Uusi palvelinympäristö parantaa toimintavarmuutta ja säästää energiaa
Loppuvuonna 2019 aloitettu Tietoarkiston palvelinympäristön siirto Tampereen yliopiston konesaliin valmistui helmikuussa.
Palvelimet siirrettiin osana vanhan Tampereen yliopiston sekä Tampereen teknillisen yliopiston yhdistymistä uudeksi Tampereen yliopistoksi. Palvelinten siirto kytkeytyy myös Tietoarkiston TA2022-hankkeen työpakettiin, jossa kehitetään Tietoarkiston teknisiä ratkaisuja varmemmiksi ja tehokkaammiksi.
Uudessa palvelininfrastruktuurissa ajetaan kaikkia Tietoarkiston palveluita, kuten verkkosivuja, kirjoitusaineistojen keruutyökalu Pennaa sekä palveluportaali Ailaa, vaikka Penna ja Aila toimivat vielä toistaiseksi vanhassa services.fsd.uta.fi-osoitteessa. Tietoarkiston palveluiden käyttäjille muutokset eivät juuri näy, mutta uudistus tuo IT-palvelupäällikkö Matti Heinosen mukaan huomattavia parannuksia palveluiden toimintavarmuuteen tilanteissa, joissa ilmenee esimerkiksi häiriö sähkönsyötössä, verkkoyhteydessä tai laitteissa.
—Tässä tilanteessa suuruudesta on hyötyä. Tietohallinto järjestää vastaavia palveluita joka tapauksessa yliopiston muille toimijoille. Jäähdytys, sähkönsaanti ja vikaantumisen varalle tehdyt järjestelyt ovat jo olemassa, ja ne ovat järeämmät kuin Tietoarkiston omilla resursseilla olisi mahdollista. Meillä on nyt tukevampi alusta, jolla seisoa.
Siirto pienentää myös palvelimista koituvia kuluja, sillä kustannukset jakautuvat isommalle joukolle. Aiemmin Tietoarkiston käytössä oli oma palvelinhuone, jonka toimintakuntoisena pitäminen vaati laiteresurssien lisäksi myös paljon henkilöresursseja. Uutta palvelinalustaa hallinnoi Tampereen yliopiston tietohallinto, joten Tietoarkisto voi nyt paremmin keskittää resurssejaan oleellisiin toimintoihin.
—Meille tärkeintä on Tietoarkiston palvelut, ei alustan ylläpito, Heinonen sanoo..
Keskitetty palvelinratkaisu säästää myös huomattavasti sähköä ja pienentää Tietoarkiston hiilijalanjälkeä verrattuna aiemmin käytössä olleeseen palvelinhuoneeseen. Järjestelmäsuunnittelija Timo Henriksson sanoo, että palvelinten vuotuinen energiankulutus laskee suuntaa antavien laskelmien mukaan noin 30 000 kilowattitunnilla eli jopa 80 prosenttia nykyisestä.
—Määrä vastaa suunnilleen puolentoista sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista kokonaisenergiankulutusta, Henriksson havainnollistaa.