Aineistonkeruu Pennalla tuotti Marjo Ringille ennätyksellisen kirjoitusaineiston
Tietoarkiston kirjoitusaineistojen keruutyökalu Pennalla on vuodesta 2017 alkaen kerätty kymmenittäin kirjoitusaineistoja mitä erilaisimmista aiheista. Runsassatoisin keruu Pennan historiassa on ollut tutkija Marjo Ringin kirjoituskeruu, jossa hoitoalan jättäneitä lähi- ja sairaanhoitajia pyydettiin kertomaan kokemuksistaan alanvaihdosta ja sen syistä.1
Ring keräsi aineistonsa Työsuojelurahaston rahoittamaa Auttajasta ammatinvaihtajaksi? -tutkimushanketta varten vuonna 2021. Kun Ring kartoitti erilaisia aineistonkeruutapoja, muisti hän tohtoriopinnoissaan kuulleensa Tietoarkistosta ja löysi Pennan verkkohaulla.
– Kun Pennasta luin niin mietin, että tämä vaikuttaa liian hyvälle ja helpolle systeemille ollakseen totta, mutta tottahan se oli. En miettinyt muita kirjoitusaineiston keruutapoja, kun Pennan löysin, Ring kertoo.
Ringin Pennalla järjestämä keruu osoittautui menestykseksi. Keruuseen saapuneista noin 300 kirjoituksesta Ring sai itselleen ja tutkimusryhmälleen rikkaan tutkimusaineiston, jossa analysoitavaa riittää aineiston avautumisen jälkeen myös muille. Suuri vastausmäärä yllätti myös tutkijan itsensä.
– Ajattelin, että jos saisin 30 kirjoitusta, olisin tosi tyytyväinen. Vastausmäärä kyllä yllätti täydellisesti.
Penna-keruiden onnistumisen kannalta ratkaisevassa asemassa on aina keruusta tiedottaminen. Jotta tieto keruusta tavoittaa kohderyhmän, aineistoa keräävän tutkijan on löydettävä oikeat kanavat keruukutsunsa levittämiseen. Ring jakoi kirjoituskutsua muun muassa hoitoalan jättäneille suunnatussa Facebook-ryhmässä sekä muilla sosiaalisen median kanavilla, joista kirjoituskutsu sai useita jakoja eteenpäin sekä yksityishenkilöiltä että organisaatioilta.
– Olen nyt jälkeenpäin miettinyt, miksi sain vastauksia niin paljon ja niin helposti. Luulen, että yksinkertaisesti kyse oli siitä, että hoitajilla on valtava tarve tulla kuulluiksi ja he halusivat kertoa kokemuksistaan jollekulle. Mietin toki myös sitä, oliko omalla hoitajataustallani jotain vaikutusta asiaan.
Tutkimusaihe on siis läheinen Ringille, joka aloitti itsekin uransa sairaanhoitajana. Myöhemmin hän opiskeli terveystieteiden maisteriksi ja jatkoi siitä edelleen tekemään väitöskirjaa. Ring väitteli Itä-Suomen yliopistosta sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselta kesällä 2021. Sen jälkeen hän toimi hetken Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ikääntyneiden huoli-ilmoituksia tutkivassa hankkeessa, ennen kuin siirtyi tekemään Työsuojelurahaston apurahalla hoitoalan jättämisen syitä käsittelevää tutkimustaan.
Ring toimii tällä hetkellä tutkijana sekä Itä-Suomen yliopistossa että Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (XAMK). Itä-Suomen yliopistossa hän on mukana SOLDEX-hankkeessa, jossa tutkitaan vanhuusiän syrjäytymistä kotihoidossa ja XAMK:ssa hankkeessa, joka tutkii sosiaalisesti kestävän työn edellytyksiä hoitoalalla.
Tavallaan Ring on siis itsekin hoitoalan jättänyt, vaikka jatkaakin saman teeman parissa tutkijana. Oma kokemus alan vaihtamisesta herätti myös kiinnostuksen aiheen tarkastelemisesta tutkijan roolissa.
– Halusin jatkaa tutkimuksen tekemistä, ja entisenä hoitajana ja terveyshallintotieteestä väitelleenä olin tosi kiinnostunut siitä, mikä saa hoitajat jättämään hoitoalan. Niinpä päätin, että asiaa kannattanee tutkia.
Aineistosta syntynyt artikkeleita, kirjakin tulossa
Nyt, noin kolme vuotta Pennalla toteutetun aineistonkeruun jälkeen, tutkimus on tuottanut jo hyvin hedelmää. Ensimmäinen aineiston pohjalta syntynyt artikkeli julkaistiin Focus Localis -lehdessä tammikuussa 2024. 2 Ring kirjoitti artikkelin yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulussa työskentelevän dosentti Minna Kaarakaisen kanssa. Toinen artikkeli julkaistiin helmikuussa Journal of Applied Gerontology -lehdessä. 3 Yhteisjulkaisusta, joka on kirjoitettu Soldex-hankkeen kollegoiden Hanna Ristolaisen ja Elisa Tiilikaisen kanssa, tarkastelun kohteena olivat erityisesti kotihoidon työntekijät. Jo julkaistujen artikkeleiden lisäksi aineistosta on odotettavissa vielä lisääkin julkaisuja.
– Työnalla on vielä sairaanhoitajien ammatillista toimijuutta käsittelevä käsikirjoitus, joka odottaa päivänvaloon pääsyä.
Artikkelien ohella Ringillä on tekeillä sosiologi Antti Maunun kanssa kirja hoitajien kokemuksista. Ring kertoo, että kirjassa he käsittelevät hoitoalan jättäneiden aineistoa tieteellisellä tarkkuudella, mutta yrittävät kirjoittaa kirjan yleistajuisesti, jopa kaunokirjallisesti.
– Minä ja Antti olemme myös työnohjaajia, ja haluamme tuoda hoitajien vahvoja kokemuksia tätäkin kautta julkiseen keskusteluun, toteaa Ring.
Mitkä sitten ovat Ringin keräämään kirjoitusaineistoon pohjautuvan tutkimustyön keskeisimpiä tutkimustuloksia ja johtopäätöksiä?
– Ehkä keskeisin ajatus on, että jos hoitajat halutaan pitää alalla, hoitajat tulisi nähdä aidosti oman alansa asiantuntijoina, aktiivisina ja osaavina työntekijöinä, jotka haluavat kehittää alaa ja kehittyä myös jatkuvasti itse hoitajina ja oman alansa asiatuntijoina. Tällä hetkellä hoitajat eivät ole oikein tasavertaisia toimijoita alan kehittämisessä. Heidän osaamisensa jätetään hyödyntämättä, pohtii Ring.
Ringin aineistoon niin ikään syvällisesti perehtynyt Antti Maunu on myös tehnyt tärkeitä havaintoja aineistosta.
– Yksi päähavainto on myös kokemuksellisuuden tärkeys. Hoitajat ja heidän työnsä eivät ole vain mitoituksia, resursseja tai avoimia tehtäviä sote-sektorilla. Heidän kokemuksistaan piirtyy elävä kuva erilaisten yksilöiden toiveista ja elämänkuluista, mutta myös palvelujärjestelmän arjesta, arvoista ja muutoksista., Maunu korostaa.
Maunu pohtii lisäksi, että olisi houkuttelevaa koota vastaavia kokemuksia muilta julkisen palvelun entisiltä työntekijöiltä, esimerkiksi kasvatus- ja opetusalalta. Ovatko sote-alan arjen haasteet alasidonnaisia vai laajemminkin lakisääteisten palveluiden haasteita nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa?
Aineisto vapautuu muiden käytettäväksi keväällä 2026
Marjo Ringin keräämä kirjoitusaineisto Hoitoalan jättäneiden lähihoitajien ja sairaanhoitajien kokemuksia alanvaihdosta 2021 vapautuu muiden käytettäväksi toukokuussa 2026. Sen jälkeen Tietoarkiston rekisteröityneet asiakkaat voivat ladata aineiston Ailasta tutkimus-, opiskelu- ja opetuskäyttöön. Vaikka tutkittavaa aineistossa riittäisi vielä runsaasti, on ajankohta aineiston avaamiseen Ringin mukaan sopiva, jotta muut voivat tarkastella aineistoa omien silmälasiensa läpi ja uudenlaisista näkökulmista tietoa tuottaen.
Omat lähitulevaisuuden tutkimussuunnitelmat ovat Ringille jo varsin selvät.
– Ensi vuonna aloitamme Itä-Suomen yliopistolla Koneen rahoittaman hankkeen Ajokortin tuolla puolen? Siinä selvitämme ikämiesten kokemuksia autoilusta ja ajokortista luopumisesta. Huomasin, että Tietoarkistolla on arkistoituna tähän teemaan liittyvä aineisto, johon ajattelen, että meidän kannattaa ehdottomasti tutustua.
Penna-työkalun lisäksi Ring siis hyödyntää Tietoarkiston palveluita myös muulla tavoin.
– Käytän säännöllisesti Tietoarkiston palveluita, Aineistonhallinnan käsikirjaa ja Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirjaa oman tutkimukseni tueksi ja myös opetuksessa. Lisäksi katselen säännöllisesti, millaisia uusia aineistoja arkistoon tulee.
Teksti: Jarkko Päivärinta. Kuva: Ada Ring.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Tietoarkisto-lehdessä toukokuussa 2024. Painettuun lehteen verrattuna artikkelissa on päivitetty aineiston avautumisen ajankohta.
PENNA HELPOTTAA KIRJOITUSAINEISTOJEN KERUUTA JA ARKISTOINTIA
Tietoarkiston kirjoitusaineistojen keruutyökalu Penna helpottaa laadullisen kirjoitusaineiston keruuta ja arkistointia. Kun tutkija kerää kirjoitusaineiston Pennalla, voidaan tutkittavien informointi ja aineiston käsittely toteuttaa huomioiden arkistointi ja jatkokäyttö.
Huomattava osa Tietoarkistoon tallennettavista laadullisista aineistoista on kerätty Pennalla. Aineistot voidaan arkistoida, mikäli kirjoittajat antavat siihen luvan ja aineistosta muodostuu riittävän suuri ja jatkokäyttöön sopiva. Pennalla kerättyjä aineistoja on ladattu jatkokäyttöön runsaasti.
Pennaa voivat käyttää tutkijoiden ohella myös opiskelijat kerätessään aineistoa pro gradu -tutkielmaansa varten. Penna soveltuu aineistonkeruuseen erityisen hyvin silloin, kun tutkitaan kokonaisia kirjoituksia, jotka on laadittu suhteellisen vapaasti esseetyyliin. Keruu onnistuu yleensä sitä paremmin, mitä helpommin kohdeyleisö voidaan tavoittaa.
Keruuseen kuuluu aina tutkijan laatima tiivis ja houkutteleva kirjoitusohje, tarpeelliset taustatietokysymykset sekä mahdolliset apukysymykset, jotka helpottavat kirjoittajia.Taustatietokysymykset eivät saa mahdollistaa vastaajien tunnistamista.
Kun haluat käyttää Pennaa tutkimusaineiston keräämiseen, ota yhteyttä Tietoarkiston asiakaspalveluun otsikolla "Ehdotus Penna-keruuksi". Liitä viestiisi kirjoituskutsuluonnos ja valitsemasi taustatietokysymykset. Kerro myös, kuinka suunnittelet tavoittavasi kohdejoukkosi ja tiedottavasi heille keruusta.