Tietoarkisto-lehti 2024

Pääkirjoitus Neljännesvuosisata Tietoarkistoa

Yli 25 vuotta Tampereen yliopiston valtakunnallista tehtävää hoitanut Tietoarkisto on ehtinyt nähdä monta muutosta toimintaympäristössään ja yleisessä suhtautumisessa tutkimusaineistojen hallintaan ja avaamiseen.

Pisimpään Tietoarkistossa työskennelleet kollegat muistelevat toisinaan, miten tyhjästä kaikki tammikuussa 1999 alkoi. Tilannetta kuvaa hyvin se, että ensimmäisiä työtehtäviä oli kahvikaluston ostaminen marketista. Astiaston hankkimisen lisäksi muukin infrastruktuuri rakennettiin viivytyksettä. Tutkijana työskennellessäni tilasin itsekin tutkimustarkoituksiin yhden Eurobarometri-aineiston Tietoarkistosta sen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Sain toimituksen nopeasti sähköpostiini.

Tehokas eteneminen oli mahdollista paitsi innostuneen ja osaavan henkilöstön myös data-arkistojen kansainvälisen yhteistoiminnan ansiota. Edelläkävijöistä saatiin ottaa mallia, hyödyntää hyväksi havaittua, eikä virheitäkään tarvinnut toistaa. Muutamassa vuodessa Tietoarkistosta itsestään tuli monessa edelläkävijä ja tiedon jakaja kollegoille kotimaassa ja kansainvälisesti.

Suurimmat muutokset Tietoarkiston toimintamalleihin tehtiin kymmenisen vuotta sitten. Suomen Akatemialta saatu infrastruktuurirahoitus mahdollisti toiminnan voimakkaan kehittämisen. Palveluportaali Aila otettiin käyttöön toukokuussa 2014. Laadullisten aineistojen käsittelyyn luotiin uusia käytäntöjä. Tietoarkisto saikin ensimmäisenä suomalaisena organisaationa sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytyksen luotettavuudesta kertovan sertifikaatin.

Alussa aineistojen avaamiselle joskus vastahakoinenkin tiedeyhteisö on muuttunut 25 vuodessa avaamista suosivaksi tai jopa edellyttäväksi. Toisaalta samaan aikaan myös tietosuojalainsäädäntö on muuttunut, ja sen myötä erityisesti tietoisuus tutkittavien oikeuksista on lisääntynyt.

Tietoarkisto on ollut sopivassa kehitysvaiheessa ja hereillä muutosten tapahtuessa. Aineistonhallinnan kanssa kamppailevia olemme voineet tukea tarjoamalla kattavan ja ajantasaisen aineistonhallinnan käsikirjan sekä tarvittaessa henkilökohtaistakin neuvontaa. Nykyisin vastaanotammekin paljon aineistoa, jota on tutkimuksen aktiiviaikana käsitelty niin, että sen arkistointi jatkokäyttöön on primaaritutkimuksen jälkeen varsin helppoa.

Alalle on tullut myös paljon uusia toimijoita perinteisten data-arkistojen lisäksi. Samaan aikaan eurooppalaisten yhteiskuntatieteellisten data-arkistojen yhteistyö on vahvistunut uudenlaisessa organisaatiossa, CESSDA ERICissä, valtiojäsenyyksien myötä. Usein tulijat eivät tunne kaikkia jo olemassa olevia ratkaisuja. CESSDAn palveluntuottajien edustajat, tietoarkistolaiset kollegoineen, ovat tarjonneet osaamistaan, jotta aineistojen avaamisessa ei päädyttäisi erillisiin siiloihin ja yhteentoimimattomiin ratkaisuihin. Yhteistyö on kannattavaa kaikille osapuolille.

Tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta. Menneisyyttä katsoessa näkee, mikä on ollut pysyvää ja välttämätöntä toistaiseksi. Sekä aineistojen sisällön ja käsittelyn että tietoteknisten ratkaisujen erityisasiantuntijuutta tarvitaan varmasti jatkossakin. Vaikka tekoälypohjaiset työkalut helpottaisivat joitakin arkistoinnin ja jakelun työvaiheita, uusi aika luonee myös uusia tarpeita. Kun resurssit ovat rajalliset, jostakin on myös luovuttava.

Tietoarkiston 25-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaisemme eläkkeeltä kutsutun Tietoarkisto-lehden erikoisnumeron. Katsomme vähän historiaan, tarjoamme esimerkkejä uusista ja saataville tulevista tutkimusaineistoista sekä data-asiantuntijoiden yhteistyöstä. Mukavia lukuhetkiä!

HELENA LAAKSONEN
Tietoarkiston johtaja