Ailan aineistolatauksista julkaistu tutkimusartikkeli
Tampereen yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin Tietoarkiston aineistojen jatkokäyttöä ja jatkokäyttäjiä vuosina 2015–2018.
Avoin tiede saavuttaa jalansijaa ympäri maailmaa, mutta tutkimusaineistojen avaamisen ja aineistonhallinnan asenteisiin vaikuttaa edelleen tutkijoiden huoli siitä, löytyykö aineistoille jatkokäyttöä. PLOS One -kausijulkaisussa hiljattain julkaistu Tampereen yliopiston tutkijoiden Elina Laten ja Jaana Kekäläisen tutkimusartikkeli tutustuu Tietoarkiston aineistojen käyttöön ja käyttäjiin. Tulosten mukaan Tietoarkiston aineistoja jatkokäytetään aktiivisesti, ja jatkokäyttäjissä on edustettuna kattavasti eri tieteenalojen opiskelijoita ja tutkijoita Suomesta ja ulkomailta.
Artikkelissa tarkastellaan aineistolatausten määriä ja tyyppejä (määrällinen/laadullinen), viittauksia aineistoihin, aineistojen lataajien demografisia ominaisuuksia sekä perusteita aineistojen jatkokäytölle. Tutkimuksen aineisto saatiin Tietoarkiston käyttötilastoista vuosilta 2015–2018. Tutkimuksessa käytetty aineisto on avoimesti saatavilla Ailasta.
Tutkijat havaitsivat vaihtelua vuosittaisissa aineistolatausten määrissä ja kasvua laadullisten aineistojen latauksissa. Aineistolatausten kokonaismäärä kasvoi vuosina 2016 ja 2017 mutta laski 2018. Tuoreemmissa tilastoissa, joita tutkimuksen aineistossa ei ollut mukana, laskeva trendi jatkui vuonna 2019, mutta vuosi 2020 on toistaiseksi ollut latausmäärillä tarkasteltuna huomattavasti aktiivisempi. Laadullisten aineistojen latausten suhteellinen osuus kaikista latauksista on kasvanut tasaisesti vuodesta 2015.
Tutkimuksessa havaittiin, että aineistoihin viittaamisen käytäntö alkaa vakiintua ja viittaukset itsessään alkavat olla tarkempia. Aiempaan Tietoarkiston aineistoista tehtyyn tutkimukseen verrattuna huomattiin myös kasvua viittausten määrissä.
Aineistojen jatkokäyttäjien taustatiedoissa korostui jatkokäyttö myös yhteiskuntatieteiden ulkopuolella: lähes yksi viidestä lataajasta edusti luonnontieteitä, terveystieteitä, teknisiä tieteitä tai humanistisia tieteitä. Koska Tietoarkisto kuvailee kaikki aineistot myös englanniksi ja kääntää kvantitatiiviset aineistotiedostot englanniksi pyydettäessä, aineistoja jatkokäyttävät aktiivisesti myös suomea puhumattomat tutkijat Suomessa ja ulkomailla. Tutkijat havaitsivat, että siinä missä suomalaiset jatkokäyttäjät lataavat aineistoja enimmäkseen opiskelua ja opinnäytetöitä varten, ulkomailla aineistoja ladataan tutkimukseen.