri asioihin.

Avaamaton aineisto on muille hyödytön

Sekä Sinikallio että Helve pitävät tutkimusaineistojen avaamista jatkokäyttöön opiskelussa ja opinnäytetöissä tärkeänä. Helve näkee, että laadukkaat tutkimusaineistot ovat erityisen arvokkaita menetelmäkursseilla.

—Eihän pelkästään slaideja seuraamalla sitä kauheasti opi. Kyllä siihen melkein tarvitsee sen, että tekee myös samalla. Ja sitten kun on isompi aineisto, on enemmän muuttujia, ja on mahdollista rakentaa useamman tyyppisiä harjoitustutkimusasetelmia.

Sinikallion mukaan tutkijan ja tutkittavien käyttämä vaiva aineistonkeruussa menee osittain hukkaan, jos aineiston jatkokäyttöpotentiaalia ei hyödynnetä.

—Hyödynnetään viimeiseen pisaraan asti se mikä on tehty. Sitten on myös paljon sellaisia opiskelijoita, jotka ehkä haluavat sen gradun vain tehdyksi päästäkseen töihin. Sitten on helpompi tehdä se opinnäytetyö, kun yksi vaihe on tavallaan jo tehty.

Teksti: Niko Koski, kuva: Joao Silas (Unsplash)

Vuonna 2019 on valmistunut 19 pro gradu -tutkielmaa, jotka pohjautuvat Tietoarkiston aineistoihin (tieto perustuu opiskelijoiden ilmoituksiin).

* Opinnäytteen tekijä on luovuttanut aineiston Tietoarkistoon.

  • Erkkilä, Hanni (2019). Ihanteellinen työntekijä-asiakassuhde lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ryhmäkeskusteluiden valossa. Itä-Suomen yliopisto: psykologian pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20190087 [FSD2845]
  • Helve, Oskari (2019). Burnout and engagement in higher education: Relationships with social support, guidance and sense of belonging. Helsingin yliopisto: sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielma. [FSD3224]
  • Holländer, Eva (2019). Yhteisöllisyys elämänkulussa ikääntyneiden kokemana : narratiivinen tutkimus suurten ikäluokkien yhteisöllisyyden kokemuksista elämänkulun kirjoituksissa. Turun yliopisto: sosiaalityön pro gradu -tutkielma. [FSD2823]
  • Kaskinen, Maarit (2019). Elämä vammautumisen jälkeen: muutos ja identiteetti fyysisesti vammautuneiden naisten kertomuksissa. Jyväskylän yliopisto: etnologian pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201903251940 [FSD3040]
  • Klasila, Isa-Emilia (2019). Tehoaako työkykyä ylläpitävä toiminta? Tyky-toiminnan yhteys koettuun työhyvinvointiin Suomessa. Turun yliopisto: pro gradu -tutkielma. [FSD3220]
  • Laaninen, Markus (2019). Luottavatko yksinäiset? : Yleistyneen luottamuksen väestöryhmittäiset erot yksinäisyyden kokemuksen mukaan. Turun yliopisto: sosiologian pro gradu -tutkielma. [FSD3310]
  • Lahdenperä, Johanna (2019). Neuvonta Pelastakaa lapset ry:n Suunta-chatissa. Keskustelunanalyyttinen tutkimus. Helsingin yliopisto: sosiaalityön pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906132822 [FSD3087]
  • Leinonen, Nelli (2019). Ne pitää olla niin kuin vaaliohjelman mukaisia ne vastaukset - puolueiden eduskuntavaaliehdokkaiden vaalikonevastausten yhtenäisyys. Tampereen yliopisto: politiikan tutkimuksen pro gradu -tutkielma. [FSD3067]
  • Mannonen, Markus (2019). Äänestäjät kuluttajina: puoluevalintaan ja äänestäjien käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät Suomen eduskuntavaaleissa. Jyväskylän yliopisto: markkinoinnin pro gradu -tutkielma. URN:NBN:fi:jyu-201909164157 [FSD3067]
  • Mäkelä-Korhonen, Tiina (2019) Arjen valinnat osana ilmastotaistelua: Sosiodemografisten tekijöiden yhteys ilmastoasenteisiin ja kestävään energiankulutukseen. Helsingin yliopisto: pro gradu -tutkielma. [FSD3217]
  • Nissinen, Jarkko (2019). Poliittinen luottamus ja sen horjuttajat - Tutkimus suomalaisten demokratiakäsityksistä ja heidän kokemastaan informaatiovaikuttamisen uhasta. Helsingin yliopisto: pro gradu -tutkielma. [FSD3192]
  • Perko, Mari (2019). Isovanhemmuus lapsenlapsettomuuden kontekstissa. Tampereen yliopisto: kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906282316. [FSD2815]
  • Riiho, Sofia (2019). Simppeli selviytymistarina vai jatkuva prosessi? Masennukselle ja toipumiselle annetut merkitykset toipuneiden narratiiveissa. Jyväskylän yliopisto: sosiaalityön pro gradu -tutkielma. [FSD2823]
  • Rosenqvist, Tellu (2019), Jaetusta arjesta etäyhteydenpitoon. Lapsenlapsistaan etäällä asuvien isovanhempien kokemuksia isovanhemmuudesta. Tampereen yliopisto: sosiologian pro gradu -tutkielma. [FSD2815]
  • Simpson, Tiina (2019). "Kerta kaikkiaan niiden suhde on niin välitön nyt". Lasten läheissuhteet ja suhdetyö läheisverkostosijoituksessa sosiaalityöntekijöiden kuvaamina. Tampereen yliopisto: sosiaalityön pro gradu-tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907052472 [FSD3203]
  • Sinikallio, Elisa (2019) Näkökulma ratkaisee. Tutkimus työntekijöiden ilmapiirihavaintojen eroista kolmessa yhteyskeskusorganisaatiossa. Tampereen yliopisto: sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904011448 [FSD2641]
  • Strand-Niemelä, Tuulikki (2019). Vaikka Suomessa sanotaan, että taustalla ei ole merkitystä, niin kyllä on. Työläistaustaisten yliopisto-opiskelijoiden korkeakoulutukseen hakeutumisen motivaatiot ja opiskelukokemukset. Tampereen yliopisto: kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma. [FSD2542]
  • Vehkala, Sohvi (2019). Kriisikokemuksen kertomaa: Iäkkäiden suomalaisten muistoja lapsuudesta vanhuuteen. Turun yliopisto: kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma. [FSD2823]
  • Virrankari, Lotta (2019) Vapaus ois se, et mä pystyisin tekemään, mitä mä haluaisin - Pitkäaikaissairaiden ja fyysisesti vammaisten nuorten aikuisten vapauden kokemukset osana toimintavalmiuksia. Helsingin yliopisto: yhteiskuntapolitiikan pro gradu -tutkielma. [FSD3359]*