Aineistopalkinto 2022 Hyvinvointi ja eriarvoisuus Suomessa 2020 -tutkijaryhmälle

Tietoarkisto on myöntänyt vuoden 2022 Aineistopalkinnon Hyvinvointi ja eriarvoisuus Suomessa 2020 -aineiston tuottaneelle tutkijaryhmälle. Tutkimusaineistossa kartoitetaan suomalaisten hyvinvointia sekä kokemuksia ja näkemyksiä eriarvoisuudesta. Aineisto on selkeä kokonaisuus, jonka tutkijat ovat koonneet, dokumentoineet ja raportoineet johdonmukaisesti siten, että vertaileva jatkokäyttö on mahdollista.

Aineisto jatkaa ja täydentää vuosina 2012, 2016 ja 2017–2018 kerättyjä aineistoja. Vuoden 2020 -aineiston tutkimusryhmän muodostavat Sakari Kainulainen (Diakonia-ammattikorkeakoulu), Antti Kouvo (Itä-Suomen yliopisto), Pietari Kujala (Turun yliopisto), Mikko Niemelä (Turun yliopisto) ja Juho Saari (Tampereen yliopisto). Palkinnon vuotuisessa Tietoarkisto-seminaarissa vastaanotti Mikko Niemelä.

– Haluan kiittää koko tutkimusryhmän puolesta Tietoarkistoa hienosta huomionosoituksesta, Niemelä sanoo.

Henkilö puhuu mikrofoniin, taustalla heijastettuna kuvia ja nimiä.
Niemelä kiitti kaikkia tutkijoita, tutkimusavustajia ja tutkimuskoordinaattoreita, jotka ovat olleet matkan varrella mukana matkassa. Kuva: Tuomas J. Alaterä.

Koko Hyvinvointi ja eriarvoisuus -aineistosarja on tallennettu Tietoarkistoon ja se on saatavissa tutkimus-, opetus- ja opiskelukäyttöön. Aineiston kokoamisesta vastuussa olleet tutkimusryhmät ovat alusta alkaen nähneet, että aineistot luovutetaan muiden tutkijoiden hyödynnettäväksi.

– Periaatteeni on ollut, että aineistot luovutetaan hankkeiden ulkopuolisten hyödynnettäväksi mieluummin aikaisin kuin myöhään. Se on palvelus paitsi tutkimus- ja opetusyhteisölle niin myös hyvinvointi- ja eriarvoisuustutkimukselle kokonaisuudessaan, Niemelä kommentoi.

Aikasarjat mahdollistavan muutosten tarkastelun

Hyvinvointi ja eriarvoisuus -aineistoissa hyvinvointia sekä kokemuksia ja näkemyksiä eriarvoisuudesta selvitetään erilaisilla hyvinvointia, mielialaa, yhteiskunnallista asemaa, turvallisuutta ja taloudellista tilannetta koskevilla kysymyksillä ja väittämillä.

– Aineistojen avulla pystymme tarkastelemaan koetussa hyvinvoinnissa tapahtuneita muutoksia erityisesti elämänlaadun, onnellisuuden, elämääntyytyväisyyden ja taloudellisen hyvinvoinnin osalta, Niemelä kuvailee.

Hyvinvointi ja eriarvoisuus -aineistot täydentävät rekisteriaineistojen ja haastattelujen tarjoamaa tietoa koetusta hyvinvoinnista. Ne ovat syntyneet hyvinvointitutkimuksen tarpeisiin. Samojen kysymysten toistuminen eri keruissa mahdollistaa ajallisen vertailtavuuden. Kyselyissä on mukana myös vaihtuvia teemoja. Pian kerättävässä vuoden 2022 kyselyssä tullaan tarkemmin selvittämään pandemian ja energiakriisin tuomia haasteita, huolia ja odotuksia. Yhteiskunnallisten muutosten vaikutukset tulevat näkyviksi, kun ajallinen vertailu tehdään mahdolliseksi.

– Aikasarjojen voimaan on uskallettava luottaa, Niemelä painottaa.

Kaksi ihmistä, hymyä.
Aineistopalkinnon ojensi Tietoarkiston johtaja Helena Laaksonen. Kuva: Tuomas J. Alaterä.

Hyvinvointi ja eriarvoisuus Suomessa- tutkimusaineistoja hyödynnetään parhaillaan monipuolisesti sekä tutkimuksessa, opetuksessa että opintoihin liittyvissä harjoitustöissä ja opinnäytteissä. Aineiston saattaminen tiedeyhteisön käyttöön ei kuitenkaan ole aina suoraviivaista ja vaatii osaamista sekä aina aineiston koko elinkaaren hallintaa.

– Tutkijan näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää ovat tutkimus- ja opetustarkoituksiin saatavilla olevat aineistot, mutta tutkijat hyötyvät Tietoarkiston palveluista ja osaamisesta myös miettiessään sitä, millä tavoin ja minkä säännösten puitteissa aineistoja voi edelleen jakaa, Niemelä sanoo.

– Tämä tietotaito on äärettömän tärkeää, kun yhtäältä painotetaan avoimen tieteen nimissä aineistojen avointa jakamista ja toisaalta edellytetään tutkimuseettistä ja jopa juridista osaamista aineistojen jatkohyödyntämisen osalta, Niemelä jatkaa.

Kakkulapiot ja kunniakirjat pöydällä.
Palkintoesine on kierrätetystä uushopeisesta lusikasta tehty kakkulapio. Kuva: Hannele Keckman-Koivuniemi.

Aineistopalkinto myönnetään huomionosoituksena henkilölle, tutkimusryhmälle tai organisaatiolle, joka on osoittanut esimerkillistä aineistonhallintaa ja tutkimusaineiston koko elinkaaren huomioimista aineistonkeruun suunnittelussa sekä aineiston keräämisessä, organisoinnissa ja arkistoinnissa.